”Työnohjaus vahvistaa toimijuutta”

Kehityspäällikkö Ilse Vogt Diakista kuvaa työnohjausta fyysisenä ja psyykkisenä tilana tutkia omaa työtä kouluttautuneen työnohjaajan avulla. Tyypillisimmillään työnohjaus toteutuu yksilö- tai ryhmäohjauksena, mutta se voi kohdistua myös koko työyhteisöön.

Työnohjaus on yleisintä sosiaali-, terveys- ja sivistysaloilla. Mielenterveysalalla sen antamisesta säädetään jopa laissa. Viime vuosina työnohjaus on alkanut yleistyä myös muilla aloilla, mutta sote-alojen ulkopuolella käytetään silti useimmiten muita työtä tukevia tapoja, kuten esimerkiksi coachingia, konsultointia tai fasilitointia, Vogt kertoo.

– Ne koetaan ehkä dynaamisempina. Meidän työnohjausta tekevien tahojen pitäisi tuoda vielä enemmän esille työnohjausta hyvänä ja vaikuttavana mahdollisuutena tukea työyhteisöjä, esimerkiksi sitä, että työnohjaajat ovat saaneet monipuolisen, 60–70 opintopisteen laajuisen koulutuksen.

Kun työ muuttuu on työnohjaus paikallaan

Työnohjauksessa lähdetään aina liikkeelle ohjattavan tarpeista ja tavoitteista. Usein sen ytimessä on jokin muutostilanne. Vogt kuitenkin huomauttaa, että työnohjaus ei ole tarkoitettu varsinaisten kriisitilanteiden ratkaisemiseen.

– Esimerkiksi konsultointia ja fasilitointia käytetään enemmän jonkin määrätyn asian ratkaisemiseen. Toki myös työnohjauksessa etsitään ratkaisuja muutos- ja kriisitilanteisiin, tällöin työnohjaajan toiminnassa on valmennuksen ja konsultoinnin elementtejä.

Työnohjauksessa on tavoitteena auttaa osallistujia tutkimaan ja hahmottamaan työtään ja työyhteisöään eri näkökulmista, itseä ja toisen ajatuksia kuunnellen.

Työnohjauksessa on tavoitteena auttaa osallistujia tutkimaan ja hahmottamaan työtään ja työyhteisöään eri näkökulmista, itseä ja toisen ajatuksia kuunnellen.

– Vaikeissakin muutostilanteissa vahvistetaan ihmisten toimijuutta. Mikä on minulle tässä merkityksellistä, mikä muille? Työnohjauksessa rakennettu muutos voi tapahtua ajattelussa, ymmärryksessä ja toiminnassa. Voidaan esimerkiksi löytää uusia tapoja toimia muuttuneen asiakaskunnan kanssa tai oivalletaan, että muuttunut organisaatio edellyttää uutta perustehtävän määrittelyä yhdessä.

Tutkimuksissa on havaittu, että työnohjaus todellakin kasvattaa osallistujien kokemusta toimijuudesta ja myös työpaikan toimintakulttuuri voi kehittyä työnohjauksen avulla.

– Vaikka työ muuttuu, ovat ihmiset valmiimpia tekemään työtä. Myös itsetuntemus lisääntyy, sen myötä on helpompi muuttaa ehkä maneereiksi muuttuneita tapoja. Usein ryhmässä myös oivalletaan, että eri ihmiset kokevat asiat kukin omalla tavallaan lähtien aivan perustehtävistä eli siitä, mitä varten työpaikalla ollaan.

Vogtin omissa työnohjauksissa osallistujat ovat kiittäneet esimerkiksi sitä, että jokin vaikea asia on saatu puhuttua hyvässä ilmapiirissä.

– He ovat myös oivaltaneet, miksi asia oli niin vaikea. Usein työnohjaus on auttanut ymmärtämään, mihin asioihin voi ja kannattaa vaikuttaa. Toisaalta voidaan myös ymmärtää se, että kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa, mutta niiden kanssa on mahdollista oppia olemaan ja työskentelemään.

Vogt painottaa, että työnohjaajan on reflektoitava ohjausta yhdessä osanottajien kanssa koko ohjausprosessin ajan.

– Työnohjaus ei siis ole leppoisa keskustelukerho vaan se on tavoitteellista toimintaa, josta on oltava hyötyä ohjattaville ja koko työyhteisölle.

Työhyvinvointi ja mielenterveys

Myös työhyvinvointi paranee tutkimusten mukaan työnohjauksessa ja työnohjaus tukee mielenterveyttä osana työhyvinvointia.

