Neurokirjoon lukeutuvan nuoren hyötypelaaminen kuntoutuksen tukena

Neuropsykiatriset oireet (nepsy-oireet) ovat moninaisia oireita, jotka liittyvät aivojen hermoverkkojen toimintahäiriöihin ja jotka haittaavat jokapäiväistä toimintakykyä (ADHD: Käypä hoito -suositus, 2019; Terveyskylä, 2021). Nepsy-oireita esiintyy 15 prosentilla suomalaisista ja määrä kasvaa koko ajan (Elfving, 2023). Oireita esiintyy eniten lapsilla ja nuorilla, mutta myös aikuisilla on todettu nepsy-oireita (Neuropsykiatriset häiriöt, 2021; Jäntti & Savinainen, 2018).

Yleisempiä kehityksellisiä neuropsykologisia oireita ovat esimerkiksi ADHD (attention deficit hyperactivity disorder), autismikirjon häiriöt, Touretten ja tic-oireyhtymän häiriöt. Lisäksi nepsy-oireisiin lukeutuu toiminta- ja tunnehäiriöt, puheen ja kielen kehityshäiriöt, oppimiskyvyn vaikeudet, motoriset kehityshäiriöt, monimuotoiset kehityshäiriöt ja muut tarkemmin määrittelemättömät laaja-alaiset kehityshäiriöt sekä psyykkiset kehityshäiriöt. (Jäntti & Savinainen, 2018; Neuropsykiatriset häiriöt, 2021; Elfving, 2023.)

Nepsy-oireet arjen haasteina

ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jonka oireet ovat havaittavissa tarkkaamattomuutena, ylivilkkautena ja impulsiivisuutena (ADHD: käypä hoito -suositus, 2019).  Oireita voi esiintyä samanaikaisesti useampi päällekkäin tai yksi voi korostua ylitse muiden. (Jäntti & Savinainen, 2018; Huttunen & Socada, 2019; Elfving, 2023).

Oireet haittaavat henkilön elämää, koska usein jatkuvina vaikeuksina on keskittyä leikkeihin sekä koulu- ja työtehtäviin. Tarkkaamattomuuden haasteet ilmenevät vaikeutena kuunnella toisen puhetta tai ohjeistuksia, toistuvina virheinä ja toiminnan organisoimisen haasteina. Keskittymisvaikeudet voivat tulla esille pitkäkestoista työskentelyä vaativien tehtävien välttelynä, tehtävien kesken jäämisessä, asioiden jatkuvana unohteluna, aikataulujen toistuvana pettämisenä, yksityiskohtien huomiotta jättämisenä ja pienistäkin ulkopuolisista ärsykkeistä häiriintymisenä.

Yliaktiivisuus arjen haasteissa voi näkyä esimerkiksi kiemurteluna paikallaan istuessa ja toistuvina poistumisina tilanteista. Liikkumiseen pakottava tarve voi ilmetä levottomuuden tunteena, käsien ja jalkojen hermostuneena liikutteluna tai paikallaan pysymisen tuskallisuutena. Impulsiivisuus puolestaan näkyy toistuvina vaikeuksina odottaa vuoroaan ja toisen keskeyttämisenä. Monesti henkilö voi aloittaa vastaamisen kysymyksiin, ennen kuin ne on kunnolla edes esitetty. ADHD-oireisiin liittyy usein vaikeus sietää pettymyksiä ja siihen voi liittyä korostunutta ärtyneisyyttä ja mielialojen voimakasta vaihtelua. Seuraukset voivat johtaa huonommuuden kokemukseen ja heikentyneeseen itsetuntoon. Suurella osalla ADHD:ta sairastavilla henkilöillä oireiden vaikeusaste ja niiden aiheuttama haitta vaihtelee. Oireet voivat lieventyä iän myötä, osalla pysyvät samoina tai joidenkin oireet voivat hankaloitua. (Huttunen & Socada, 2019.)

