Vetovoimaa sosiaalipalveluihin palvelujen vaikuttavuutta ja koulutusta kehittämällä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimeenpanossa on ongelmia ja huolta herättää niiden välittyminen alan vetovoimaan. Kuormittuneet, alaa vaihtavat ja loppuun palaneet työntekijät eivät houkuttele opiskelijoita sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nykytilanne pulmineen voidaan kuitenkin nähdä myös mahdollisuutena koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Välittyykö potentiaalisille sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneille riittävästi tietoa siitä, että koulutus tarjoaa edellytyksiä myös sote-palvelujen kehittämiseen? Entä tarjoavatko koulutuksen sisällöt todellisuudessa tarvittavat valmiudet kehittämiseen?

Keskeinen kysymys sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on, saavutetaanko odotetut hyvinvointivaikutukset vai jäävätkö ne saavuttamatta.

Ilman hyvinvoinnin tuotannon ymmärrystä edelliseen kysymykseen vastaamiseen ei ole edellytyksiä. Kehittämisen edistämiseksi tarvitaan käyttöteoria. Toisin sanoen opiskelijoille on opintojen aikana synnyttävä käsitys siitä, mitkä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit, miten ne otetaan käyttöön, mitä toiminnan avulla saavutetut välituotokset ovat ja mitä keskeisimmät odotetut hyvinvointivaikutukset ovat. Lisäksi tarvitaan arviointiosaamista – mukaan lukien taloudellisen arvioinnin osaamista –  sekä kehittämisosaamista. Kehittäminen ei merkitse samaa kuin tutkimuksen tekeminen, mutta se edellyttää myös riittävää tutkimuksen tekemisen luonteen ymmärtämistä ja metodisia valmiuksia.

Ammattikorkeakoulujen merkitys kehittämisosaamisessa

Ammattikorkeakoulujenkin on tarkasteltava kriittisesti, onko niiden tarjoama kehittämisosaaminen määrällisesti riittävää ja laadukasta houkuttelemaan opiskelijoita alalle ja kannustamaan heitä kehittymään koulutuksen aikana. Koulutuksella on ollut etenkin koulutusorganisaatioiden sisältä tulevia paineita keskittyä ydinosaamiseen, mikä voi heikentää systeemiymmärrystä ja arviointi- ja kehittämisosaamista. Esimerkiksi taloudelliseen arviointiin liittyvä sosiaali- ja terveystalouden niukka opetus on joutunut vuosien kuluessa usein puolustuskannalle.

Diakin työelämäyhteydet, motivoituneet opiskelijat ja osaava henkilökunta mahdollistavat opiskelijoiden kehittämisosaamisen vahvistamisen vetovoimatekijänä.

Diakin työelämäyhteydet, motivoituneet opiskelijat ja osaava henkilökunta mahdollistavat opiskelijoiden kehittämisosaamisen vahvistamisen vetovoimatekijänä. Paljon kehittämistä toteutetaan hanketoiminnan ja yhteistyön avulla. Opinnäytetyöt tuottavat lisäarvoa sosiaali- ja terveyspalveluille, ja kohdeorganisaatiot antavat kiittävää palautetta.

Kehittämisosaamisen vahvistaminen tulevaisuudessa

Kansallisesti ja kansainvälisesti sosiaali- ja terveyspalveluilta on edellytetty yhä vahvemmin läpinäkyvyyttä, vaikutusten osoittamista ja käsitystä kustannusvaikuttavuudesta. Näyttöön perustuvista käytännöistäkin kirjoitetaan ja puhutaan enemmän kuin koskaan.

Parhaimmillaan organisaation ja hallinnon ratkaisut edistävät kehittämisosaamista vetovoimatekijänä. Erilaisia kokeiluja on ollut vuosikymmenten aikana, ja esimerkiksi syksyllä 2023 Diakissa aloitetaan uudistunut Master School. Varmaa on, että opiskelijoiden kehittämistiedot ja -taidot ovat opintojen myötä aiemminkin lisääntyneet, mutta yhä vahvemmin huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten näiden taitojen merkityksestä saataisiin tehtyä houkutteleva osa alaa ja todellinen osaaminen riippumattoman arvioinnin avulla tunnustetuksi.

Kysymys ei ole ensisijaisesti markkinoinnista, vaan asiaan paneutuvan opetuksen ja opiskelun edellytyksistä, uskottavuudesta, näytöstä, tuloksista ja asianmukaisesta viestinnästä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547902