Sosiaalihuollon palveluiden kustannus-vaikuttavuuden arviointi

Käytännössä taloudellinen arviointi eli sekä kustannukset että tavoiteltavat asiakasvaikutukset huomioon ottava kustannus-vaikuttavuuden arviointi on usein vaikea toteuttaa sosiaalihuollon palveluissa. Luotettavien tietojen saaminen sekä kustannuksista, tavoiteltavista asiakasvaikutuksista että vaikutusten taloudellisista seurauksista edellyttää tiivistä yhteistyötä niin toimintaa suunnittelevien, sitä toteuttavien kuin arvioijienkin välillä. (Kettunen, Steffansson & Pehkonen-Elmi, 2018, s. 59.)

Taloudellisen arvioinnin käytännön toteuttamisen esteenä pidetään usein myös eettisiä syitä ja sitä, että sattumanvaraisesti ei voida jättää ihmisiä tuen tai palvelujen ulkopuolelle (esim. Drummond ym., 2015). Arvioinnin keskeisin tavoite on kuitenkin tuottaa tietoa päätöksentekijöille siitä, miten voimavarat käytettäisiin niin, että saataisiin mahdollisimman paljon tavoiteltua vastinetta (Kettunen, Steffansson & Pehkonen-Elmi, 2018, s. 58).

Käytännössä taloudellinen arviointi eli sekä kustannukset että tavoiteltavat asiakasvaikutukset huomioon ottava kustannus-vaikuttavuuden arviointi on usein vaikea toteuttaa sosiaalihuollon palveluissa.

SOPIVA – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin -hanke toteutettiin vuosina 2020–2021. Siinä tarkastelimme henkilökohtaisen budjetoinnin kustannus-vaikuttavuuden arviointia. Tästä aiheesta kirjoitimme Dialogiin artikkelin Kustannusten ja vaikutusten arviointi vammaispalvelujen henkilökohtaisessa budjetoinnissa. Artikkeli lähestyi asiaa teoreettisesti.

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta enemmänkin käytännön tasolla: Kuinka kustannukset ja vaikutukset tulisi arvioida, jotta ne oikeasti saadaan näkyväksi? Kustannuksia ja vaikutuksia tulee arvioida palveluiden erilaisten toteuttamistapojen välillä, jotta kustannusvaikuttavuudesta voidaan tehdä päätelmiä.  Hyödynnämme tässä hankkeessa jo tehtyä työtä ja käytämme sitä esimerkkinä.

Sosiaalipalveluiden kustannusten ja vaikutusten todentaminen käytännössä

Sosiaalipalveluiden tavoiteltujen perimmäisten vaikutusten (asiakkaan hyvinvointi ja elämänlaatu) ja vaikutusten aikaansaamisesta syntyvien kustannusten arviointi on esitetty kuviossa 1. Siinä on esitetty palveluiden käyttäjän lisäksi sekä palvelujärjestelmän että omaisten ja läheisten näkökulma, josta muodostuu yhteiskunnallista näkökulmaa lähestyvä tarkastelutapa. Arviointi yhteiskunnallisesta näkökulmasta yhdistää kaikki arvioidut kustannukset ja vaikutukset, ja saattaa erota huomattavastikin pelkästään palvelujärjestelmän näkökulmasta arvioiduista kustannuksista ja vaikutuksista.

Kustannusten ja vaikutusten todentamisessa voidaan edetä esittämällä kysymyksiä, joihin pyritään saamaan vastaukset.

1. Saavutettiinko palveluille asetetut asiakkaan hyvinvointiin ja elämänlaatuun liittyvät tavoitteet eli ovatko palvelut vaikuttavia? Millainen ja kuinka suuri vaikutus oli?

Tavoitteiden toteutuminen todennetaan palveluiden vaikutusten arviointiin valituilla mittareilla (eri mittareita löytyy esim. TOIMIA-tietokannasta). Todentaminen edellyttää vaikutusten mittaamista asiakaskohtaisesti. Asiakaskohtainen mittaaminen tuottaa yksilöllistä tietoa käytettyjen palveluiden vaikutuksista. Kun samoja mittareita käytetään seurannassa, saadaan selville, saavutettiinko tavoitteet. Vaikutus (muutos) voi olla positiivinen, negatiivinen tai muutosta ei ole lainkaan, joka on myös tärkeä tieto. Tällöin palveluiden muuttamista tai jatkamista voidaan arvioida tietoon perustuen. Palveluiden eri toteuttamistavoissa omaisten ja läheisten apu ja tuki saattaa olla palveluiden käyttäjälle merkittävä. Tästä syystä on tärkeää arvioida myös omaisten ja läheisten jaksamista. Vaikuttavuustiedon hyödyntämisen edellytyksenä on, että käytössä olevat mittarit on integroitu käytössä oleviin asiakastietojärjestelmiin ja vaikuttavuustieto on saatavilla ajantasaisesti, asiakaskohtaisesti sekä ryhmäkohtaisesti.

