Tulkkaustoiminnan YAMK-koulutusta kehittämässä – osa 1

Tutkimuksessa selvitettiin koulutuksen nykyhaasteita ja yhteisiä suunnittelu- ja kehittämistoimenpiteitä opiskelijapalautteiden ja henkilökuntahaastattelujen avulla. YAMK-koulutusta kehitettiin PDCA-mallia hyödyntäen.

Koulutuksen laadun kehittäminen

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) strategisessa suunnittelussa, johtamisessa ja toiminnanohjauksessa on käytössä PDCA-malli (Plan, Do, Check, Act). Kaikki laadunhallinnan periaatteet ja toimenpiteet on kirjattu Diakin laatukäsikirjaan ja kirjassa on kuvattu myös PDCA-mallin soveltaminen Diakin toimintaan mm. koulutuksen tulosalueelle (Diak laatukäsikirja, 2021, s. 41–42.) PDCA-mallia hyödynnettiin myös Tulkkaustoiminnan kehittäminen-koulutuksen (YAMK) laadun varmistustyössä. Sen käytön tavoite on toiminnan jatkuva parantaminen. Malli muodostuu neljästä komponentista, jotka yhdessä muodostavat kehän, jota kutsutaan myös Demingin ympyräksi sen keksijän mukaan.

Kuvio 1. PDCA-malli.

Suunnitteluvaihe (plan) muodostuu kolmesta alavaiheesta: ongelman tunnistaminen, sen analysointi ja kokeiluasetelman suunnittelu. Ongelman tunnistamisvaiheessa voidaan pohtia, onko ongelma niin suuri, että sen ratkaisemiseen kannattaa käyttää aikaa. Lisäksi on syytä miettiä, keneen ja mihin kyseinen ongelma vaikuttaa ja myös sitä, mikä muuttuu, kun ongelma saadaan ratkaistuksi. Toinen PDCA-mallin komponentti on suunnitelman toteuttamisvaihe (do), jonka aikana otetaan suunniteltuja ja testattuja laadun parantamisen toimenpiteitä vakituiseen käyttöön. Tälle vaiheelle on ominaista se, että kerätään mm. mittaustietoja ja palautetta. Kolmas vaihe on tarkistus- ja varmistusvaihe (check). Tässä vaiheessa varmistetaan, että toteuttamisvaiheen toimenpiteillä saadaan aikaan toivottu tavoite. Lisäksi pohditaan, osoittavatko kerätyt tiedot, että muutos suhteessa edelliseen on johtanut parempaan tulokseen ja onko syytä jatkaa testausta ja jatkokehittämistä. Korjaavien toimenpiteiden vaiheessa (act) työstetään uusien toimenpiteiden jalkauttamista, jos ne ovat osoittaneet toimiviksi. Jos testatut ja käyttöön otetut toimenpiteet sen sijaan eivät annakaan toivottua myönteistä tulosta, käydään koko PDCA-sykli läpi uudella suunnitelmalla. (Godoy & Bessas, 2020; Shrotryia, 2018; The W. Edwards Deming Institute, 2023.)

Korkeakoulujen koulutusyhteistyö

Korkeakoulujen koulutusyhteistyö voi olla eri muotoista ja laajuista. Kun koulutus toteutetaan kokonaan yhdessä, opintojaksoja opetetaan kummankin korkeakoulun opetushenkilökunnan voimin. Myös koulutuskohtainen suunnittelu- ja hallinnointityö tehdään yhdessä. Tähän kategoriaan kuuluu Humakin ja Diakin yhdessä monimuotokoulutuksena toteutettu Tulkkaustoiminnan kehittäminen (YAMK), jota tässä artikkelissa käsitellään. Tällaiselle intensiiviselle yhteistyötyypille on ominaista se, että on luotava uusia, kolmansia käytänteitä, jotka eivät kuitenkaan saa rikkoa omaa korkeakoulua koskevia sisäisiä periaatteita ja käytänteitä.

Tulkkaustoiminnan kehittäminen (YAMK) – yhteinen koulutus vuodesta 2009

Diak ja Humak ovat järjestäneet 90 opintopisteen laajuisen tulkkausalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteistyönä vuodesta 2009. Aluksi koulutusohjelman nimi oli Viittomakielialan tulkkitoiminnan koulutusohjelma ja tutkintonimike oli viittomakielen tulkki (YAMK). Koulutuksen nimi on ollut vuodesta 2016 lähtien Tulkkaustoiminnan kehittäminen ja tutkintonimike tulkki (YAMK). Alkuvuosina tutkinnon pystyivät suorittamaan opiskelukelpoisuuden täyttävät viittomakielen tulkit ja vuodesta 2016 lähtien myös puhevammaisten tulkit. Vuodesta 2020 yhteiseen ylempään tutkintokoulutukseen ovat voineet hakea myös tulkki (AMK) -tutkinnon suorittaneet puhuttujen kielten asioimistulkit. (Vik, Niittyinperä & Roslöf, 2022, s. 13.) Monimuotokoulutus käynnistyy joka kolmas vuosi. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä ja opetussuunnitelma on kaikille opiskelijoille yhteinen (YAMK Tulkkaustoiminnan kehittäminen ops2023, i.a., Opiskelijanopas Humak, i.a.).

Diak ja Humak ovat järjestäneet 90 opintopisteen laajuisen tulkkausalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteistyönä vuodesta 2009.

