Google Kääntäjä luokkahuoneessa

Kielten opettajat kannustavat kyllä sanakirjojen käyttöön viestinnän apuvälineenä: esimerkiksi verkossa kaikkien saatavilla oleva Kielitoimiston sanakirja on mainio apu sanojen merkitysten ymmärtämiseen ja sanojen oikeaoppiseen käyttöön. Lisäksi internetissä on laadukasta selkokielistä materiaalia ja suomen kielen opiskeluun suunnattuja sivuja. Kuitenkin opiskelija käyttää apunaan ehkä mieluummin käyttöliittymältään helppoa Google Kääntäjää. Se ei lähtökohtaisesti ole huono asia, kun halutaan kääntää yksittäisiä sanoja tai fraaseja, mutta kun käännettävänä on pidempi teksti, kohdataan ongelmia. Google Kääntäjä apuopettajana antaa (mielestään) oikean vastauksen liian helposti. Apuopettajana se on siis surkea.

Digillä opin portaille -hankkeessa (ESR) tarjottiin suomen opetusta maahanmuuttajataustaisille naisille. Monet koulutuksiin osallistuneista naisista olivat olleet Suomessa vasta vähän aikaa, ja kielitaito oli vielä aluillaan. He olivat hyvin tottuneita käyttämään Google Kääntäjää apuna viestimisessään. Arjessa se varmasti on hyvä apuväline, kun täytyy viestiä nopeasti.

Google Kääntäjä ja kielen oppiminen

Tuntui siltä, että jotkut koulutuksiin osallistuneista naisista eivät halunneet tyytyä siihen yksinkertaiseen viestimiseen, johon nupullaan oleva kielitaito riitti. He kirjoittivat mielellään pitkiä tekstejä äidinkielellään Google Kääntäjään ja sitten käyttivät käännöstä sellaisenaan. Tällöin käännöksen sanat tai fraasit eivät yhdistyneet oppijan päässä omakielisiin vastineisiin, mutta viesti saatiin välitettyä eteenpäin. Usein viesti vieläpä vastasi melko hyvin toivottua.

Erilaiset käännösohjelmat ovat vakavasti otettavia apuvälineitä tekstien kääntämiseen.

Kun Google Kääntäjää käytetään pitkien kokonaisuuksien kääntämiseen kieleltä toiselle, se ei palvele oppimista. Sen sijaan, jos Kääntäjää käytetään yksittäisiin sanoihin tai fraaseihin, siitä tulee väline, jonka avulla voi löytää helposti vastineen toisella kielellä. Vaikka se ei sellaisenaan jäisikään heti mieleen, se kuitenkin hetkellisesti yhdistyy johonkin oppijan omakieliseen ilmaukseen.

Järjestimme useissa koulutuskokonaisuuksissa työhaastattelusimulaatioita. Keskustelimme ensin yhdessä mahdollisista työhaastattelukysymyksistä, ja osallistujat saivat valmistautua miettimällä, mitä he haastattelussa kertoisivat itsestään. Yksi osallistujista tarvitsi suomenkielistä vastinetta ukrainan sanalle kandidaatti. Hän etsi sitä Google Kääntäjästä, joka ehdotti ensin poikamiestä. Sana ei sopinut kontekstiin, joten oikean vastineen etsimistä jatkettiin ja lopulta viesti saatiin oikein. Loppujen lopuksi ymmärrys saavutettiin merkitysneuvottelussa natiivin ja kielenoppijan kesken käyttämällä käännösohjelman tarjoamia käännösvaihtoehtoja.

Erilaiset käännösohjelmat ovat vakavasti otettavia apuvälineitä tekstien kääntämiseen. Jos tehtävänä on kääntää jokin teksti toiselle kielelle, käännösohjelmia voi käyttää raakaversion tekemiseen. Tällöin ihminen jatkaa raakakäännöksen muokkaamista, mutta jos hänellä ei ole kompetenssia arvioida ohjelman tarjoaman käännösehdotuksen sopivuutta kohdekieleen, niin käännökseen saattaa jäädä monenlaisia virheitä.

Kielen oppiminen vaatii työtä

Joskus tärkeintä on vain saada viesti helposti välitettyä. Silloin sovellukset ovat oivia apuvälineitä, jotka ovat puhelimessa lähes koko ajan käden ulottuvilla. Uuden kielen oppimisessa tärkeintä ei kuitenkaan ole viestiä toisella kielellä helposti ja nopeasti, vaan tärkeää on olemassa olevan sanavaraston hyödyntäminen, uusien sanojen mieleen painaminen tulevaa käyttöä varten sekä kielenkäytön konventioiden sisäistäminen. Se vaatii työtä. Aluksi täytyy tyytyä yksinkertaisiin ja vajavaisiin ilmauksiin, kun kielitaito ei vielä riitä kovin monimutkaiseen kertomiseen. Siitä huolimatta vähäiselläkin kielitaidolla pystyy viestimään monenlaista. Koulutuksissa kannustimme osallistujia yrittämään asian sanomista ensin itse, ilman apuvälineitä. Kielitaito alkaa karttua, kun rohkeasti käyttää omaa olemassa olevaa kielitaitoaan eikä liian helposti ulkoista viestin välittämistä Googlelle.

Jälleen luokkahuoneen ovella käy kopina. Uusi apuopettaja, ChatGPT, siellä tekee tuloaan. Ainakin opiskelijat toivottanevat sen tervetulleeksi etsiessään yhä helpompia keinoja tuottaa tekstejä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547906