Hanketyöllä muutoksia huono-osaisten elämään

Huono-osaisuuden sitkeä ongelma vaatii palvelujärjestelmältä uudistumista, uusia toimintamalleja ja pitkäjänteistä kehittämistyötä. Organisaatioiden perustoiminnassa ei ole aina riittävästi resursseja kehittämiseen, joten kehittämishankkeet ovat tärkeässä roolissa palveluiden uudistamisessa.

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra on tukenut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamia toimilinja viiden kehittämishankkeita vuodesta 2014 alkaen. Sokra-hankkeessa on kuvattu osallisuutta edistäviä toimintamalleja Innokylään yhdessä hankkeiden ja muiden toimintamalleja kehittäneiden toimijoiden kanssa. Sokra-hanke on arvioinut toimintamalleja osallisuuden näkökulmasta.

Tässä artikkelissa tarkastellaan ESR:n rahoittamien kehittämishankkeiden roolia huono-osaisuuden vähentäjinä. Kehittämistyön tuloksia tarkastellaan hankkeissa kehitettyjen toimintamallien juurtumisen kautta.

Kehittämishankkeet tukivat sosiaalista osallisuutta ja torjuivat köyhyyttä

Rahoituskauden 2014–2020 ESR-kehittämishankkeet toteuttivat osaltaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallisia tavoitteita (Valtiovarainministeriö, 2020). Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto -ohjelman (2014) toimintalinjalla viisi (TL 5), Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta, pyritään vähentämään syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia. Toimintalinjan hankkeet pyrkivät parantamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi vahvistetaan kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä.

Rakennerahasto-ohjelman tuloksellisuustarkastelun (Auri ym., 2018) mukaan hankkeissa on kehitetty niin uusia palveluita ja toimintamalleja hankkeisiin osallistuneille kuin erilaisia verkostoyhteistyön malleja. Hankkeisiin osallistuneiden työ- ja toimintakyvyn on todettu vahvistuneen, osallisuuden lisääntyneen ja kokemusten taloudellisen tilanteen vaikeudesta vähentyneen. Hankkeet ovat vaikuttaneet myös osallistuneiden työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Lisäksi toimijoiden verkostot ja palvelutarjonta ovat kehittyneet hankkeiden ansiosta. (Heikkinen ym., 2019.)

Hyvistä tuloksista huolimatta sosiaalista osallisuutta tukevalle ja köyhyyttä torjuvalle kehittämistyölle on nykyistä enemmän tarvetta.

Hyvistä tuloksista huolimatta sosiaalista osallisuutta tukevalle ja köyhyyttä torjuvalle kehittämistyölle on nykyistä enemmän tarvetta. Kehittämishankkeet täydentävät hyvin kansallista toimintaa, joka ei ole vastannut etenkään erityisen haasteellisessa työllistymistilanteessa olevien tarpeisiin (Auri ym., 2018). ESR-rahoituksella on ollut suuri merkitys myös uusien toimintamallien kehittämisessä, sillä vastaavaa muuta rahoitusta ei juuri ole. Kuitenkin uusien toimintamallien, palveluiden ja rakenteiden osalta on tarve pidemmän aikavälin seurannalle, johon ei tällä hetkellä ole riittävästi resursseja. (Heikkinen ym., 2019.)

Toimintamallit juurtuneet hyvin osaksi toimintaa

Sokra haastatteli toimintamallien kehittäjiä selvittääkseen, miten ne ovat juurtuneet osaksi palveluita. Tietoja saatiin koottua 75 mallista. Tarkastelu kohdistui toimintamalleihin, joiden kuvaamiseen hanketoteuttajat ovat olleet valmiita panostamaan ja jotka ovat saaneet ulkopuolisen arvioinnin osallisuuden näkökulmasta Sokra-hankkeen asiantuntijoilta. Siksi mallien juurtumisen positiivisia tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia yli 300 TL 5 -hankkeissa kehitettyä toimintamallia. Kuitenkin on syytä olettaa, että juurtumista tukevat ja estävät tekijät ovat samanlaisia muussakin toimintamallien kehittämistyössä. Artikkeli perustuu haastattelujen tuloksiin.

