Kirjasto hyvinvoinnin keitaana

Suomen kirjastoissa kävi vuosittain yli 50 miljoonaa kävijää ennen koronaa ja verkossa käyntejä oli yli 35 miljoonaa. (Findikaattori, 2021, s. 85.) Suomen kirjastolaitos tarjoaa asiakkailleen tietoa, taitoa, tunteita ja tiloja. Kirjasto tukee opintoja ja muuta hyvinvointia monilla tavoin. Lukeminen ei ole pelkästään hauskaa vaan myös voimaannuttavaa. Lukemisen on todettu tuovan ihmisille hyvinvointia ja elämänlaatua. (Tuomi, 2016, s. 22.)

Kirjastolaki (L 1492/2016 Edilex) mainitsee tavoitteenaan muun muassa edistää väestön yhdenvertaisia  mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin sekä antaa mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja oman osaamisensa kehittämiseen.

Kirjastolaitoksen tavoitteena on tukea aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Kaiken lähtökohtana on yhteisöllisyys, moniarvoinen yhteiskunta ja kulttuurinen moninaisuus. Maailmanlaajuisestikin suomalainen kirjastolaitos on menestystarina.

Lähes kaikkiin kirjastoihin on vapaa pääsy ja kaikilla on mahdollisuus saada näihin kirjastoihin lainaoikeus. Tasa-arvoinen kohtelu ja avoimuus on suomalaisen kirjastolaitoksen kulmakiviä.

Kirjasto kohtaamisen paikkana

Diakin kirjasto on kaikille avoin ja toivottaa tervetulleeksi kaikenlaiset asiakkaat kampuskirjastoihinsa. Diakin kirjasto- ja tietopalvelut palvelevat sekä kampuksilla että verkossa. Diakin kirjastot haluavat osaltaan olla tukemassa kaikkien asiakkaidensa hyvinvointia.

Kirjaston kokoelmassa heijastuu Diakin yhteiskunnallinen rooli ja arvot.

Diakin kirjaston kokoelman painopistealueita ovat diakonia, sosiaali- ja terveysala, monikulttuurisuus ja tulkkaus. Kirjaston kokoelmassa heijastuu Diakin yhteiskunnallinen rooli ja arvot.

Kohtaaminen on kirjaston perustehtäviä. Kirjastossa kohtaamme  asiakkaitamme monin tavoin. Meillä on pitkäkestoisia asiakassuhteita ja neuvontatyössä asiakas saattaa tuoda hyvinkin omakohtaisia kokemuksia vuorovaikutussuhteeseen. Omatoimiaikaan asiakkaat pärjäävät kirjastossa itsekseen, mutta haluamme asiakaspalvelunaikoina olla asiakkaidemme käytettävissä niin kasvotusten kuin verkossakin.

Diakin kirjasto pyrkii hankintapolitiikassaan moniarvoiseen kokoelmaan. Vaikka kokoelman painopiste on opiskelua tukevissa kirjoissa ja lehdissä, hankimme  myös asiakkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä kirjoja. Kirjaston toiveena on myös lukuinnostuksen edistäminen ja herättäminen. Hankintatoiveita antamalla kaikilla on  mahdollisuus osallistua Diakin kirjaston kokoelman luomiseen.

Asiakaspalautteiden antia

Ammattikorkeakoulukirjastot ja sen yhteistyöelin AMKIT-konsortio ovat useampina vuosina kartoittaneet opiskelijoiden ja henkilökunnan näkemyksiä kirjasto- ja tietopalveluista. Tuhannet ammattikorkeakoulujenkirjastojen käyttäjät ovat vastanneet aktiivisesti käyttäjäkyselyyn, mikä  kertoo siitä, että käyttäjät kokevat sen yhtenä tapana vaikuttaa.

Asiakaspalautteesta voi huomioida, että kirjastot koetaan tärkeiksi palveluiksi elämässä. Käyttäjäkyselyssä on kartoitettu esimerkiksi sitä, miten  palvelut ja niiden onnistuminen tukevat asiakkaiden hyvinvointia. Kuinka luoda kannustava opiskelu- ja työskentely-ympäristö, kuinka edistää asiantuntijuuden kasvua, ja helpottaa arkea?

Ammattikorkeakoulujen kirjastojen kansallisten käyttäjäkyselyiden mukaan kirjastojen tarjoamat palvelut ovat edesauttaneet opintojen etenemistä. Kirjastojen tarjoamat tilat ovat monipuolisesti opiskelijoiden käytössä itsenäiseen opiskeluun, ryhmätöihin ja ajanviettoon.

Asiakaspalautteesta voi huomioida, että kirjastot koetaan tärkeiksi palveluiksi elämässä.

Asiakkaita pyydettiin viimeisimmässä kyselyssä pohtimaan myös, miten opiskeluun tai työhön vaikuttaisi, jos korkeakoulussa ei olisi kirjastoa käytössä. Lähes kaikki n. 3600 vastaajasta koki, että opiskelu tai työnteko vaikeutuisi huomattavasti, mikäli kirjastopalveluita ei olisi tarjolla korkeakoulussa. Vastausten mukaan esimerkiksi  opiskeluajat pitenisivät, valmistuminen hidastuisi ja opiskelukustannukset nousisivat. Myös opinnäytetöiden ja tutkimuksen tekeminen vaikeutuisivat ja töiden laatu heikkenisi.