Korkeakouluyhteistyön haasteet ja mahdollisuudet

Koulutusten järjestämisen ja toteuttamisen käytänteet voivat vaihdella korkeakoulukohtaisesti melko paljon. Kun kokonainen koulutus on kahden tai useamman ammattikorkeakoulun yhdessä tarjoama, kunkin koulun käytänteitä, sääntöjä ja linjauksia täytyy yhteensovittaa. Erityisenä haasteena on juuri nk. kolmannen ratkaisumallin löytäminen. Ratkaistaviin asioihin kuuluvat sekä hallinnolliset että myös sisällölliset asiat, kuten mm. opiskelijavalintaan liittyvät kysymykset, opinnäytetyöohjaukseen liittyvät käytänteet, opiskelijapalautteiden keruu, koulutussisältöihin ja koulutuksen kestoon liittyvät asiat ja oppimisympäristön valintakysymykset. Lisäksi on varmistettava opiskelijoiden ja lehtoreiden pääsy valittuun oppimisympäristöön. Myös työjärjestykset, tilojen valinta sekä tasapuolinen ja reilu työnjako ovat tärkeitä käsiteltäviä asioita. On korkeakoulukoulukohtaisia käytänteitä, joista ei teknisistä tai organisatorisista syistä voi löytää yhteistä keskitietä eli omaa, kolmatta ratkaisua. Niihin kuuluu esimerkiksi opinnäytetyön prosessi, valmistumisaikataulut tai koulukohtaisesti sovitut ohjausajat.

Yhteisessä suunnittelu- ja kehittämistyössä tulisi pitää mielessä, että tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoille hyvä oppiminen. Tästä syystä heille tulee tarjota laadukasta opetusta miellyttävässä oppimisympäristössä. Koulutussisältöjen tulee olla monipuolisia, ajankohtaisia ja tulevalle ammattilaiselle hyödyllisiä. Opettajilla tulee olla mm. asiantuntijuutta, (digi)pedagogisia taitoja ja tietoteknistä osaamista sekä viestintä- ja arviointitaitoja. Miellyttävyyden edellytyksiä ovat käyttäjäystävällisyys, helppokäyttöisyys, loogisuus ja selkeys. Siihen vaikuttavat myös opettajan sosiaaliset ja arvostavan kohtaamisen taidot.

Jotta koulutuksesta tulisi laadukasta ja miellyttävää, yllä mainitut selvitettävät, ratkaistavat ja koordinoitavat taustatekijät eivät saisi häiritä opiskelua. Yhteinen kehittämistyö onnistuu ainoastaan aidon yhteistyön, ratkaisukeskeisen otteen ja arvostavan kohtaamisen kautta. Näistä aiheista on hyvä keskustella avoimesti. Yhteisistä käytänteistä tulisi sopia ja niitä tulisi noudattaa.

Mitä tiiviimpi ja intensiivisempi koulutusyhteistyö on, sitä moniulotteisempi on myös sen suunnittelu ja kehittäminen. Tiivis koulutusyhteistyö kannattaa, koska sen avulla tarjotaan opiskelijoille ainutlaatuinen mahdollisuus hyötyä kahden korkeakoulun erityisosaamisesta sekä olla vuorovaikutuksessa muiden tulkkausalan asiantuntijoiden kanssa. Tulkkauksen YAMK-koulutus tukee tulkkausalan kehittymistä mitä suurimmissa määrin. Opinnäytetöissä paneudutaan ratkaisukeskeisesti tulkkausalan nykyhaasteisiin. Tutkimukselliset kehittämistyöt toimivat oivina apuvälineinä eri tahoille ja organisaatioille, jotka tarvitsevat tulkkausalan erikoisosaamista. Puhuttujen kielten asioimistulkeille, viittomakielen tulkeille ja puhevammaisten tulkeille tarjoutuu koulutuksen myötä erinomainen foorumi dialogille, verkostoitumiselle ja alan kehittämiselle. Tämän mahdollistamiseksi olemme valmiita kehittämään tulkkausalan YAMK-koulutusta eteenpäin, kohtaamaan haasteet ja voittamaan ne.

Lähteet

Diak laatukäsikirja (2020). Saatavilla 27.9.2023 https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2020/02/Diak_Laatuk%C3%A4sikirja_WEB.pdf

Godoy, R.  & Bessas, C. (2021). Plan, Do, Check, Act. A practical guide for managers. Understanding result-focused management. Aquila.

ISO (2015). Saatavilla 27.9.2023. https://www.iso.org/obp/ui/en/#iso:std:iso:9000:ed-4:v1:en

Opiskelijan opas Humak (i.a.). Saatavilla 5.9.2023. https://opiskelijanopas.humak.fi/?page_id=8957

Shrotriya, A. (2018). A Comprehensive Guide to the PDCA Cycle. Kindle Unlimited.

The W. Edwards Deming Institute (2023). Saatavilla 2.10.2023. https://deming.org/explore/pdsa

Vik, G.-V., Niittyinperä, U. & Roslöf, R. (2022). Puhevammaisten tulkkauksen koulutuksen ensimmäinen vuosikymmen Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Segler-Heikkilä, L. & Vik, G.-V. (toim.) Kun puhe tuottaa vaikeuksia. Tulkkausalan ammattilaiset ja asiakaslähtöiset apuvälineet puhevammaisen henkilön tukena (s. 10–12). Diak työelämä 30). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-416-9

Yamk Tulkkaustoiminnan kehittäminen ops2023 (i.a.). Saatavilla 5.9.2023. https://opinto-opas.diak.fi/fi/43205/fi/14564/YAMKTTK/360/year/2023

Yamk Vapaasti valittavat opinnot (i.a.). Saatavilla 9.9.2023. https://opinto-opas.diak.fi/fi/tarjontakorit/fi/13863

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144673