Siirry sisältöön
Hoitotyötä kuvaavia symboleja. kuvituskuva.
Juttutyyppi  Blogi

Kliininen urapolku tuo vetovoimaa terveysalalle

Suomen terveysalan työvoimapula ja sen ennustettu kasvu luovat paineita parantaa alan kiinnostavuutta. Suunnitteilla oleva uusi kliinisen asiantuntijan tutkinto voisi tuoda tarvittavan muutoksen ja houkutella paremmin työntekijöitä.

Terveysalan työvoimapula kasvaa, ja työvoiman saatavuus näyttää tulevaisuudessa haasteelliselta. Alan vetovoima on ollut tapetilla viimeisten vuosien aikana, ja paljon on pohdittu keinoja, miten lisätä alan houkuttelevuutta ja pitovoimaa. Tehyn kartoittavan kyselyn (2019) tuloksissa alan vetovoimaa lisäisivät parempi palkkaus, riittävät henkilöstöresurssit, työn ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen ja mahdollisuus kehittää ammattitaitoa.

Ammattitaidon kehittämiseen on tarjolla muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamia maisteritason tutkintoja, jonka suorittanut rekisteröity sairaanhoitaja voi toimia vaativissa työtehtävissä terveydenhuollossa.

Tarve asiantuntijoille

Lähes kaikki Suomen ammattikorkeakoulut tarjoavat ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (YAMK) johtamiseen ja hallintoon liittyen. Silloin uralla edetessään hoitotyöntekijä usein siirtyy käytännön hoitotyöstä hallinnollisiin tehtäviin. Hoitotyön kliinisen asiantuntijan tutkintoa on tarjolla vähemmän, vaikka kliinisten urakehitysmahdollisuuksien on todettu lisäävän alan vetovoimaa ja työhyvinvointia. Hoitotyön kliininen asiantuntija eli laajavastuisen hoitotyön asiantuntija on sairaanhoitaja, joka on erikoistunut jollekin kliinisen hoitotyön alueelle, ja jonka työnkuvassa korostuvat laajennetut tehtävänkuvat ja työn itsenäisyys.

Kliinisessä hoitotyössä tarvitaan asiantuntijoita, jotka säilyttävät yhteyden käytännön hoitotyön haasteisiin tekemällä sitä säännöllisesti. Kliinisten uravaihtoehtojen puute voi osaltaan myös ylläpitää sairaanhoitajapulaa. Kun omassa työssään ei pääse kehittymään, voi uran vaihtokin tulla kyseeseen, jotta tehty työ koetaan mielekkääksi.

Kliinisessä hoitotyössä tarvitaan asiantuntijoita, jotka säilyttävät yhteyden käytännön hoitotyön haasteisiin tekemällä sitä säännöllisesti.

Jotta terveysala ei menettäisi ammattilaisiaan muille aloille, kliinisiä urapolkuja tulisi olla tarjolla. Tämä edellyttää sekä tutkintokoulutusta että kliinisen asiantuntijan roolia ja työtehtävää uusilla hyvinvointialueilla.

Uudesta tutkinnosta apua hoitotyöhön

Suomessa ei ole ollut omaa kliinisen asiantuntijan tutkintoa perioperatiivisessa hoitotyössä eikä tehohoitotyössä, vaan näiden alojen hoitotyöntekijät ovat opiskelleet muissa kliinisen asiantuntijan tutkinnoissa.

Nyt tähän on tulossa muutos, sillä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat suunnittelemassa tutkintoa, jonka sisältönä on perioperatiivisen hoitotyön tai tehohoitotyön kliininen asiantuntijuus opiskelijan oman valinnan perusteella. Tutkinnon suunnittelun työelämäkumppaneina ovat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Satakunnan hyvinvointialue, Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Suomen Leikkaussairaanhoitajat ry ja Suomen Tehohoitoyhdistys. Tavoitteena on suunnitella tutkinto, joka vastaa työelämän tarvetta asiantuntijasairaanhoitajista tehohoitotyön ja perioperatiivisen hoitotyön alueilla. Opintojaksojen suunnittelussa hyödynnetään kliinisen asiantuntijan hybridityönkuvaa, jossa roolia voidaan kuvata kolmella eri osa-alueella: hoitotyön osaamisen kehittäjä, hoitotyön asiantuntija ja hoitotyön kehittäjä (Laine, 2022).

Syksyllä 2025 alkavassa tutkinnossa opiskellaan molemmille hoitotyön alueille yhteisiä opintoja, mutta myös syvennetään omaa osaamista valitulla hoitotyön alueella. Kyseessä ei siis ole tutkinto, joka perehdyttäisi tehohoitotyön tai perioperatiivisen hoitotyön perusteisiin, jotta näille alueille voisi siirtyä työskentelemään tutkinnon suorittamisen jälkeen, vaan opiskelijalta edellytetään jo työkokemusta jommallakummalla hoitotyön alueella.

Lähteet

Laine, S. (2022). Kliinisen asiantuntijasairaanhoitajan rooli ja työnkuva yliopistosairaalan teho-osastolla – Tulevaisuuden näkemys. YAMK opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu.

Tehy. (2019). Vetovoimatekijät erikoissairaanhoidossa. Kysely thyläisille sairaanhoitajille. Tehy. https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2019/vetovoimatekijat_erikoissairaanhoidossa_-_kysely_tehylaisille_sairaanhoitajille_id_14430.pdf

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230908121876