Nuorten ääni on saatava kuuluviin

Osana 3X10D-elämäntilannemittariin liittyvää tutkimusta haastattelimme viime syksynä arviolta 1000 16–29-vuotiasta nuorta aikuista ympäri Suomea. Kysyimme heiltä, miten menee? Vastaukset hätkähdyttivät. Maailman onnellisimmassa maassa nuorten tyytyväisyys elämään on vain kohtuullisella tasolla: asteikolla 0–10 yleisarvosana oli 7, joka on selkeästi muuta väestöä alhaisempi. Viidesosalla tyytyväisyys elämään oli heikkoa. Neljä viidestä vastaajasta totesi lähi- tai tuttavapiirissään olevan nuoria, joilla on hankaluuksia elämässään.

Tilastojen karu kieli

Tilastot kertovat karua kieltään. Olemme kuulleet hurjia lukuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle lipsuneista, kadonneista nuorista (niin kutsutut NEET-nuoret), joita on OECD:n mukaan noin 50 000 eli yhden ikäluokan verran. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle ajautuneiden nuorten aikuisten määrä on jopa kaksinkertaistunut 20 vuodessa.

Samalla mielenterveysongelmat ovat yleistyneet: kouluterveyskyselyiden mukaan joka neljäs nuori kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Samoin joka neljäs nuori kärsii masennusoireilusta, ja ahdistuneisuudesta kärsivien osuus on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nämä luvut on otettava vakavasti.

Potentiaali hyödynnettävänä

Kun nuorten aikuisten kohdalla puhutaan syrjäytymisestä ja ongelmista, tarkoittaa se samalla valtavaa potentiaalia, joka jätetään hyödyntämättä. Siihen meillä ei ole varaa. Nuorissa oleva potentiaali voi ilmetä eri tavoin. Sen sijaan, että puhutaan vain ongelmista, pitäisi puhua potentiaalista, joka odottaa oikeaa ulospääsytietä. Nuorten kohdalla puhutaan enemmän ongelmista eikä nuoruuteen liittyvistä suurista mahdollisuuksista. Tämä potentiaali, joka oikealla tavalla houkuttelemalla voidaan saada esiin, voi saada nuoren kukoistamaan. Panostamalla nuoriin ja selättämällä ahdistuksen ja vaikeudet on suuri mahdollisuus saada nuoret osaksi yhteiskuntaa.

Kysyimme nuorilta, tuntevatko he itsensä arvokkaiksi sellaisina kuin ovat. Joka viides tunsi selkeää arvottomuutta (keskiarvo asteikolla 0–10 oli 7). Vain noin puolet suhtautui luottavaisesti tulevaisuuteensa. Tiedetään, että arvottomuus ja toivottomuus ovat masennuksen keskeisiä elementtejä. Toisin sanoen, vahvistamalla toiveikkuutta ja sitä, että nuori kokee itsensä tärkeäksi ja arvokkaaksi on suuri merkitys ongelmien vähentämisessä.

Kun nuorten aikuisten kohdalla puhutaan syrjäytymisestä ja ongelmista, tarkoittaa se samalla valtavaa potentiaalia, joka jätetään hyödyntämättä.

On selvää, että nuoret tarvitsevat tukea. Nykytiedon valossa tiedämme, että nuoruus elämänvaiheena on pidentynyt, ja aikuisuudelta vaaditaan enemmän taitoja kuin aiemmin.

Tiedämme myös, että tähän elämänvaiheeseen, aikuisuuteen kasvamiseen, liittyy monenlaisia kehityshaasteita. Se on myös vaihe, jossa ulkoiset ja sisäiset vaatimukset ovat suuria. Pitäisi pärjätä, pitäisi löytää oma suunta. Nyky-yhteiskunnan monimutkaisuus tai yksin pärjäämisen eetos eivät helpota asiaa. Tai se, että yhteiskunnassamme nuoret kokevat arvottomuutta tai sitä, että heihin ei luoteta. Vain joka viides vastanneista oli sitä mieltä, että yhteiskunnassamme luotetaan nuoriin ja lähes puolet nuorista oli sitä mieltä, että yhteiskunnassamme ei luoteta nuoriin. Jos yhteiskunnassa luottamus nuoriin on tällä tasolla, miten voimme ajatella, että nuoret luottaisivat itse itseensä ja yhteiskuntaan, eivätkä masennu tai asetu vastustamaan yhteiskuntaa?

Nuoret mukaan vaikuttamaan

Mutta toivoakin on. Nuoruus on suurten mahdollisuuksien ajanjakso. Se on elämänvaihe, jossa tulevaisuus on avoin. Elämänvaihe, joka rakentaa myöhempää hyvinvointia, aina vanhuuteen saakka.

Lähes puolet haastattelemistamme oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja halu vaikuttaa itselleen tärkeiksi kokemiinsa asioihin oli vahvaa. Vain joka kolmas oli kuitenkin sitä mieltä, että pystyy vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Yleinen näkemys oli, että nuoret eivät pysty vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Tulosten valossa nuorilla on halua vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin, mutta nykyiset mahdollisuudet eivät ole riittäviä tai riittäviä erilaisissa tilanteissa oleville nuorille. Ainoastaan joka kuudes vastaaja oli sitä mieltä, että nuorten mielipiteet otetaan hyvin huomioon. Vain joka viides vastaaja oli sitä mieltä, että nuoria tuetaan ja kannustetaan ylipäätään.

Nuorten äänen kuulluksi tulemista on mahdollista vahvistaa. Meillä on mahdollisuus tukea ja kannustaa nuoria sekä rakentaa nuorilähtöisiä, nuorten hyvinvointia tukevia palveluita ja palvelujärjestelmää.

Nuorten kokemukset ja näkemykset ansaitsevat tulla kuulluksi ja ne on otettava huomioon yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Ne on otettava huomioon sellaisenaan ja tärkeinä. Suomessa tarvitaan nuorten asioiden edistämiseen paitsi poliittista johtajuutta, myös riippumatonta tahoa, joka edistäisi nuorten aikuisten edun ja oikeuksien toteutumista. Tähän tarpeeseen vastaa osaltaan kansalaisaloite, joka tähtää nuoriasiavaltuutetun viran perustamiseen.

Nuoret aikuiset ja heidän asiansa ansaitsevat yhteiskunnassamme enemmän painoarvoa. Pärjätäksemme yhteiskuntana tarvitsemme heitä. Meillä ei ole varaa hukata nuorista löytyvää potentiaalia.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329552