Elämäni portfolio avaa uusia näkökulmia tulevaisuuden suunnitteluun

Elämäni portfolio on ratkaisu- ja voimavaralähtöinen menetelmä ihmisen menneisyyden tarkasteluun ja tulevaisuuden suunnitteluun (Vuokila-Oikkonen & Pinolehto, 2022). Oman elämäntarinan kirjoittaminen mahdollistaa itsetuntemuksen lisääntymisen ja identiteetin rakentumisen.

Tässä artikkelissa kuvataan elämäni portfolio -menetelmän kehittämistä sekä sen käyttöä osana lukiolaisten oppitunteja ja merkitystä osallistavalle hyvinvointityölle.

Menneisyyden ja tulevaisuuden tarkastelua voimavara -ja ratkaisukeskeisesti

Elämäni portfolion taustalla on narratiivisuus sekä voimavara- ja ratkaisukeskeisyys. Narratiivisuus tarkoittaa ihmisen kokemuksista muodostuneita kertomuksia. Ihmisen elämä on prosessi, ja elämässä olevien tapahtuminen tiedostamisesta ihminen rakentaa identiteettiään. Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys on keskittymistä positiivisiin voimavaroihin ja ratkaisujen mahdollisuuksiin (Insoo & Miller, 1994).

Elämäni portfolion taustalla on narratiivisuus sekä voimavara- ja ratkaisukeskeisyys.

Elämäni portfoliossa tarkastellaan menneisyyttä voimavarojen näkökulmasta. Siten vahvistetaan resilienssiä, joka on psykologista pärjäämistä, joustavuutta ja voimavarojen hyödyntämistä. Tärkeitä ovat onnistumiset, osaaminen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen. Kokonaistavoitteena voidaan pitää ihmisen voimaantumista omassa arjessa. (Vuokila-Oikkonen, 2022; Lipponen, 2020).

Ratkaisuja tuottavaa yhteiskehittämistä

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämän kehittäminen. Elämäni portfoliota kehitettiin ratkaisuja tuottavan yhteiskehittämisen lähestymistavan ja menetelmän mukaisesti (myöh. Raty). Ratyssä rakentui osallisuuden kokemusta. Tärkeää oli kehittämisen prosessiluoteisuus sekä motivaation vahvistaminen ja ylläpitäminen. Prosessin aikana korostuivat läpinäkyvä dokumentointi ja toiminnalliset menetelmät. (Best, Koski, Walsh & Vuokila-Oikkonen, 2019; Keskitalo & Vuokila-Oikkonen, 2022; Vuokila-Oikkonen, 2022.)

Elämäni portfolion idea syntyi Inklusiivisella toimintatavalla uutta -hankkeessa vuosina 2017–2020 (hankkeesta julkaisussa Vuokila-Oikkonen, Hyväri & Keskitalo, 2020). Menetelmää kehitettiin Osallisuutta ja tukea nuorille aikuisille -hankkeessa vuosina 2020–2023 siinä olleiden nuorten aikuisten ja hanketyöntekijöiden kesken (Vuokila-Oikkonen & Pinolehto, 2022). Vuosina 2021–2023 Osallisuutta ja hyvinvointia lukioon -hankkeessa arvioitiin kehitetyn elämäni portfolion käyttöä (Vuokila-Oikkonen, Nuottila & Luoma, 2023, 129–137).

Elämäni portfolio koostuu neljästä osa-alueesta

Tavoitteena elämäni portfolio -työskentelyssä on, että sen tekijä löytää elämästään ja ottaa käyttöön voimavaroja ja taitoja. Hän suunnittelee tulevaisuuttaan. Elämäni portfoliossa on neljä osaa. Ne ovat: orientoituminen, kuka minä olen, tulevaisuuden suunnittelu ja vertaisryhmätyöskentely. Orientoituminen-osiossa perehdytään ratkaisu- ja voimavaralähtöiseen ajatteluun. Kuka minä olen -osio sisältää kysymyksiä pohdittavaksi elämän eri osa-alueilla (taulukko 1).

Taulukko 1. Elämäni Portfolion Kuka minä olen -osion kuvaukset.

Elämäni portfolion toinen osio on Tulevaisuuden suunnittelu. Se mukailee reteaming-prosessia (Ahola & Furman, 2021) taulukossa kaksi kuvatulla tavalla.

Taulukko 2. Elämäni Portfolion Tulevaisuuden suunnittelu -osion sisältö.