Neurokirjoisen kuntoutuksen tuki

Neurokirjoon lukeutuvalla henkilöllä on vaikeuksia sopeutua yllättäviin muutoksiin ja pettymyksiä on vaikea sietää. Kuormitus tulee niin aistikokemuksista, liioista virikkeistä kuin sosiaalisesta kanssakäymisestäkin. Yllättäen tapahtuvat muutokset päivärutiineissa tai arkisissa askareissa tuottavat haasteita ja siksi säännönmukaiset rutiinit ovat tärkeitä arjen sujuvuuden kannalta. Nepsy-oireita ja sen aiheuttamia ongelmia voidaan tukea monin erilaisin keinoin. Oireiden tunnistaminen ja hoito on tärkeää, koska oireyhtymään liittyy kohonnut mieliala-, käytös- ja päihdehäiriöien riski. ADHD-oireiden lievittyminen parantaa usein henkilön elämänlaatua ja auttaa mahdollisten muiden häiriöiden hyvää hoitoa. Tärkeää on saada toimivia apukeinoja arkeen, joten henkilökohtaisen hoitosuunnitelman laatiminen moniammatillisen yhteistyön kanssa on keskeisessä osassa kuntoutusta. (Huttunen & Socada, 2019; Elfving, 2023.) Tuen tarve sekä sen muoto on hyvä suunnitella yhdessä neurokirjoon lukeutuvan henkilön kanssa. Hoidon ollessa riittämätöntä liitännäisoireiden määrä lisääntyy (Huttunen & Socada, 2019.)

Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa neurokirjoon lukeutuvan henkilön laadukkaat ja vaikuttavat palvelut.

Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa neurokirjoon lukeutuvan henkilön laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Moniammatillisen yhteistyön tehtävänä on tukea nepsy-oireista henkilöä löytämään keinoja arjessa toimimiseen. Heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen, tukimuotojen selvittäminen ja suunnittelu sekä asioista sopiminen ja niiden seuranta on olennaista kuntoutumisen onnistumiselle. (Elfving, 2023.)

Yksilöllinen tuen tarve vaihtelee iän myötä, joten sen muoto on hyvä suunnitella yhdessä neurokirjoon lukeutuvan henkilön kanssa. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa on hyvä hyödyntää muun muassa tiedon jakamista, yksilöllistä ohjausta, vertaistukea ja arjen helpottavia järjestelyitä sekä lääkehoitoa (Jäntti & Savinainen, 2019.) Hoitosuunnitelmaa sekä niiden riittävyyttä on hyvä tarkastella ajan kuluessa (Huttunen & Socada, 2019).

Hyötypelit kuntoutuksessa

Hyötypeleillä tarkoitetaan tietokone- tai mobiilipelejä, joissa pelaajalle tarjotaan viihdykkeen lisäksi oppimistavoite tai jonkinlainen hyödyllinen tarkoitus. Hyötypelejä käytetään esimerkiksi opetuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hyötypeleihin yhdistetään oppimistavoitteita ja tietoa pelielementtien muodossa. (Grendel Games, 2021; Pakaslahti & Ylisirniö, 2021.)

Terveydenhuollon palvelut etsivät uusia toimintatapoja ja menetelmiä terveyden ylläpitämiseen sekä kuntoutuksen tueksi. Hyötypelaaminen voidaan nähdä uutena toimintamallina kuntoutuksessa itsehoidon tukena (Kemppainen, Korhonen & Ravelin, 2014; Korhonen & Halonen, 2017). Hyötypeleillä on viihdearvon lisäksi epäsuoria tavoitteita, jotka pyrkivät opettamaan pelaajille taitoja tai tietoa terveydestä, ympäristöstä, taloudesta tai yhteiskunnallisista aiheista. Pelien avulla voidaan lisäksi opettaa ongelmanratkaisu ja yhteistyötaitoja. (Korhonen & Halonen, 2017; Hyvärinen, 2020; Pakaslahti & Ylisirniö, 2021.)

Nepsy-häiriöiden kuntoutuksen tukena voidaan hyödyntää syy-seurauspelejä, jossa oppiminen pohjautuu syy–seuraussuhteiden havaitsemiseen (Harviainen & Lainema, 2013). Syy–seurauspeleissä pelaajat yrittävät tunnistaa ja yhdistää syitä ja seurauksia eri tapahtumien välillä, mikä edistää loogista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Syy–seurauspelit voidaan jakaa kognitiivisten taitojen harjoitteluun, kielellisten taitojen parantamiseen, käsitteiden oppimiseen, visuaalisten taitojen harjoittelemiseen ja sosiaalisten taitojen parantamiseen. (Valteri, i.a.)