2. Kuinka paljon asiakkaan hyvinvointiin ja elämänlaatuun liittyvän muutoksen/vaikutuksen aikaansaaminen maksoi? Millaisella palvelujen ja tuen kokonaisuudella muutos/vaikutus asiakkaan hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa saatiin aikaan?

Palveluiden kustannukset sekä niiden järjestämiseen liittyvät kustannukset on tallennettava vähintäänkin palvelukohtaisesti, jotta kustannustietojen saatavuus mahdollistuu palvelun erilaisten toteuttamistapojen välillä. Palvelujen käyttö ja siitä aiheutuvat kustannukset on kirjattava myös asiakaskohtaisesti. Tämä mahdollistaa sen, että voidaan selvittää, mitä palveluja palvelujen tarvitsija on käyttänyt, kuinka paljon, ja kuinka paljon ne maksoivat.

Arvioinnista saatu tieto pitää ottaa huomioon päätettäessä järjestettävistä sosiaalipalveluista

Palveluiden eri toteuttamistavoissa kustannusten jakautuminen saattaa muuttua siten, että omaisille ja läheisille aiheutuu kustannuksia aikaisempaa enemmän. Siksi on tärkeää, että heidän prosessiin käyttämänsä aika, matka- ja muut kustannukset sekä mahdollinen apu ja tuki tulee huomioitua. Kustannusten arviointia vaikeuttavat käytössä olevat talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät, jotka on kehitetty talousarviossa myönnetyn määrärahan käytön seurantaan ja taipuvat huonosti taloudellisen arvioinnin edellyttämien kustannusten mukaiseen seurantaan.

3. Millä toimintatavalla – nykyinen, uusi vai joku muu – saadaan käytetyille resursseille eniten vaikutusta?

Päätöksentekoa varten kahden palvelun kustannuksia ja vaikutuksia voidaan tarkastella koordinaatiston avulla (kuvio 2). Nykyinen käytäntö (palvelu X), eli miten palvelu on nyt toteutettu, sijoitetaan koordinaatiston keskelle. Uuden, vertailtavan palvelun vaikutukset ja kustannukset lisätään koordinaatistoon.  Tällöin päätöksenteossa voidaan joutua neljään eri tilanteeseen. Nämä neljä eri tilannetta voidaan havainnollistaa päätöksentekotasolla. Mikäli toinen palveluista dominoi, eli on sekä vaikuttavampi että kustannuksiltaan halvempi, valinta on helppo.

4. Halutaanko vaikutuksista maksaa niiden tuottamiseen tarvittavat kustannukset? Koetaanko, että kustannuksille saadaan vastinetta?

Sosiaalipalveluiden järjestämisen näkökulmasta tämän tyyppinen kustannusten ja vaikutusten arviointi tekee näkyväksi palvelun sekä siihen käytettyjen resurssien avulla aikaansaadun muutoksen asiakkaan elämäntilanteessa ja hyvinvoinnissa. Tällainen arviointi antaa tietoa, käytetäänkö olemassa olevia resursseja oikein. Joskus uudessa palvelussa kustannukset saattavat olla isommat kuin esimerkiksi nykyisessä palvelussa, mutta vaikutukset ovat huomattavasti suuremmat. Arvioinnista saatu tieto pitää ottaa huomioon päätettäessä järjestettävistä sosiaalipalveluista. Päätöksentekijät valitsevat palvelun sen perusteella, mitä arvostetaan ja mikä on maksuhalukkuus.

Lähteet

Drummond, M. F., Sculpher, M. J., Claxton, K., Stoddart, G. L. & Torrance, G. W. (2015). Methods for the Economic Evaluation of Health Care Programmes. (4^th ed.) Oxford University Press.

Kettunen, A., Steffansson, M. & Pehkonen-Elmi, T. (2018). Taloudellisia perusteluja sosiaaliselle kuntoutukselle. Teoksessa H. Kostilainen & A. Nieminen (toim.), Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia (s. 58–82). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978952-493-307-0

Pehkonen-Elmi, T. & Steffansson, M. (2021). Sopivan tuen ja palvelujen vaikutukset hyvinvointiin ja kustannuksiin. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061346071