Elämäni portfolio on menetelmä ihmisen menneisyyden ja tulevaisuuden tarkasteluun. Sen lähtökohdista, rakenteesta ja työskentelystä on kuvaukset Innokylässä. Henkilökohtaisen työskentelyn lisäksi vertaisryhmässä työskentely on merkityksellinen osa elämäni portfolio -prosessia. Ryhmässä on tärkeä käydä keskustelua ja tehdä näkyväksi omia kykyjä ja voimavaroja, tavoitteita sekä aikaisempia onnistumisen kokemuksia. Ryhmän jäsenet voivat oppia toistensa toimintatavoista ja onnistumisen kokemuksista. Lisäksi he voivat kannustaa toisiaan tavoitteiden saavuttamisessa.

Menetelmää kokeiltiin osana lukion hyvinvointikurssia

Lukio-opinnoissa pyritään laaja-alaisen osaamiseen, johon sisältyvät hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, eettisyys- ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen (Opetushallitus, i.a.). Elämäni portfolion käyttöä kokeiltiin yhdessä lukiossa vuonna 2022.

Elämäni portfolio sisältyi lukio-opiskelijoiden ensimmäisellä lukukaudella toteutettuun hyvinvointikurssiin. Se tuki kurssin tavoitteita. Hyvinvointikurssi sisälsi opinto-ohjauksen, psykologian ja terveystiedon pakolliset, kahden opintopisteen laajuiset opintojaksot, jolloin hyvinvointikurssin kokonaislaajuus oli kuusi opintopistettä. Kurssi toteutti oppiaineiden tavoitteita ja perustui lukion laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin.

Hyvinvointikurssin toteutusaika oli lukion ensimmäisellä lukukaudella vuonna 2022. Hyvinvointikurssin oppiaineiden aineopettajat osallistuivat kukin oman oppiaineensa tunnille. Opettajat kertoivat opiskelijoille kurssin alussa elämäni portfolio -menetelmästä ja siitä, miksi menetelmää toteutetaan kyseisen oppiaineen tunnilla. Opettajilla oli tärkeä, yhdistävä rooli oppilaiden ja elämäni portfolio -menetelmää ohjaavan henkilön välillä. Samalla he saivat kokemuksen elämäni portfolion toteutuksesta.

Elämäni portfolion menneisyys- ja tulevaisuusosiot kirjattiin yksilöllisesti. Sen jälkeen lukiolaiset työskentelivät vertaisryhmissä. Vertaisryhmissä työskentelyä ohjattiin muistuttamalla positiivisen palautteen antamisen merkityksestä. Lopputuloksena ryhmää pyydettiin muovailemaan muovailuvahalla ryhmässä syntynyt tunnetila.

Lukioiden opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta osallistua lisäksi elämäni portfolio -menetelmän vapaavalintaiselle, kahden opintopisteen laajuiselle kurssille keväällä 2022. Vapaaehtoisuuteen perustuvalle, koulupäivän aikana toteutettavalle kurssille ei ilmoittautunut opiskelijoita.

Lukiolaisille uusia näkökulmia tulevaisuuden suunnitteluun

Opiskelijat ja opettajat arvioivat elämäni portfolion toteutusta Webropol-kyselyllä. Opiskelijoiden kysely sisälsi neljä kysymystä työskentelyn merkityksestä lukiolaiselle. Lukiolaiset saivat QR koodin viimeisellä oppitunnilla, ja opettajien palaute kerättiin heille lähetetyllä nettiosoitteella.

Hyvinvointikurssille osallistui 122 opiskelijaa, joista kyselyyn vastasi 82. Lomake sisälsi kolme väittämää ja yhden avoimen kysymyksen. Opettajien vastaukset olivat laadullisia koskien elämäni portfolion toteutusta osana eri opintoaineita.

Lukiolaisista 73,2 prosenttia kertoi saaneensa uutta näkökulmaa ja ymmärrystä menneisyyden työstämisestä. Heistä 70,8 prosenttia sai myös elämäänsä uutta näkökulmaa ja ymmärrystä tulevaisuuden suunnitteluun. Lukiolaiset arvioivat, että elämäni portfoliota voi hyödyntää tulevaisuudessa (61 prosenttia).

Lukiolaisten avovastauksissa tuli esiin, että elämäni portfolio -menetelmä selkiytti tulevaisuuden tavoitteita ja arvoja. Lisäksi kysymykset auttoivat tarkentamaan ajattelua. Lukiolaiset kertoivat alkaneensa miettimään enemmän tulevaisuuttaan. Se auttoi tulevaisuuden suunnittelussa ja auttoi näkemään, miten tavoite on mahdollista saavuttaa. Itsetuntoon liittyen lukiolaiset kertoivat saaneensa luottamusta ja ymmärrystä itsestään. Lisäksi työskentely auttoi löytämään uusia näkökulmia itsestä.

