Pito- ja vetovoimaa sosiaali- ja terveysalalle
Sosiaali- ja terveysala kärsii tällä hetkellä laaja-alaisesti työvoimapulasta ja osaavan ammattihenkilöstön puutteesta. Alan pito- ja vetovoiman vahvistaminen on välttämätöntä, jotta alalle hakeutuu jatkossakin uusia työntekijöitä. Lisäksi on pidettävä kiinni jo alalla olevista kokeneista ammattilaisista.
Työelämässä ja sote-alan työkulttuurissa on tapahtunut viime vuosina suuri muutos, jonka myötä työmarkkinat ovat kääntyneet työntekijän markkinoiksi. Työntekijä voi itse yhä enenevästi määrittää, milloin ja missä haluaa työnsä tehdä sekä millaisella korvauksella tulee työnsä tekemään keikkatyötä tekemällä. Työntekijät eivät välttämättä otakaan enää vakituista paikkaa vastaan, vaan haluavat säilyttää vapautensa tahdittaa työnsä omaan arkeen sopivaksi, valita mieleisensä työpisteen sekä samalla myös mahdollisesti kohentaa taloudellista tilannettaan saadessaan parempaa palkkaa keikkailemalla esimerkiksi vuokratyöfirmojen kautta.
Samalla työtä voi tehdä hivenen kevyemmin, koska varsinaista päävastuuta keikkailevalla työntekijällä ei ole, kuten vakituisella henkilökunnalla on. Moni on vaihtanut myös vakituisen paikan keikkatyöhön. Viime vuosina myös siirtyminen alalta kokonaan pois on lisääntynyt. Millä sitten saataisiin parempaa pitovoimaa sote-alalle ja pyöröovi-ilmiö käännettyä toisinpäin?
Muutos edellyttää johtajilta uudenlaista osaamista
Työkulttuurissa tapahtunut muutos edellyttää johtajilta uudenlaista osaamista, jotta pystytään vastaamaan sote-alan tämänhetkisiin kipukohtiin. Tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä monialaisesta ja yhteensovittavasta johtamisesta, jolloin ei keskitytä vain oman tulosyksikön johtamiseen tai oman toiminnan puolustamiseen, vaan pyritään aidosti kuulemaan työntekijöitä ja kehittämään palveluita yli organisaatiorajojen.
Hyvä johtaja ymmärtää, että vapaus lisää vastuuta ja myös keikkatyötä tekevät äänestävät jaloillaan. Organisaatioiden olisi hyvä tarkastella johtajien valinnassa substanssiosaamisen ja johtamisosaamisen suhdetta. Kumpi oikeastaan onkaan tärkeämpää alati muuttuvassa työympäristössä? Johtamisosaamisen vahvistaminen koulutuksen kautta on oivallinen tapa vahvistaa veto- ja pitovoimaa – ja ongelmaan kannattaa reagoida heti.
Onnistumiset ja hyvät käytännöt näkyväksi
Heikko palkkaus, haasteet työssäjaksamisessa ja työhyvinvoinnissa, resurssivaje, työntekijöiden vaihtuvuus, koettu arvostuksen puute ja työolojen haastavuus. Siinä muutamia yleisesti tunnettuja ja paljon mediahuomiotakin saaneita haasteita sosiaali- ja terveysalalla. Kaikki ovat tärkeitä asioita, jotka ansaitsevat median ja kansakunnan huomion. Mutta onko se koko totuus alan nykytilasta?
Sillä kuinka sanoitamme työstämme itsellemme ja muille, on merkitystä. Se vaikuttaa kokemukseen työn mielekkyydestä ja siten alan pitovoimaan. Karkottaako laaja sote-alaa varjostava negatiivisuus tulevaisuuden tekijöitä ja murentaako se työhyvinvointia? Haaste piilee siinä, kuinka puhua muutostarpeista niin, ettemme samalla ruoki negatiivisuuden kierrettä. Sote-alan työssä lähiesihenkilöillä on tärkeä rooli. Ala kaipaa asiantuntijuudessa ja johtamisosaamisessa vahvaa johtajuutta samalla tasolla, ei ylhäältä alas.
Monen haaveammatti on vielä tänäkin päivänä sosionomi tai sairaanhoitaja. On siis tärkeää nostaa näkyväksi ja kuuluvaksi myös sote-alan onnistumiset.
Pelkällä negaatioiden nostamisella ei tuoteta pito- eikä vetovoimaa. Negatiivisesta mediahuomiosta ja työvoimapulasta huolimatta sote-alan työntekijöillä on oikeus nauttia työstään. Monen haaveammatti on vielä tänäkin päivänä sosionomi tai sairaanhoitaja. On siis tärkeää nostaa näkyväksi ja kuuluvaksi myös sote-alan onnistumiset.
Hyvillä käytännöillä ja johtamisella tavoitteeseen
Mikä sitten saa sosiaali- ja terveysalan pitkän linjan ammattilaiset jäämään alalle ja vieläpä opiskelemaan lisää? Eikö median tuomat, negatiivissävytteiset uutiset alamme kipukohdista ole jo lannistanut toiveikkuutta? Haasteista huolimatta alalta on tunnistettavissa monia vahvuuksia, joilla sote-laivaa voidaan hitaasti kääntää positiiviseen suuntaan.
Johtamisosaaminen on erityisessä asemassa, kun halutaan vaikuttaa henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työssä pysyvyyteen. Työntekijöitä osallistavalla ja heidän asiantuntijarooliaan arvostavalla johtamisella pystytään luomaan uudenlaista työ- ja toimintakulttuuria, joka varmasti edesauttaa myös alan kiinnostavuuteen ja alalla pysymiseen. Osaamisen, onnistumisten sekä hyvien käytäntöjen jakaminen ja näkyväksi tekeminen ovat yksi keino vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimaan.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231010139505