Toimintamallit, joita haastatteluissa käsiteltiin, on kehitetty ja niitä on toteutettu pääosin ESR-rahoitteisissa hankkeissa. Täysin tai osittain muulla kuin ESR-rahoituksella toteutettuja toimintamalleja oli yhdeksän, ja lisäksi kaksi toimintamallin kuvausta perustuu muuhun kuin hankkeessa tehtyyn toimintaan. Useimmin mallin kehittäneen hankkeen hakijatahona oli ollut järjestö, yhdistys tai ammattikorkeakoulu (Kuvio 1).

Joka kolmannessa vastauksessa toimintamallin kerrottiin jääneen osittain käyttöön hankkeen päätyttyä (Kuvio 2.). Toiminta on jatkunut mallia soveltaen, tai toimintamallin idea ja tietopohja ovat jääneet käyttöön esimerkiksi koulutusten muodossa. Esille tuotiin myös konkreettiset tuotokset, kuten palveluohjauksen mallit, käsikirjat, kortit ja ryhmätoiminta. Joskus toiminta oli jatkunut osalla hankepaikkakunnista tai eri kohderyhmällä. Myös syntyneet verkostot ja yhteistyö, työntekijöiden vakinaistaminen sekä uudet hankkeet mainittiin.

Lähes yhtä usein toimintamallin kerrottiin jääneen käyttöön kokonaisuudessaan. Jatkuneissa toimintamalleissa on niin toimintatapoja, menetelmiä, verkostoja kuin konkreettisia tuotoksia. Myös uusia hankkeita on syntynyt. Suurin osa mainitsi toimintamallin olevan samoilla toimijoilla/alueilla käytössä kuin hankkeen aikanakin. Kymmenisen vastaajaa tiesi mallin levinneen myös muualle, mutta usein sen leviämisestä ei ollut tietoa.

Reilu kymmenen toimintamallia oli juurtunut jo ennen hanketta tai nykyistä toimintaa. Tarkennuksena mainittiin useimmiten se, että toimintamallin kuvanneella hankkeella laajennettiin tai muuten kehitettiin olemassa olevaa toimintaa. Muutamassa tapauksessa kyse oli jatkohankkeesta.

Toimintamalleja myös juurrutetaan edelleen. Suurin osa juurruttamistyön alla olevista malleista oli jo osittain tai kokonaan juurtuneita, ja tällöin esille tuotiin toiminnan kehittäminen ja laajentaminen. Muutamat mainitsivat, että malli leviää edelleen esimerkiksi tiedottamisen, koulutusten ja työkalujen käyttöönoton avulla ja muutamat olivat myös hakeneet uutta hankerahoitusta. Vastauksissa tuotiin myös esille, että korona ja työntekijöiden vaihtuvuus ovat hidastaneet juurruttamista, ja siksi sitä on syytä yhä jatkaa.

Kaiken kaikkiaan 75 haastatellusta toimintamallista 64 mallia on käytössä osittain tai kokonaan. Osa niistä oli juurtunut jo ennen mallin kuvannutta hanketta. Lisäksi neljän mallin kohdalla juurruttamista tehdään parhaillaan, mutta niiden ei mainittu vielä olevan juurtuneita. Malleista seitsemän ei ole käytössä, koska malli ei ole osoittautunut riittävän kiinnostavaksi tai juurruttaminen ei ole muiden syiden takia konkretisoitunut.

Juurtumista edistävät toimiva yhteistyö ja riittävät resurssit

Haastattelussa kysyttiin syitä sekä mahdollisia esteitä juurtumiselle. Juurtumista edistäneet syyt kiertyivät haastatteluissa usein yhteen, mutta eniten mainintoja saivat verkostot ja yhteistyö (54 mainintaa). Toimintamallin tuloksellisuus oli toiseksi eniten mainintoja (47) saanut tekijä, ja saavutettavuus mainittiin usein tässä yhteydessä (15). Kolmanneksi yleisin syy juurtumiselle oli markkinoinnin onnistuminen (35 mainintaa) eli juuri oikeiden tahojen tavoittaminen verkostojen kautta.

Toimintaa eteenpäin ajavat asenteet kuten into, tahto ja motivaatio mainittiin 23 kertaa. Tukevat toiminnot, kuten johdon tuki, sai 18 mainintaa, riittävät henkilö-/aikaresurssit 17, työntekijöiden kyvykkyys 13 ja suunnittelu kuusi.