Kyselyyn vastanneiden opettajien mielestä elämäni portfolio on hyvä tapa toteuttaa opetusta. He aikovat käyttää menetelmää tulevaisuudessa opinto-ohjauksen, psykologian ja terveystiedon tunneilla. Heidän mielestään menetelmä sopii opinto-ohjaajan tunneille; psykologiassa menetelmää voidaan hyödyntää osana metakognitiivisen minäkäsityksen tutkimista.

Elämäni portfolio menneisyyden ja tulevaisuuden jäsentäjänä

Artikkelissa on kuvattu elämäni portfolio -menetelmän kehittämistä ja toteuttamista. Kehittämistyössä mukana olivat kehittämistyön kannalta keskeiset toimijat. Elämäni portfoliota kehitettiin prosesseina hankkeeseen osallistuneiden nuorten aikuisten, järjestöjen ja sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän toimijoiden sekä aikaisemmin mainituissa hankkeissa toimineiden kanssa. (Keskitalo, 2020.)

Yhteistyö mahdollisti dialogin elämäni portfolio -menetelmän kehittämisessä. Menetelmää sekä kehitettiin että arvioitiin yhdessä. Arvioinnin perustella tehtiin muutoksia, ja menetelmä on nyt käyttöön otettavissa.

Elämäni portfolio -menetelmä jäsentää kirjoittajan menneisyyttä, ja sen avulla voidaan rakentaa tulevaisuutta.

Elämäni portfolio -menetelmä jäsentää kirjoittajan menneisyyttä, ja sen avulla voidaan rakentaa tulevaisuutta. Menneisyyden jäsentämisessä löydetään kykyjä ja taitoja, joita voidaan hyödyntää nykyisessä tilanteessa. Voimavara- ja ratkaisulähtöisyys muuttaa ihmisen ajattelua positiiviseen suuntaan ja vahvistaa resilienssiä (Lipponen, 2020). Elämäni portfolio sopii kaikenikäisille ja eri ammateissa toimiville henkilöille, joiden tavoitteena on tutkia elämäänsä voimavarojen näkökulmasta ja suunnitella omaa elämäänsä.

Menetelmän käyttö osallistavassa hyvinvointityössä

Lukiolaisten riittämättömyyden ja uupumuksen kokemukset ovat yleistyneet viime vuosina (Salmela-Aro & Hietajärvi, 2019). Näin ollen hyvinvoinnin edistämisen tulee perustua lähestymistapaan, jossa ihminen otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti ja hänen osallisuuttaan tuetaan. Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, mielenterveyden, asuin- ja elinympäristön sekä palvelujen saatavuuden huomioon ottamista. (Vaarama & Mäki-Opas, 2019.)

Hyvinvoinnin edistämisen on perustuttava ihmisen osallisuuden vahvistamiseen. Osallisuuden kokemus syntyy, kun ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan toimintaan ja päätöksentekoon ja hän voi tuntea kuuluvansa yhteisöön. Osallisuuden toteutuminen edellyttää myös vuorovaikutusta, jonka myötä ihmisen kokemus elämän merkityksellisyydestä ja luottamus omiin kykyihin lisääntyvät (Isola ym., 2017, 19).

Diakonia-ammattikorkeakoulussa on käynnistynyt osaamiskärkien kehittäminen. Osaamiskärjet ovat yhteiskunnassa tunnistettuihin kehittämistarpeisiin perustuvia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan keskittymiä (Ylikoski, 2023). Diakin osaamiskärjistä yksi on nimeltään Osallistava hyvinvointityö. Siinä kehitetään työkäytäntöjä ja -menetelmiä, joilla voidaan vahvistaa kansalaisten mahdollisuuksia ylläpitää ja lisätä hyvinvointiaan sekä tukea vertaisia hyvinvoinnin edistämisessä.

Elämäni portfolio on uusi ja pilotoitu työmenetelmä sekä opetus- että sosiaali- ja terveysalalle. Menetelmä perustuu kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja soveltuu osallistavaan hyvinvointityöhön. Työskentelyssä ihminen tarkastelee laaja-alaisesti hyvinvointiaan ja voimavarojaan sekä menneisyyttään ja tulevaisuuttaan. Elämäni portfoliota tehdessä katse suunnataan tulevaisuuteen. Kirjoittaja pohtii unelmiaan ja luo tulevaisuuteen kantavan vision sekä sille tavoitteet ja toimenpiteet. Kokemuksia elämäni portfolion tekemisestä hän jakaa vertaisryhmätyöskentelyssä.

