Voiko kirjoittamalla kohdata?

Sosiaali- ja terveysalan työssä asiakkaan ja potilaan kohtaamista pidetään onnistuneen auttamisen ja hoidon kannalta olennaisena. Kohtaamisella tarkoitetaan silloin yleensä vuorovaikutuksellista keskustelua, jossa ammattilaisen on mahdollista tehdä monipuolisesti havaintoja vuorovaikutuskumppanista, mukauttaa viestintäänsä niiden mukaan ja asettua ymmärtämään ja tulkitsemaan toisen tilannetta. Näille kohtaamisille on tyypillistä vastavuoroisuus: kumpikin osapuoli vaikuttaa toisiinsa ja koko vuorovaikutustilanteeseen.

Sosiaali- ja terveysalan työ on tekstualisoitunut samaan tahtiin kuin muu yhteiskunta. Ammattilaisten työstä on tullut tekstityötä, jossa kirjoittamalla ja laatimalla erilaisia asiakirjoja ja dokumentteja tallennetaan ja välitetään tietoa, annetaan ohjeita tai evätään oikeuksia.

Sosiaali- ja terveysalan työ on tekstualisoitunut samaan tahtiin kuin muu yhteiskunta.

Teksteissä ei toteudu vastavuoroisuus, vaan ne ovat yksisuuntaista viestintää. Potilaalla tai asiakkaalla, josta tekstit kertovat tai jolle tekstit on suunnattu, ei ole yleensä mahdollisuutta vuorovaikutukseen tekstin kirjoittajan kanssa sen enempää kirjoittamalla kuin puhumallakaan.

Kerran kirjoitettu teksti alkaa elää omaa elämäänsä. Sama ongelma koskee myös palautteita, joita alan opiskelijat saavat opettajiltaan. Onko opiskelijalla mahdollisuus kysyä, mitä palaute tarkoitti? Milloin hän voi kertoa omat ajatuksensa palautteesta?

Kohtaavaa kirjoittamista on harjoiteltava

Kirjoittaminen on vuorovaikutuksen tapa myös erilaisissa chat-palveluissa ohjauksessa, tukemisessa ja auttamisessa. Aina ei tulla ajatelleeksi, että kyseessä on oma kommunikoinnin lajinsa, jossa akateemisen kirjoittamisen taidoista ei välttämättä ole apua. Sen sijaan niistä saattaa olla jopa haittaa.

Samaan aikaan kun teksteistä on tullut entistä tärkeämpiä sosiaali- ja terveysalan työssä, kirjoitustaito on yleisesti heikentynyt. Ammattilaisilta vaaditaan aiempaa monipuolisempaa kirjoitustaitoa sekä osaamista kirjoittaa myös yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.

Enää ei riitä, että osaa muodostaa virheettömiä virkkeitä ja jäsentää sanottavansa. On hallittava eri tilanteiden mukaiset tekstityylit ja -lajit, ja lisäksi on osattava ottaa huomioon tekstin käyttötarkoitus ja -yhteys sekä ennen kaikkea vastaanottaja ja hänen tilanteensa.

Työelämän vaatimukset ja koulutus eivät kohtaa. Oppimista osoitetaan pääosin kirjoittamalla, mutta kirjoittamisen opetusta on kuitenkin vähennetty vuosien mittaan. Oletuksena on, että ammattiin valmistuva oppii sekä opinnoissa tarvittavan että työelämän edellyttämän kirjoitustaidon ”opintojensa ohessa”.

Hyvä teksti pyrkii vastavuoroisuuteen

Kirjoittaessa voi unohtua, että lukija on inhimillinen kokija. Siksi hyviä kysymyksiä pohdittavaksi jokaiselle kirjoittajalle ovat: rakentaako teksti yhteyttä kirjoittajasta vastaanottajaan, vai läväyttääkö vain asiansa lukijan silmille? Onko teksti kiinni kirjoittajassa ja hänen näkökulmassaan?

Kirjoittajan valta ja vaikutusmahdollisuudet ovat suuria.

Kirjoittajan valta ja vaikutusmahdollisuudet ovat suuria. Kohtalokasta on, jos ei tunnisteta eikä ymmärretä, että ammatillisissa yhteyksissä tekstin on pyrittävä luomaan yhteyttä ja mahdollistettava lukijan kohtaaminen. Lukijan tyystin huomiotta jättävät tekstit saavuttavat tavoitteensa vain harvoin, ja kirjoittaja, joka ei tunnista ilmaisun haasteitaan on ammatillinen riski.

Sama koskee myös koulutusta. Kuinka usein opettaja palautteita opiskelijoille kirjoittaessaan tulee miettineeksi opiskelijaa vastaanottajana ja sitä, millaista kohtaamista hänen palautteensa edustaa? Millaisen mallin palaute tarjoaa kirjallisesta viestinnästä ja vastaanottajan kohtaamisesta? Edistääkö vai estääkö se oppimista?

Rivien välitkin viestivät

Kasvokkaisessa kohtaamisessa nonverbaalilla viestinnällä on suuri merkitys. Sanattomista merkeistä tulkitaan, mitä sanoilla itse asiassa tarkoitetaan ja mikä on sanoman painoarvo.

Lukijalla on taipumus hakea sanatonta viestintää vastaavia merkkejä myös tekstistä. Miten asiat on sanottu? Mikä on tekstin sävy? Mitä on jätetty sanomatta? Tätä kaikkea kutsutaan rivien välistä lukemiseksi.

Jostain syystä kirjoitettu viesti ymmärretään helposti epäystävällisemmäksi kuin mikä on ollut kirjoittajan tarkoitus.  Olisi siis osattava kirjoittaa myös ne rivien välit siten, että ne edistävät viestin ymmärtämistä kirjoittajan toivomalla tavalla.

Ammatillisen kirjoitustaidon kehittämiseksi tarvitaan monipuolista opetusta

Kirjoittamisen opetuksessa keskitytään nyt opetussuunnitelman mukaisesti opiskelussa tarvittaviin tekstilajeihin ja esimerkiksi opinnäytetyön kirjoittamisen taitojen harjoitteluun.

Nämä ovat tärkeitä taitoja, mutta vastaavatko ne siihen tarpeeseen, jota sosiaali- ja terveysalan työ edellyttää? Pitäisikö eri ammattiryhmien yhdessä hakea keinoja, joilla erilaisten tekstien kohtaavuutta erilaisille kohderyhmille voitaisiin edistää?

Selvää on, että ilman opetusta ja ohjausta kirjoitustaito ei kehity työelämän monipuolisia vaatimuksia vastaavaksi.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050933837