Siirry sisältöön
Kaksi naishenkilöä tietokoneen äärellä, kuvituskuva.
Juttutyyppi  Blogi

Maahanmuuttajataustaisten naisten digirohkeutta vahvistamassa

Digitaidot ovat keskeisiä taitoja sekä opiskelussa että työelämässä. Digillä opin portaille -hankkeessa rohkaistiin naisia tietokoneiden käyttöön ja vahvistettiin heidän digitaalisen minäpystyvyyden tunnettaan.

Maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyys on Suomessa alhaisempi kuin työikäisellä väestöllä keskimäärin. Digillä opin portaille -hankkeessa (ESR) tarjottiin maahanmuuttajataustaisille naisille koulutusta digitaidoissa ja suomen kielen taidossa, joita molempia edellytetään nykyään opiskelussa ja työelämässä. Käytännössä koulutuksiin osallistuneilla naisilla oli hyvin vaihtelevat digitaidot. Osa naisista oli työskennellyt aiemmin asiantuntijatehtävissä, ja heillä oli monipuolista digiosaamista; osalla puolestaan kirjautuminen tietokoneelle saattoi kestää 15 minuuttia. Koulutuksen sisällöt suunniteltiin osallistujien tarpeiden mukaan niin, että jokaisella oli mahdollisuus kehittää omia taitojaan.

Käytännössä koulutusten digiopetuksessa harjoiteltiin sellaisia perusdigitaitoja, joita tarvitaan opiskelussa ja työnhaussa. Pyrimme eriyttämään opetusta niin, että jokainen saisi vähän jotakin. Esimerkiksi tekstinkäsittelytaitojen opiskelussa osalle riitti ison alkukirjaimen harjoittelu ja kursorin siirtäminen tekstissä muokattavaan kohtaan ja osa harjoitteli tekstin muotoilutyökalujen käyttöä.

Tietokoneen käytön perustaidot

Eritasoisten oppijoiden opettamisen haasteet saivat meidät pohtimaan, mistä digitaidoissa pohjimmiltaan on kysymys ja mitkä ovat niitä digitaitoja, jotka kaikkien tulisi hallita. Hankkeessa määriteltiin perustaidoiksi sellaiset taidot, joita tarvitaan tietokoneen ja internetin käytössä opiskelussa ja työelämässä. Tähän tasoon sisältyvät esimerkiksi tietokoneen ja perusohjelmistojen käyttö, tekstinkäsittelytaidot, sähköpostin käyttö, verkkoselailu, nettietiketti ja tiedonhaku internetistä.

Koulutuksen aikana heräsi kysymys, riittääkö tämä perustaso opiskelussa ja työelämässä enää lähitulevaisuudessa. Ainakin monissa asiantuntijatehtävissä vaaditaan syvempää digitaalista osaamista. Tämä tarkoittaisi syvempää ymmärrystä tietokoneista, ohjelmistoista ja verkkoteknologioista. Tulisi osata tiedostojen hallintaa, tietoturvan perusteita, verkkoyhteyksien käyttöä, sosiaalisen median hyödyntämistä ja jopa perustiedot koodaamisesta.

Havaitsimme koulutuksessa, että lähes kaikilla naisilla digi oli vahvasti läsnä arjessa, mutta digialustojen käyttö oli hyvin rajallista.

Havaitsimme koulutuksessa, että lähes kaikilla naisilla digi oli vahvasti läsnä arjessa, mutta digialustojen käyttö oli hyvin rajallista. Käytännössä naiset käyttivät kännykkää yhteydenpitoon läheisten kanssa ja jonkin verran sosiaalista mediaa. Jo kännykän käyttö esimerkiksi bussiaikataulujen tarkistamiseen oli osalle vierasta. Digitaalisuutta ei siis osattu hyödyntää omien asioiden hoitoon ja arjen helpottamiseen. Tietokonetta moni osallistujista ei käyttänyt lainkaan.

Digitaitojen kehittämistä tarvitaan aina

Huomasimme myös, että digiopettajan on vaikea asettua sellaisen oppijan asemaan, jolle digitaalisuus on ollut lähinnä kännykän käyttöä. Koulutukseen osallistunut nainen saattoi esimerkiksi kysyä, jääkö koulutuksessa tehty CV varmasti hänelle talteen, että sitä voi hyödyntää tulevaisuudessa. Epävarmuus paljasti, että hän ei ollut oikeasti sisäistänyt oppimaansa tiedostojen tallentamisesta pilvipalveluun, eikä hän tuntunut luottavan, että hän osaisi tehdä CV:n uudestaan itse ilman ohjausta.

Yksi keskeinen digiopetuksen tavoite oli osallistujien digitaalisen minäpystyvyyden ja digirohkeuden vahvistaminen. Valoimme opetuksessa naisiin uskoa, että he voivat oppia tietokoneiden käyttöä ja että heidän kannattaa rohkeasti ottaa erilaisia digitaalisia välineitä ja ohjelmia käyttöönsä. Pyrimme vahvistamaan naisten sisäistä motivaatiota oppia digitaitoja harjoittelemalla niitä naisille tärkeiden ja merkityksellisten asioiden kautta. Tavoitteet oppimiselle asetettiin siten, että jokaisen kanssa päästiin iloitsemaan onnistumisista.

Jokainen tarvitsi rohkaisua hyödyntää digitaalisuutta enemmän arjessa. Koulutuksen aikana opiskelijoita rohkaistiin kehittämään omia digitaitoja myös koulutuksen ulkopuolella. Rohkaisimme opiskelijoita hakemaan tietoa digitaalisuudesta internetin verkkokursseista, oppaista ja opetusvideoista, joita omalla ajalla voisi suorittaa.

Motivaation ylläpitäminen on tärkeää, jotta pysyy ajan tasalla digitaalisen teknologian kehityksestä. Näin pystytään nopeasti vastaamaan kehityksen mahdollisuuksiin omassa arjessa ja löytämään tehokkaampia tapoja käyttää teknologiaa. Itsensä haastaminen ja astuminen mukavuusalueen ulkopuolelle vaatii digirohkeutta ja mahdollistaa uusien taitojen oppimisen.  Kokeilemalla uusia digitaalisia työkaluja, tekniikoita tai sovelluksia digiosaaminen kehittyy.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547907

Digillä opin portaille

  • Digillä opin portaille -hankkeen rahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Rahoituksen myöntäjä on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
  • Toiminta-aika: 1.1.2022-31.8.2023.
  • Hankeen päätoteuttaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja on Suomen Diakoniaopisto.
  • Yhteistyökumppaneita ovat Puolivälikankaan suuralueen Asukasyhdistys ry, Vuolle-Setlementti ry ja Monikulttuurisuuskeskus Villa Victor.
  • Tutustu hankkeeseen ja tuotettuihin materiaaleihin verkkosivuillamme.