Innostunut ja utelias oppiminen
Heurekaan kokoontui toukokuussa 2023 joukko opetusalan osaajia keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia siitä, miten oppijoita voidaan opettaa innostavasti ja uteliaisuutta herättävästi. Keskustelu keskittyi erityisesti luonnontieteiden opetuksen ja oppimisen haasteisiin, mutta samat teemat koskettavat myös muita opetusaloja.
Heurekan toimitusjohtaja Mikko Myllykoski korosti toiminallisuutta ja moniaistillisuutta mieleenpainuvan oppimiskokemuksen keskeisinä elementteinä. Tällaiset oppimiskokemukset kartuttavat oppijoiden tiedepääomaa, joka tukee oppijoiden kykyä ymmärtää, arvioida ja käyttää tieteellistä tietoa työssä ja arkielämässä. Heurekassa mieleenpainuville oppimiskokemuksille ovat tyypillisiä elementtejä valinta, mahdollisuus kontrolloida omaa toimintaa, sekä sopiva yhdistelmä mukavuutta ja haasteellisuutta. Tämän jäsennyksen taustalla on psykologi Mihály Csíkszentmihályi teoria luovuudesta.
Vuorovaikutus oppimisen ytimessä
Oppimisessa vuorovaikutus on keskeinen elementti, Sami Lehesvuori Jyväskylän ylipistosta on tutkinut dialogisuuden merkitystä siinä. Samin mukaan tutkimuksessa on havaittu, että dialogisuus ja sen myötä aito ihmettely ja luovuus kapenevat ala-asteelta lukioon ja aina korkeakouluun asti mentäessä. Tämä ihmettelevä lähestymistapa voisi kuitenkin hyvin kulkea mukana läpi koulutusasteiden, asiasisältökeskeisyydestä huolimatta. Oppijalähtöisyys mahdollistuu eri näkökulmia huomioivan dialogisuuden kautta. Kiinnostus oppilaiden ajatuksia kohtaan, avoimet ja ihmettelevät kysymykset, aika pohdinnalle sekä kannustava palaute ovat elementtejä, jotka tukevat dialogisuutta.
Oppijalähtöisyys mahdollistuu eri näkökulmia huomioivan dialogisuuden kautta.
Nuorten motivointi avainasemassa
Vamoksen johtaja Terhi Laineen mukaan on tärkeää motivoida ja rohkaista etenkin niitä nuoria, joilla on negatiivisia kokemuksia koulumaailmasta. Yhteinen nuoren kanssa jaettu ”ei-tietämisen tila” ja tuki synnyttävät rohkeutta uuden oppimiseen. Nuorten oppijoiden keskuudessa korostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ryhmän imun vaikutus, totesi Ben Banyanil, joka opiskelee Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytieteitä. Myös roolimalleilla on keskeinen merkitys opiskelulle.
Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Sari Havu-Nuutinen tarkasteli tiedettä osana lasten ja nuorten arkea ja elämää. Havu-Nuutisen mukaan oppimista voi tapahtua koulun lisäksi arkipäivän elämässä. Kokonaisvaltainen oppiminen vahvistaa tiedelukutaitoa. Tiedelukutaito on tärkeää, jotta pystymme tunnistamaan oikean tiedon väärästä ja arvioida kriittisesti tarjottua informaatiota. Jaettu tiedepääoma tukee oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.
Keskustelutilaisuuden järjesti I-STEM-hanke, jossa edistetään luovien menetelmien käyttöä luonnontieteiden opetuksessa. STEM-lyhenne viittaa luonnontieteisiin ja teknisiin aloihin. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista science, technology, engineering, mathematics. Tutustu I-STEM-hankkeeseen.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192580