Lähteet

Ahola, T., & Furman, B. (2021). Reteaming-valmennus. Lyhytterapiainstituutti.

Best, S., Koski, A., Walsh, L. & Vuokila-Oikkonen, P. (2019). Enabling mental health student nurses to work co-productively. Journal of Mental Health Training, Education and Practice, 14 (6), 411–422.

Insoo, K.B. & Miller, S.D. (1994). Ihmeitä tapahtuu. Alkoholiongelmaisen ratkaisukeskeinen hoito. Lyhytterapiainstituutti Oy. Keuruu: Otava.

Isola, A., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneidet, T., Valttari, S. & Keto-Tokoi, A. (2017). Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. (Työpaperi 33/2017, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Saatavilla https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-917-0

Keskitalo, E. (2020). Osallistavan tutkimuksen ja kehittämisen teoreettisia ja menetelmällisiä lähtökohtia. Teoksessa J. Helminen (toim.), Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5 (s. 22–35). (Diak Työelämä 18). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-348-3

Keskitalo, E. & Vuokila-Oikkonen, P. (toim.) (2021). Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin – kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen. (Diak Työelämä 25). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-392-6

Lipponen, K. (2020). Resilienssi arjessa. Duodecim.

Opetushallitus. Laaja-alainen osaaminen – mitä sillä pitäisi saada aikaan? Saatavilla 31.8.2023 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/laaja-alainen-osaaminen-mita-silla-pitaisi-saada-aikaan

Salmela-Aro, K. & Hietajärvi, L. (2019). Lukiolaisbarometri. Lukiolaisten hyvinvointi vaatii toimenpiteitä. Otus Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö. Saatavilla https://www.otus.fi/wp/wp-content/uploads/2020/04/Lukiolaisten-hyvinvointi-vaatii-toimeenpiteit%C3%A4-Salmela-Aro-Hietaj%C3%A4rvi-2019.pdf

Vaarama, M. & Mäki-Opas. T. (2019). Hyvinvoinnin ja terveyden huono-osaisuus kaipaa kokonaistarkastelua ja korjaavia toimia. Itä-Suomen yliopisto. Saatavilla 31.8.2023 https://studentuef.sharepoint.com/:b:/s/www-documents/ERBnFZw7s_FBk4bS22OnFeQBJm3hJwuXekk804-DfYFzDQ?e=AWmKal

Vuokila-Oikkonen, P. (2021). Ratkaisuja tuottava yhteiskehittäminen lähestymistapana   ja menetelmänä. Teoksessa E. Keskitalo & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin – kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen (s. 26–31). (Diak Työelämä 25). Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-392-6

Vuokila-Oikkonen, P. (2022). Elämäni Portfolio -menetelmänä ihmisen menneisyyden ja tulevaisuuden tarkastelussa. Saatavilla 31.8.2023 https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/elamani-portfolio-menetelmana-ihmisen-menneisyyden-ja-tulevaisuuden-tarkastelussa

Vuokila-Oikkonen, P., Hyväri, S., & Keskitalo, E. (toim.). (2020). Asukkaat alueen hyvinvoinnin rakentajina – kokemuksia Oulun Rajakylän kehittämisestä. (Diak työelämä 19). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-354-4

Vuokila-Oikkonen, P., Nuottila, K., & Luoma, U-M. (2023). Nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen lukiossa – kokeilemalla uusia menetelmiä. Teoksessa J. Helminen (toim.). DiakHub tutkii, kehittää ja vaikuttaa – Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosikirja 2022. (Diak Vuosikirja – Diak Yearbook 2, s. 129–137). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-414-5

Vuokila-Oikkonen, P. & Pinolehto, M. (2022). Elämäni Portfolio menetelmänä nuoren toimintakyvyn tukemisessa osana sosiaalista kuntoutusta. Teoksessa J. Helminen (toim.), Ohjaus- ja valmennusosaamista kehittämässä. Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosikirja 2022 (s. 105–116). (Diakin vuosikirja 1). Saatavilla https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-395-7

Ylikoski, E. (22.2.2023). Unelmista osaamiskärkiä: strategian toteutusta henkilöstön voimin. Dialogi. Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301021074

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230908121873