Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Fox News -ilmiö

Mitä tarkoittaa Fox News -ilmiö ja miksi kriittisen lukijan kannattaa olla siitä tietoinen?

YLE uutisoi toukokuun 2022 alussa, että Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan mediassa on käynnissä voimakas polarisaatio, eriytyminen, ja se uhkaa merkittävästi jo lehdistönvapautta. Järjestön pääsihteeri Christophe Deloire puhuu Fox News -ilmiöstä: yleisöä houkutellaan voimakkailla ja kärjistetyillä mielipiteillä. Deloiren mukaan ilmiö uhkaa demokratioita horjuttamalla yhteiskuntien sisäistä harmoniaa ja rapauttaa sivistyneen keskustelun pohjaa.

Uutisiin, erityisesti sananvapautta koskeviin uutisiin, myös sananvapautta virkansa puolesta puolustavien esittämiin, tulee tietysti aina suhtautua kriittisesti.

Fox News -kanava

Fox News Channel on yhdysvaltalainen uutiskanava, jonka omistaa Fox News Media. Kanava on nähtävissä Yhdysvaltain ohella kymmenissä maissa. 2010-loppupuolella kanava oli katsottavissa yli yhdeksässäkymmenessä miljoonassa kotitaloudessa USA:ssa. Fox Newsia pidetään yleisesti republikaanisen puoleen epävirallisena äänitorvena, ja kanavan on katsottu olleen Donald Trumpin ja George W. Bushin kampanjojen tukija.

Fox Newsin ajatellaan edustavan esimerkiksi ilmastonmuutosepäilyä, jopa denialismia, ja koronavirusepidemiasta kanavalla on levitetty salaliittoteorioita, esimerkkinä Sean Hannityn väite, että virus oli ”huijaus” (Rieger, 2020). Fox News -ilmiö kiteytyy juuri tähän: maailmaan tietyllä tapaa suhtautuvat ihmiset etsivät vahvistusta ajatuksilleen (esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja maahanmuuttoon liittyen), ja he seuraavat vain omien ajatustensa kanssa sopusoinnussa olevaa mediaa. Uutisia seurataan, mutta uusia ajatuksia ei tule, ja informaation noidankehä on valmis.

Onko Fox News -ilmiö oikeasti ongelma?

Puutteellisen tai väärän (tai paheksutun) tiedon levittäminen on kansalaisyhteiskunnan kannalta sietämätön ongelma silloin, kun vaihtoehtoa informaatiotarjontaan ei ole. Venäjä, Pohjois-Korea, Kiina ja monet islamistiset maat ovat rajoittaneet lehdistön toiminnan valtiovallan hyväksymän tiedon levittämiseen. Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa kenenkään ei ole pakko katsoa Fox Newsia eikä ammentaa maailmankuvaansa sieltä.

Puutteellisen tai väärän tiedon levittäminen on kansalaisyhteiskunnan kannalta sietämätön ongelma silloin, kun vaihtoehtoa informaatiotarjontaan ei ole.

The New York Times, The Washington Post, The Guardian ja monet muut mediat tarjoavat laadukkaasti toteutettua journalismia. Lukijan on tietysti oltava valveutunut medioiden laadullisten erojen suhteen. Huonojenkin tiedonlähteiden olemassaolo on hyvä asia, silloin kun se edistää sanavapautta. Räävittömyys on vapaassa yhteiskunnassa median yksi tärkeä ulottuvuus. Tämä tarkoittaa, että annetaan esimerkiksi salaliittoteorioiden edustajille mediassa ilmatilaa sananvapauden perusteella, tai julkaistaan kiistanalaisten poliitikkojen käyttämiä loukkaavia termejä sellaisenaan.

Ilmiö Suomessa?

Onko Suomessa havaittavissa Fox News -ilmiötä? ”Sensaatiolehdistö” lienee enemmän keskittynyt julkkisjuoruihin kuin varsinaiseen uutistoimintaan, joten suoraa vastinetta ilmiölle ei ole. Epäsuora vastine on.

Suomalainen valtamedia eli suurimmat mediat saattavat kavahtaa tiettyjä aiheita, joiden käsittelyn voidaan kokea edustavan sensaationtavoittelua.

”Huonommalla” medialla on huonommat käytöstavat, ja se voi joissakin tapauksissa mahdollistaa yhteiskunnan kannalta merkittävän, mutta pitkälti yksittäiseen henkilöön kohdistuvan, uutisen esille tuomisen. On merkille pantavaa, että tutkivan journalismin soihdunkantaminen on siirtynyt viime vuosina iltapäivälehdille. Useiden, merkittävissä asemissa olevien henkilöiden väärinkäytöksistä on ensin uutisoitu nimenomaan iltapäivälehdissä, ja valtamedia on ollut pakotettu seuraamaan perässä.

Kriittinen lukija seuraa useita lähteitä.

Fox News -ilmiön vastine on Suomessa hyperkorrekti ja varovainen valtamedia – tämä saattaa olla pysähtyneisyyden ajan peruja. Poliittinen satiirimmekin on kovin kesyä. Ajatus on tietenkin, hyvässä ja pahassa, että ”venettä ei saa keikuttaa”. Meillä on vuosien, vuosikymmenten, aikana jäänyt julkaisematta asioita, jotka muualla maailmassa ovat olleet etusivun uutisia.  Tällaisia ovat historiassa olleet esimerkiksi Kekkosen terveydentila 1970-luvulla, tai Suomeen pudonnut venäläinen ohjus joulukuussa 1984; muualla näistä uutisoitiin.Vuodesta 2022 eteenpäin julkaisupolitiikka Suomessakin muuttunee maailmantapahtumien osalta, mutta yhteiskunnan vaikutusvaltaisiin henkilöihin suhtaudutaan uutisoinnissa, länsimaiseen riippumattomaan lehdistöön verrattuna, edelleen varsin varovasti.

Kriittinen lukija seuraa useita lähteitä; mikään yksittäinen media ei (Suomessakaan) riitä ainoaksi tiedonlähteeksi. Tiede- ja kulttuuriuutiset valtamedia tarjoaa kiitettävästi, mutta vähänkään kiistanalaisempien aiheiden osalta on turvauduttava useampiin tietokanaviin.

Lähteet

Rieger, J. (2020). Sean Hannity denied calling coronavirus a hoax nine days after he called coronavirus a hoax. The Washington Post (19.3.).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061346068