– Jo se tukee mielenterveyttä, että ihmiset pääsevät luottamuksellisesti puhumaan työhönsä liittyvistä asioista. Mikä ahdistaa, harmittaa tai aiheuttaa esimerkiksi eettistä painoa ja toisaalta mikä palkitsee, on mieluisaa ja mitkä tekijät auttavat jaksamaan.

Työnohjauksessa voidaan myös käsitellä sitä, miten toimia, jos huomaa itsessään tai kollegassaan uupumisen merkkejä. Mitä keinoja ohjattavilla ja heidän työyhteisöissään on säilyttää työkyky? Voidaan puhua työn rajaamisesta ja työnjaon järkeistämisestä sekä pohtia sitä, miten työhyvinvoinnin puutteet voidaan ottaa puheeksi esimerkiksi johdon kanssa.

Ilse Vogt kuitenkin painottaa, että organisaatiot eivät voi ulkoistaa työhyvinvoinnin tukemista kokonaan työnohjaukseen.

– Johdolla ja HR:llä on vastuu työhyvinvoinnin tukemisesta, mutta työnohjaus voi olla hyvinkin hyödyllinen työskentelymuoto siinä rinnalla. On myös erittäin hyödyllistä, jos esihenkilöt tai johtajat osallistuvat työnohjauksiin, tällöin työhyvinvoinnista voidaan puhua yhdessä ymmärtäen sekä työntekijöiden että johdon näkemyksiä.

Diakin työnohjaajakoulutuksen vahvuutena monialaisuus

Ilse Vogt on itsekin kouluttautunut työnohjaajaksi ja hän myös tekee edelleen työnohjauksia pienenä osana kehityspäällikön työtään. Vuosia Diakissa hänellä on takana jo yli 20. Tärkein syy sille, että Vogt on viihtynyt Diakissa pitkään on se, että hän on siellä pystynyt toteuttamaan erilaisia kiinnostuksen kohteita uransa aikana.

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneen Vogtin työura lähti liikkeelle lastensuojelun sijaishuollosta. Hän kuitenkin tuli siihen tulokseen, että pystyisi tekemään enemmän lasten eteen sosiaalialan lehtorina kouluttamalla hyviä ammattilaisia. Sekään ei kuitenkaan tuntunut riittävältä, vaan Vogt tunsi, että kehittäminen olisi vietävä myös organisaatioihin ja työyhteisöihin.

Diakissa parhaillaan meneillään oleva työnohjaajakoulutus on jo yhdeksäs laatuaan.

– Diakissa minulle avautui mahdollisuus toimia työyhteisöjen kehittäjänä sekä täydennyskoulutusten suunnittelijana ja toteuttajana usein hyvien kollegojeni kanssa. Sitä kautta innostuin menemään itse työnohjaajakoulutukseen. Sen jälkeen työnkuvani koostui opetuksesta, työnohjauksesta sekä Diakilta tilatuista työyhteisöjen kehittämisistä.

Diakissa syksyllä 2024 käynnistyvä työnohjaajakoulutus on jo kymmenes laatuaan.

– Diakin työnohjaajakoulutuksen kivijalat ovat dialogisuus, eettisyys, voimavarakeskeisyys ja monialaisuus. Niiden pohjalta on rakennettu koulutuksen opetussuunnitelma.

Monialaisuus koulutuksissa näkyy niin, että Diakin työnohjauskoulutuksiin on osallistunut opiskelijoita eri aloilta, sote- ja koulutusalojen lisäksi esimerkiksi insinöörejä, hallinnon ammattilaisia ja it-ammattilaisia. Tämä on edesauttanut työnohjauksen levittäytymistä uusille aloille.

Diakin koulutukset ovat arvostettuja ja niihin riittää hakijoita.

– Uskon että meitä auttaa se, että me kouluttajat olemme pedagogisesti päteviä pitkän linjan lehtoreita sekä kokeneita työnohjaajia. Diak voi myös korkeakouluna tarjota laadukkaan oppimisympäristön ja modernin opetusteknologian mahdollisuudet, kuten verkko-oppimisalustat.

Monien vuosien ajan Diak on myös myynyt työnohjauspalveluita.

– Meillä on jokaisella kampuksellamme koulutettuja työnohjaajia, jotka tekevät työnohjauksia osana lehtorin, opon tai asiantuntijan tehtäviään. Työnohjaajillemme työnohjaukset ovat arvokkaita aitiopaikkoja nähdä, mitä työelämässä tapahtuu. Olemme kehittäneet täällä Diakissa erityisesti koko työyhteisön työnohjauksia, joihin sisältyy myös koulutuksellisia osuuksia, Ilse Vogt kertoo.