Siirry sisältöön
Kolme ihmistä keskustelee, piirroskuva.
Juttutyyppi  Blogi

Satakunnan nuorten maahanmuuttajien ohjauspalveluita parannetaan yhteistyöllä

Nuorten maahanmuuttajien palveluiden nykytilanteessa on vielä kehitettävää. Monikulttuurinen ohjaustyö Ohjaamossa -hanke järjesti työpajan, jossa korostui erityisesti yhteistyön ja viranomaisten tärkeys kotoutumisessa sekä palvelujen parantamisessa.

Monikulttuurinen ohjaustyö Ohjaamossa -hanke järjesti toukokuussa 2023 Nuorten maahanmuuttajien palvelut Satakunnassa -työpajan. Sokos Hotel Vaakuna Poriin kokoontui lähes 50 ohjaus- ja neuvontapalveluissa työskentelevää sekä kahdeksan nuorta kokemusasiantuntijaa, jotka toivat maahanmuuttajanuoren ääntä kuuluviin.

Työpajan alkuun kuultiin viisi lyhyttä teema-alustusta liittyen vapaa-aikaan ja kulttuuriin, työhön, koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä monialaisiin palveluihin. Alustusten jälkeen osallistujat jakautuivat työpajamaiseen työskentelyyn kyseisten teemaryhmien ympärille. Päivän aikana osallistujat pääsivät keskustelemaan niin nuorille maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden nykytilanteesta ja niiden tämänhetkisistä haasteista kuin ratkaisemaan ongelmia ja miettimään yhteistyömahdollisuuksia Satakunnan sisällä.

Tietoutta kaikilla kielillä

Monet työpajan keskustelujen sisällöistä olisivat akuutteja valtakunnallisestikin. Useissa keskusteluissa ilmeni vapaa-ajan, harrastusten ja vapaaehtoistoiminnan merkitys kotouttajana ja yhteiskuntaan kiinnittäjänä. On tärkeää, että tarjolla on niin sanottua matalan kynnyksen toimintaa ja kaikille avoimia oleskelutiloja myös vapaa-ajalle. Yhtä olennaisena pidettiin myös sitä, että tieto eri vapaa-ajanviettomahdollisuuksista olisi kaikkien kieliryhmien saatavilla.

Monessa keskustelussa toivottiin viranomaisten jalkautumista ja uraohjauksen parantamista. Esimerkiksi oppilaitoksissa työskentelevä TE-palveluiden asiantuntija voisi helpottaa varsinkin työelämään siirtyvää opiskelijaa. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että nuori tulee kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään, ei esimerkiksi lähtömaansa perusteella. Koulutuksen teemaryhmässä keskusteltiin myös maahanmuuttajille suunnatuista opinnoista: suomen kielen oppimisen tukeminen nähtiin erittäin tärkeänä esimerkiksi työllistymisen kannalta. Toisaalta erilliset ryhmät eivät edistä yhteiskuntaan integroitumista vaan ylläpitävät epäluuloa puolin ja toisin.

Haasteena on ollut muun muassa se, että maahan muuttaneen ei ole aina helppo ymmärtää suomalaista palvelujärjestelmää tai sosiaali- ja terveyspalveluissa käytettyä kieltä.

Kielikysymys oli esillä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden teemaryhmässä. Haasteena on ollut muun muassa se, että maahan muuttaneen ei ole aina helppo ymmärtää suomalaista palvelujärjestelmää tai sosiaali- ja terveyspalveluissa käytettyä kieltä. Tällöin nuori ei välttämättä tiedä hänelle kuuluvista palveluista eikä osaa hakea apua ongelmaansa. Tässä ja monessa muussa tilanteessa yhtenä ratkaisuna on omakieliset ohjaajat, jotka toimivat myös kulttuuritulkkeina.

Yhteistyön merkitys

Kaiken kaikkiaan päivän keskusteluissa korostui keskinäinen yhteistyö. Satakunnan kokoisessa maakunnassa muiden tunteminen ja yhdessä tekeminen on varmasti mahdollista. Monien työpajaan osallistuneiden mielestä nuori saatetaan ohjata turhankin helposti pois itseltä, jos ongelma ei niin sanotusti kuulu omalle pöydälle. Tästä pitää pyrkiä irti ja mennä kohti monialaista toimintatapaa, jossa tilanteita tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin. Yhtenä avaintekijänä on verkostojen ja heidän toimintansa tunteminen, johon hankkeen työpaja vastasi enemmän kuin hyvin.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547910