Seuraavassa muutama nosto asiakkaiden vastauksista:

”En pystyisi tekemään työtä. Olisi kuin uimahalli ilman uima-altaita.”

”Tutkijan työssä kirjaston tarjoamat palvelut ja tietokannat ovat välttämättömyys.”

“Extremely, doing research would be next to impossible.” 

(Mikkonen ym.., 2020.)

Yhteinen tila tukee osallisuutta

Diakin kirjasto tarjoaa asiakkailleen niin Helsingissä, Oulussa kuin Pieksämäellä  viihtyisän osallisuuden  tilan. Turun ja Porin opiskelijat voivat hyödyntää Turun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kirjastoja.

Kirjastoon voi tulla lukemaan lehtiä, tekemään yhteisöllistä palapeliä tai käyttämään tietokoneita. Kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin, kuten kirjailija- ja kirjoittajatapaamisiin, tiedonhaun työpajoihin, kirjanäyttelyihin ja kirjaston  järjestämiin kilpailuihin. Omatoimiajat myös kannustavat käyttämään tiloja ja työskentelemään kirjastossa.

Viimeaikaisissa asiakaskyselyissä asiakkaamme toivoivat enemmän rauhallisia tiloja itsenäiseen työskentelyyn ja ryhmätyöhön.

Jatkossa olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota asiakkaiden osallistamiseen oman hyvinvointinsa rakentajina ja osallistaa asiakkaita tilojen ja tapahtumien suunnitteluun.

Avoin ovi on sanaton kutsu kirjastoon

Kirjastotilan suunnittelussa kannattaa pyrkiä tarkastelemaan tilaa ulkopuolisin silmin ja luottamaan yksinkertaiseen viestintään.

Selkeät kirjaston opasteet ohjaavat kirjastokävijöiden kulkua, antavat riittävän informaation ja luovat positiivisen visuaalisen kokemuksen kirjastokävijöille. Valaistus, värit, akustiikka ja hyvin suunnitellut erilaisten materiaalien yhdistäminen vaikuttavat asiakkaiden turvallisuuden tunteeseen sekä viihtyvyyteen. (Nyholm, 2020, s. 23– 29.)

Visuaalisilla ratkaisuilla voi vaikuttaa myös asiakkaiden lukutottumuksiin.

Myös omatoimikäytössä olevan kirjaston avoin ovi kutsuu asiakkaita sisään, ja tilan merkitys on suuri asiakkaiden viihtyvyyteen ja hyvinvointiin.

Kirjaston tilojen muunneltavuus tulee jatkossa olemaan yhä suuremmassa roolissa hyvinvoinnin mahdollistajana. Visuaalisilla ratkaisuilla voi vaikuttaa myös asiakkaiden lukutottumuksiin.

Tulevaisuuden kokeiluja

Mielenkiintoinen ja tuore Houghin ja Pomputiuksen artikkeli (2022) Yhdysvalloista kertoo asiakkaiden osallistamisesta hyvinvoinnin rakentamiseen. Kyseessä oli kuuden terveysalan kirjaston yhteiskokeilu, jossa kirjaston tavoitteena oli tutkia, kuinka kirjasto voisi lisätä asiakkaidensa fyysistä aktiivisuutta ja samalla tehostaa työntekoa.

Asiakkaiden toiveiden mukaisesti kokeiltiin muun muassa mietiskelytilojen organisointia, terveellisten välipala-automaatien sijoittelua ja terapiakoiran käyttöä. Työskentelypisteiden pöydät ja tuolit korvattiin juoksumatolla. Kirjastot ja niiden asiakkaat kilpailivat esimerkiksi askelten määristä. Pyrkimyksenä oli myös parantaa asiakkaiden keskittymiskykyä jättämällä puhelimet säilytyslokeroon kirjastokäynnin ajaksi.

Koronapandemian vuoksi tutkimuksen tulokset eivät olleet riittäviä, vaikkakin suuntaa antavia. Tutkimus on tarkoitus uusia pandemian jälkeen, sillä yliopistokirjaston tarkoitus on lisätä asiakkaidensa hyvinvointia ja lievittää ahdistusta ja stressiä. (Hough & Pomputius, 2022, s. 1–11)

Diakin kirjasto miettii tilojen ja palvelujen uudistamista yhdessä asiakkaidensa kanssa. Kirjaston työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyys lisää meidän kaikkien hyvinvointia.

Lähteet

Findikaattori (2018).  Saatavilla 7.3. 2022 https://findikaattori.fi/fi/85

Hough, C. & Pomputius, A. (2022). Making Space for Wellness: Grant-funded Projects to Support Visitor Wellbeing in the Library. Journal of hospital librarianship, ahead-of-print(ahead-of-print), 1–11.

Laki  yleisistä  kirjastoista. Saatavilla 4.3.2022 https://www-edilex-fi.anna.diak.fi/lainsaa-danto/20161492  

Mikkonen, A., Klinga-Hyöty, E., & Kinnari, S. (2020). AMK-kirjastojen käyttäjäkysely 2020. AMKIT-konsortio.

Nyholm, S. (2020). Visusti kirjastossa: Visuaalisesti houkuttelevat esillepanot ja tilaratkaisut. Dekonet.

Tuomi, P. (2016). Reading, libraries and well-being. Scandinavian   Library   Quarterly  2016, 1–2. Saatavilla 4.3.2022 http://slq.nu/wp-content/up-loads/2016/06/SLQ-1-2.14.6.pdf

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022120059