Näiden lisäksi oli useita muita hankekohtaisia juurtumista edistäneitä syitä, kuten yleinen ilmapiiri ja kansalaiskeskustelu. Koronapandemian aika edisti kahden digitaalisia toimintatapoja kehittäneen toimintamallin juurtumista.

Kysyimme myös, mikä oli edistänyt eniten juurtumista (Kuvio 3.). Esiin tulivat samat asiat mutta hieman eri painotuksilla. Toimintamallin toimivuus oli useimmiten tärkein asia. Asenteen vaikutus nousi selvästi ja oli toiseksi tärkein juurtumista edistävä seikka. Ne nousivat ohi viestinnän ja yhteistyön merkityksen.

Juurtumista estäneissä syissä puolestaan keskeisintä oli resurssien eli rahan, ajan tai työvoiman puute (50 mainintaa). Näistä maininnoista 13 viittasi hankeaikaisen resurssoinnin puutteisiin. Toiseksi tärkeimpänä syynä nähtiin epäilevät asenteet uutta toimintaa kohtaan (23 mainintaa). Epäilyä ja innon puutetta saattoi olla niin johtoportaassa, työntekijöissä kuin toimintamallin kohderyhmässä.

Korona vaikutti 15 toimintamallin juurtumiseen eli melko suureen osaan koronapandemian aikana kehitetyistä tai juurrutetuista toimintamalleista.

Korona vaikutti 15 toimintamallin juurtumiseen eli melko suureen osaan koronapandemian aikana kehitetyistä tai juurrutetuista toimintamalleista. Koronan lisäksi myös muut toimintaympäristön muutokset, kuten henkilöstön vaihtuvuus (12) ja organisatoriset muutokset (5) vaikeuttivat juurtumista. Juurtumista haittasivat myös haasteet yhteistyössä (12) ja markkinoinnissa (10), osaamisen puutteet (8) sekä ongelmat toimintamallissa (5).

Näiden syiden lisäksi monet yksittäisiä hankkeita/toimintamalleja koskevat yllätykset olivat esteenä juurtumiselle. Epäilys uutta kohtaan on luonnollista, mutta se voi kääntyä myös haasteesta mahdollisuudeksi, kuten eräs yhteyshenkilö kertoi haastattelussaan:

“Ne vastustajat, jotka ovat vaikeimpia vakuutettavia ovat myös parhaimpia uuden asian eteenpäin viejiä, jos heidät saa vakuutettua jonkin asian hyödyllisyydestä.” (Toimintamallin kehittäjä)

Haastattelussa kysyttiin lisäksi juurtumista eniten estänyttä tekijää. Tärkeimmät syyt olivat saman suuntaisia kuin juurtumista estäneet tekijät (Kuvio 4.). Tärkeimmät syyt olivat resurssien puute ja juurtumista hankaloittaneet asenteet kuten innostuksen ja uskalluksen puute. Korona oli tärkein yksittäinen estänyt syy yhdeksässä hankkeessa. Lisäksi oli hankekohtaisia yksittäisiä syitä juurtumisen esteenä.

Lisäksi toimintamallien yhteyshenkilöillä oli mahdollisuus antaa vapaasti kommentteja ja vinkkejä muille toimintamallien kehittäjille ja juurruttajille. He painottivat eniten verkostoitumisen ja yhteistyön merkitystä (24 mainintaa). Toiseksi eniten mainintoja (23) sai juurruttamisen suunnittelu. Yhteyshenkilöt korostivat myös riittävien resurssien varaamista juurruttamiseen (13). Tämä kuvaa hyvin hankkeen aikana kasvanutta ymmärrystä siitä, että juurruttamiseen on syytä kiinnittää huomiota ja resursseja jo hankkeen suunnittelussa ja aikana.

“Juurruttamista pitää leipoa jo hankesuunnitelmaan, mitä se tarkoittaa käytännössä, ei vain seminaareja tuloksista, se ei ole juurruttamista.” (Toimintamallin kehittäjä)

Hanketyöllä muutosta ihmisten arkeen

Kehittämishankkeet uudistavat osaltaan palvelujärjestelmää ja pyrkivät siten löytämään vaikuttavia keinoja tarttua huono-osaisuuden monitahoiseen ongelmaan ihmisten arjessa. Panostus sosiaalisen osallisuuden ja kokemustiedon käytön lisäämiseen on tuottanut hyötyä myös hanketyöhön osallistuneiden organisaatioiden ulkopuolella. Tietoisuus osallisuuden yhteydestä hyvinvointiin on lisääntynyt, ja hankkeissa kehittyneet toimintatavat ja -mallit ovat levinneet.