Kognitiivisten taitojen harjoittelussa syy–seurauspeli auttaa kuntouttamaan muistia, huomiokykyä, päätöksentekoa ja muita kognitiivisia taitoja. Kielellisten taitojen parantamiseen tarkoitetut pelit auttavat kehittämään kommunikaatiota ja kognitiivista sujuvuutta. Visuaalisia taitoja kehittävät pelit tukevat keskittymistä ja muistamista sekä havaintokykyä. Sosiaalisten taitoja kehittämiseen tarkoitetut pelit kehittävät ryhmätyöskentelytaitoja. (Valteri, i.a.)

Digi perheiden voimavarana -hankkeessa pureuduttiin virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin neurokirjolla olevien lasten ja nuorten kuntoutumisen tukemisessa kehittämällä syy–seuraus-seikkailupeli. Avo- ja laitospuolen kuntoutuspalvelut sekä lastensuojelun palveluja tuottavat yritykset toivoivat uusia menetelmiä ja työvälineitä ohjaustyöhönsä. Nepsy-oireisen henkilön kuntoutukseen haluttiin ei-toivottuun ja toivottuun käyttäytymiseen vuorovaikutteisia työkaluja, erityisesti impulsiivisen käyttäytymisen (aggressiivisuus, päihteet jne.) säätelyn oppimiseen.

Virtuaalipeli helpotti nepsy-oireisen henkilön ja ohjaajan välistä keskustelua. Pelin avulla nuori harjoitteli erilaisten valintojen seurauksia. Kaiken kaikkiaan syy–seurauspelit voivat olla hyödyllisiä ja monipuolisia kuntoutuksen välineitä, jotka auttavat parantamaan monenlaisia taitoja ja kykyjä.

Lähteet

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). (2019). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 www.kaypahoito.fi https://www.kaypahoito.fi/hoi50061#K1

Elfving, T. (2023). Nepsy-lapset pirstaleisen palvelujärjestelmän väliinputoajina: diskurssianalyysi mediateksteistä.

Grendel Games. (2021). What are serious games? https://grendelgames.com/what-are-serious-games/.

Harviainen, J. T., & Lainema, T. (2013). Pelit, systeemidynamiikka ja oppiminen. Pelitutkimuksen vuosikirja 2013, 1–12.

Huttunen, M., & Socada, L. (2019). ADHD – aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Kustannus Oy Duodecim 2019. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00353

Hyvärinen, M. (2020). Elektronisten hyötypelien käyttö osana kuntoutusta. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Jäntti, E., & Savinainen, R. (2018). Nepsyt – Erityistä elämää. Karisto Oy.

Kemppainen, J., Korhonen, T., & Ravelin, T. (2014). Developing Health Games requires multidisciplinary expertise. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 6(4), 200–205.

Korhonen, T., & Halonen, R. (2017). Serious games in healthcare: Results from a systematic mapping study.

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. ADHD – varhaisella tuella arki toimivaksi. Saatavilla https://www.terveyskirjasto.fi/khp00071/adhd-varhaisella-tuella-arki-toimivaksi

Neuropsykiatriset häiriöt, Tukea arkeen, (2021). Neuropsykiatriset häiriöt. https://www.nepsyarki.com/neuropsykiatriset-hairiot/

Pakaslahti, J., & Ylisirniö, M. (2021). Pelillistäminen ja hyötypelit. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Oulun ammattikorkeakoulu

Terveyskylä. (2021). Neuropsykologiset oireet. https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/aivotoimintojen-h%C3%A4iri%C3%B6t/neuropsykologiset-oireet

Valteri, Opetushallitus. (i.a). Päivittäisten toimintojen taidot. Saatavilla 15.5.2023 https://www.valteri.fi/palapelimalli/paivittaisten-toimintojen-taidot/ 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547917