Yhteiskunnalliset yritykset sosiaalisten innovaatioiden kasvualustana

Viime vuosina yhteiskunnalliset yritykset, ja erityisesti niiden kehittämät sosiaaliset innovaatiot, ovat alkaneet jälleen kiinnostaa niin tutkimuksessa kuin valtionhallinnon tasolla (Portales, 2019; TEM, 2022). Tämän seurauksena myös Diakissa on kehitetty 2022 alkaen yhteiskunnallisen yrittäjyyden neuvonnan opintoja, ja tutkittu yhteiskunnallisia yrityksiä sosiaalisten innovaatioiden tuottajina.

Yhteiskunnallisten yritysten tarpeen kartoitusta

Järjestimme keväällä 2022 sarjan fokusryhmähaastatteluja, joissa selvitimme kansalaistasolta ja hallinnosta kumpuavia tarpeita yhteiskunnallisille yrityksille sekä yhteiskunnallisten yritysten tuottamia innovaatioita ja sitä, miten niitä kehitetään. Kysyimme myös, ketkä tilaavat palveluja yhteiskunnallisilta yrityksiltä, ja millaisia sosiaalisten innovaatioiden kehitysprosessit ovat olleet. Lopuksi haastateltavat ideoivat tulevaisuuden kannusteita ja tarpeita yhteiskunnallisille yrityksille.

Haastateltavien mukaan osallisuus, osallistaminen ja verkostomainen yhteistyö ovat avainasemassa yhteiskunnallisten yritysten toimintalogiikoissa. Ihmisistä tulee toimijoita omissa asioissaan, kun he pääsevät itse suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan heille tarkoitettuja palveluita. He ovat sosiaalisten innovaatioiden yhteiskehittäjiä yhdessä palvelujen kehittäjien ja tilaajien kanssa.

Systeeminen ajattelu osana yhteiskunnallisen yrityksen toimintalogiikkaa on luontevaa: monet yhteiskunnalliset yritykset ovat eräänlaisia hybridiorganisaatioita, jotka toimivat julkisen puolen tilaajan ja yksittäisen palveluntuottajan välittäjäaineksena ja sosiaalisten innovaatioiden kasvualustoina.

Yhteiskunnallisen yrityksen monet määritelmät

Yhteiskunnallisen yrityksen määrittelyyn ei ole yhtä oikeaa tapaa. Organisaation ei tarvitse olla virallisesti yritys; monesti kyseessä on yhteisö, joka toimii havaitsemansa yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseksi. Paikallisuus, yhteisöllisyys, vapaaehtoisuus ja niin sosiaalinen kuin ekologinenkin kestävyys ovat toimijoita yhdistäviä teemoja.

Yhteiskunnallisen yrityksen määrittelyyn ei ole yhtä oikeaa tapaa.

Taloudellisen kestävyyden lähtökohtana on, että yhteiskunnallisessa yrityksessä voidaan palauttaa voitot henkilöstön ja toiminnan kehittämiseen ja jaksamisen vahvistamiseen. Yhteiskehittäminen ja palveluintegraatio edellyttävät kaikilta toimijoilta myös arvopohjaista sitoutumista. Toisaalta myös voittoa tavoitteleva yritys voi olla vastuullinen ja yhteiskunnallista yritystä dynaamisempi toimija. Näin ollen tulevaisuudessa tarvitaan oikeat mittarit, joilla yhteiskunnallisen yrityksen tuloksia, kuten vaikeasti mitattavia sosiaalisia innovaatioita, voidaan tuottaa näkyväksi.

Tilausta sosiaalisille innovaatioille

Monesti yhteiskunnalliset yritykset pystyvät osoittamaan kansalaisten tarpeen uudenlaiselle palvelulle, mutta tälle ei löydy tilaajaa ja maksajaa. Yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisten innovaatioiden rahoitus on nykypäivänä haastavaa. Haastattelujen mukaan tulevaisuudessa on nähtävissä useampia palvelujen tilaajia: valtio, hyvinvointialueet, kunnat ja TE-toimistot. Kunnilla on tässä keskeinen rooli myös omistamiensa yhteiskunnallisten yritysten kautta. Julkisten hankintojen hankintayksiköt tarvitsevat kuitenkin tulevaisuudessa parempaa tietoa yhteiskunnallisista yrityksistä ja niiden innovaatiotoiminnasta.

Elämme aikaa, jossa tarvitsemme uudenlaisia tapoja ratkaista ekososiaalisia kysymyksiä. Perinteistä markkinaehtoista toimintaa ja sen kestävyyttä on viime vuosina haastettu, sillä esimerkiksi vihreä siirtymä tarvii myös täysin uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja. Tässä ovat laajemmin mukana kansalaisjärjestöt, ja yhteiskunnallinen yrittäjyys sopii yhteisötalouden isoon kuvaan. EU ja OECD esimerkiksi ovat ottaneet yhteisötalouden yhdeksi ratkaisuksi tulevaisuuden kestävän hyvinvoinnin haasteisiin.

Elämme aikaa, jossa tarvitsemme uudenlaisia tapoja ratkaista ekososiaalisia kysymyksiä.

Eräs haastateltava nosti esiin, kuinka maaseudun näkökulma on jäänyt ehkä liian vähälle huomiolle puhuttaessa yhteiskunnallisista yrityksistä. Maaseudun näkökulmasta juuri yhteiskunnallinen yrittäjyys tai yhteisötalous voisi olla ratkaisu. Paikallisuuden ja yhteisöllisyyden korostuminen sosiaalisissa innovaatioissa tuo sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden teemat osaksi keskustelua maaseudun tulevaisuuden hyvinvoinnista. Maaseudulla on pitkien etäisyyksien vuoksi tarvetta koota toimijoita ja ihmisiä yhteen ja palveluiden tuottajiksi. Tulevaisuuden palvelut voisivat olla esimerkiksi arjen tukea, iäkkäiden asumista tai ympäristön hoitoa. Myös teknologia ja älykkäät ratkaisut nähtiin keinoina edistää maaseudun sosiaalisia innovaatioita.

Silti ennen kaikkea yhteiskunnallinen yritys kaipaa kyseisenlaisen yritystoiminnan aseman parantamista ja palkitsemista siitä, ettei palvelujärjestelmien kehittämisessä mennä vain rahan ehdoilla. Yritystoiminnalla on samat periaatteet myös yhteiskunnallisten yritysten kohdalla: markkinoilla on tultava toimeen, mutta innovaatioiden skaalautumiseen tarvittaisiin tukea ja vetoapua yhteiskunnan ja vastuullisen yritystoiminnan puolelta, miksei myös yhteistyötä isojen korporaatioiden kanssa. Tulevaisuuden toiveissa olisi, että vastuullisuus olisi minkä tahansa yritysmuodon kärjessä ja valtavirtaa suomalaisessa yrittäjyydessä.

Blogin aineistona on käytetty haastatteluaineistoa, joka kerättiin keväällä 2022. Haastatteluun osallistui yhteiskunnallisia yrittäjiä, kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja rahoittajien edustajia.

Lähteet

Datasivuston aineiston kuvaus 30.6.2022. https://yyo.fi/wp-content/uploads/2022/07/Datasivuston-aineiston-kuvaus.pdf

Portales, L. (2019). Social Innovation and Social Entrepreneurship : Fundamentals, Concepts, and Tools. Springer International Publishing AG. ProQuest Ebook Central. http://ebookcentral.proquest.com/lib/tritonia-ebooks/detail.action?docID=5926899.

TEM (2022). Yhteiskunnallisten yritysten strategia. Työ- ja elinkeinoministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-586-7

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021051