Toimintalinja viittä koordinoineessa Sokra-hankkeessa kehitetyt osallisuutta käsitteellistävä osallisuuden viitekehys, osallisuutta vahvistavat työkalut ja osallisuuden kokemusta mittaava osallisuusindikaattori ovat myös saaneet tukevan jalansijan palvelujärjestelmässä.

Toimintamalleja kuvanneilla hankkeilla on ollut aito pyrkimys vastata tunnistettuun tarpeeseen. Kehitystyön tulosten jääminen elämään on monitasoinen prosessi, jossa toimivan mallin juurtumiseen vaikuttavat monet tekijät. Yhteisestä tahtotilasta ja tarpeesta nouseva organisaation perustoimintaan kiinnittyvä kehittämistoiminta, joka on hyvin suunniteltu ja jolla on johdon tuki, innostuneet työntekijät ja riittävä näkyvyys verkostoissa saa aikaan tuloksia ja juurtuu.

Lisäksi on tärkeää, että toiminnan tuloksellisuus pystytään todentamaan uskottavasti. Vaikka vähän yli puolesta toimintamalleista oli jollain tavoin kerätty palautetta ja niiden toimintaa oli arvioitu, suunnitelmallisemmalla arvioinnilla olisi mahdollista osoittaa toiminnan hyötyjä ja vaikutuksia sekä toisaalta kehittämistarpeita vielä selvemmin. Samoin juurruttamisen suunnitteluun ja hankeaikaiseen juurruttamiseen on syytä panostaa ja varata resursseja.

Monen toimintamallin kehittäminen ja juurruttaminen jatkuu muun muassa sote-uudistuksessa muuttuvissa toimintaympäristöissä. Muutoksista huolimatta haastatteluista välittyi valoisa näkymä kehittäjien toimintaan, jossa asiakas on keskiössä, osallisuuden painotus on vahvaa ja on intoa ottaa käyttöön uusia menetelmiä. Henkilöstön oppimisprosessin, kokemustiedon karttumisen ja toimivien käytäntöjen leviämisen seurauksena sote-palveluiden voi olettaa olevan entistä parempia ja asiakaslähtöisempiä tulevaisuudessa.

Lähteet

Auri, E., Heikkinen, B., Hirvonen, T., Kahila, P., Nyman, J., Pitkänen, S., Ranta, T., Sillanpää, K., & Ålander, T. (2018). Tuloksia toimintaympäristön ristiaallokossa. Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman yleinen tuloksellisuustarkastelu. (Rakennerahasto-ohjelman arvioinnin väliraportti 2). TEM. Saatavilla 26.5.2023 https://rakennerahastot.soft.ware.fi/documents/10179/1700053/Tuloksia+toimintaymp%C3%A4rist%C3%B6n+ristiaallokossa+-tuloksellisuustarkastelu+31.5.2018/707ba49b-d4ff-41d9-976f-312a740fe1eb

Heikkinen, B., Hirvonen, T., Jolkkonen, A., Kahila, P., Kurvinen, A., Mayer, M., Nyman, J., Pitkänen, S., Ranta, T., Sillanpää, K., & Ålander, T. (2019). Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman arvioinnin loppuraportti. (Rakennerahasto-ohjelman arvioinnin loppuraportti). TEM. Saatavilla 25.8.2023 https://rakennerahastot.soft.ware.fi/documents/10179/1700053/Rakennerahasto-ohjelman+arvioinnin+loppuraportti.pdf/4e220f74-4793-4980-a0e0-93b776f3438e

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Suomen rakennerahasto-ohjelma. (2014). Saatavilla 31.5.2023 https://pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2020/08/Kest%C3%A4v%C3%A4%C3%A4-kasvua-ja-ty%C3%B6t%C3%A4-2014-2020-Suomen-rakennerahasto-ohjelma_valmis1-1.pdf

Valtiovarainministeriö. (2020). Eurooppa 2020 -strategia. Suomen kansallinen uudistusohjelma, kevät 2020. (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:35). Saatavilla 17.8.2023 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-297-0

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192589