Nuorten terveyden edistäminen työllisyyspalveluissa tärkeää myös tulevaisuudessa

Nuorille tarjottavan työpajatoiminnan tavoitteena on lisätä elämänhallintataitoja ja tukea nuoren kasvua ja itsenäistymistä, sekä osallisuutta yhteiskunnassa. Toiminta ottaa huomioon yksilölliset tavoitteet ja osaamisen. Nuorta ovat tukemassa koulutetut työnohjaajat.

Nuoret nähtävä erityisryhmänä työllisyyspalveluissa

Sote-uudistus muokkaa kuntien palveluja ja monialaista yhteistyötä väistämättä. Joissakin kunnissa terveyspalveluiden ja työllisyyspalveluiden yhteistyö nuorten parissa on ollut tiivistä. Nuorille on pystytty tarjoamaan tukea oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi saman katon alla-periaatteella. Tämä mukailee Ohjaamotoiminnan mallia. Uusien sote- alueiden myötä terveys -ja sosiaalipalvelut siirtyvät uusille alueille työllisyyspalveluiden jäädessä kuntiin, erilleen terveyspalveluista. Kysymykseksi nousee, miten yhteistyö jatkuu.

Nuoret ovat erityinen ryhmä työllistymispalveluissa, joihin kannattaa satsata. Työkyky koostuu monista asioista, joiden perustana ovat terveys ja toimintakyky. Terveet elintavat ja arjen rutiinit voivat olla haasteellisia, jos esimerkiksi säännöllinen työ- tai opiskelupaikka puuttuu. Nämä voivat olla myös tietyillä nuorilla osa kokonaisuutta, jossa punainen lanka puuttuu.

Nuoret ovat erityinen ryhmä työllistymispalveluissa, joihin kannattaa satsata.

Huono terveys ja toimintakyky voivat myös pitkittää työttömyyttä. Hakeutuminen omatoimisesti avun piiriin voi olla vaikeaa. Lakisääteisillä, työttömille tarjottavilla terveystarkastuksilla on pyritty madaltamaan tätä kynnystä. Terveyden ja toimintakyvyn tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja ennen kuin ongelmat pitkittyvät, lisää työelämään kiinnittymistä.

Puheeksi ottaminen ja tuen tarjoaminen terveysasioissa ei aina välttämättä ole oikea-aikaista, nuoren tilanteesta johtuen. Mahdollisuus palata asiaan ja saada tukea monipuolisesti hyödyttää silloin parhaiten. Terveysasioiden esillä pitäminen auttaa kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiin. Hallinnan tunne tai edistyminen omassa hyvinvoinnissaan voi antaa voimavaroja suunnata työelämään.  Tällöin se myös hyödyttää yhteiskuntaa.

Yhteistyö ja terveyttä edistävä työ muuttuu sote-uudistuksessa

Yhdeksi sote-uudistuksen tavoitteista on linjattu hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Työttömien fyysinen ja psyykkinen terveydentila on useiden selvitysten mukaan heikompi kuin työssä käyvillä. Työttömät sairastavat enemmän ja myös käyttävät terveyspalveluja enemmän kuin tössä käyvät. Eroa on myös elintavoissa, esimerkiksi tupakointi ja alkoholin käyttö on yleisempää työttömillä. Terveydentila kytkeytyy koettuun hyvinvointiin. Työttömyydestä johtuva heikompi taloudellinen tilanne, ja esimerkiksi yksinäisyys, heikentävät hyvinvoinnin kokemusta.

Mahdollinen palveluiden pirstoutuminen vie ammattilaiset kauemmas nuorista.

Mahdollinen palveluiden pirstoutuminen vie ammattilaiset kauemmas nuorista. Työpajalla työnohjaajat ovat tärkeässä asemassa edelleenkin tuen tarpeen tunnistamisessa ja ohjaamisessa avun pariin. Hyvinvoinnin tukemisessa he ovat nuoren lähellä siinä toimintaympäristössä, jossa nuori parhaillaan on. Terveyttä ja hyvinvointia tukeva työ kannattaakin integroida osaksi työllistämistoimia.

Valmiuksia hyvinvointia tukevaan toimintaan voidaan lisätä kouluttautumalla, tai yhteistyön uusilla muodoilla. Terveydenhuollon rooli terveyttä edistävässä työssä uudessa sote-mallissa jää nähtäväksi. Tähän peilaten, kaikkien korttien katsominen terveyttä edistävän työn pöydässä on järkevää. Järjestöt ovat aktiivisia toimijoita, joiden toiminta tukee ja täydentää terveydenhuollossa tehtävää työtä. Järjestöjen hyödyntäminen nuorten tavoittamisessa olisi ainakin yksi hyvä tapa edistää terveyttä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041228386