Tulkkaustoiminnan YAMK-koulutusta kehittämässä – osa 2

Tutkimuksessa selvitettiin koulutuksen nykyhaasteita ja yhteisiä suunnittelu- ja kehittämistoimenpiteitä opiskelijapalautteiden ja henkilökuntahaastattelujen avulla. YAMK-koulutusta kehitettiin PDCA-mallia hyödyntäen.

Tulkkaustoiminnan kehittäminen (YAMK) -koulutuksen laadun kehittäminen

Tutkimuksen toteutus kesti maaliskuusta syyskuuhun 2023. Siinä analysoitiin sekä Diakin ja Humakin yhteisen palautekyselyn että AVOP-kyselyn kautta tulleita 2021 valmistuneen ryhmän opiskelijapalautteita. Myös 2023 aloittaneen ryhmän opiskelijoilta (26 henkilöä) kysyttiin aloituspäivänä heidän toiveistaan ja tavoitteistaan suhteessa valittuun koulutukseen. Lisäksi analysoitiin koulutuksen suunnitteluun, toteutuksiin osallistuneiden palautteita, kokemuksia ja kommentteja (kummankin koulun yliopettajat, opinto-ohjaajat, hakutoimiston henkilökunta, opetushenkilökunta, yhteensä 14 henkilöä). Tutkimusta varten haastateltiin myös terveysalan koulutuspäällikkö Päivi Conlinia, joka vastaa Arcadan ja Diakin yhteisestä amk-koulutuksesta Nursing. Haastattelusta toivottiin saavan konkreettisia vinkkejä ja ideoita koulutuksen kehittämiselle etenkin plan- ja do- vaiheissa. Tutkimuksessa sovellettiin yllä esitelty PDCA-malli koulutuksen laadun kehittämiseksi.

Opiskelun laatu: Suunnittelu (plan), toteutus (do), tarkistus (check) ja korjaus (act)

Tutkimusaineiston perusteella suurin haaste on 2021 valmistuneen ryhmän opiskelijoiden näkökulmasta opiskelukäytänteiden ja -sisältöjen sekavuus ja monimutkaisuus. Joidenkin opintojaksojen sisältöjä ei koettu tärkeinä: Sekä opintojaksolla Tutkimusmenetelmät (5 op) että opintojaksolla Tieteellinen kirjoittaminen (5 op) opetettiin koulukohtaisia asioita. Puolet ryhmästä ei hyötynyt mm. lähdetekniikkaan liittyvistä tiedoista johtuen niiden koulukohtaisesta luonteesta. Lisäksi tietoa ei löytynyt kovin helposti, koska opintojaksoja ei ollut rakennettu yhdenmukaisesti. Yhteistä webinaarilinkkiä ei ollut käytössä eikä yhteisiä pelisääntöjä ollut kirjattu.

Opiskelijat toivovat myös, että heitä kohdeltaisiin kuten aikuisia opiskelijoita tulisikin kohdella. Opiskelun aikana kerrottiin itsestään selviä asioita tai käytettiin oppimismenetelmiä, jotka olisivat paremmin sopineet monen mielestä toisen asteen tai amk-tasoisille opiskelijoille. Epäkohtiin ei aina heti reagoitu. Lisäksi opiskelijat toivovat palautteessaan helpotusta opintojaksojen ilmoittautumisiin. Kahden korkeakoulun tunnusten käyttö koettiin monimutkaisena ja aikaa vievänä. Aikaisempina vuosina lähiopetusta järjestettiin noin kahden kuukauden välein. 2021 valmistuneiden palautteesta kävi ilmi, että opiskelijat toivoivat enemmän etätyöskentelyä ja verkkovälitteistä opetusta, joten lähipäiviä vähennettiin.

Suunnitteluvaiheessa otettiin huomioon myös syksyllä 2023 aloittaneiden opiskelijoiden toiveita ja tavoitteita. Ryhmässä on 12 Humakin ja 16 Diakin opiskelijaa. Suurin osa heistä on viittomakielen tulkkeja, joista kahdella on myös puhevammaisten tulkin pätevyys. Mukana on viisi puhuttujen kielten asioimistulkkia. Kaikki opiskelijat ovat jo työskennelleet tulkkausalalla vähintään kaksi vuotta. Tämän ryhmän opiskelijoiden toiveena on verkostoitua, perehtyä muiden tulkkausalojen näkökulmiin ja oppia toisiltaan. Tähän liittyen opiskelijat toivovat saavansa laajempaa tulkkausalan tietämystä. He haluavat myös muuttaa ja kehittää tulkkausalaa sekä pureutua sen spesifeihin ongelmiin. Opiskelijat toivovat myös saavansa sellaisia uusia, omassa tulkkausalan ammatissa hyödynnettävissä olevia ideoita, joita ei ole itse tullut ajatelleeksi. Opiskelun toivotaan myös mahdollistavan jonkin tulkkausalan ilmiön syvällistä tutkimista ja analysointia.

Opiskelijat toivovat myös saavansa sellaisia uusia, omassa tulkkausalan ammatissa hyödynnettävissä olevia ideoita, joita ei ole itse tullut ajatelleeksi.

Palautteissa mainitut ongelmat ratkaistiin siten, että järjestettiin kaikkien koulutukseen osallistuvien kanssa kokouksia, joissa sovittiin yhteisistä käytänteistä. Kaikkia yhteisiä opintojaksoja päätettiin rakentaa samalla logiikalla. Käytössä on myös sama Zoom-osoite kaikkiin yhdessä tarjottuihin opintojaksoihin. Kokouksessa keskusteltiin myös kohderyhmälle sopivista opetusmenetelmistä ja -käytänteistä ja päätettiin ottaa ne käyttöön. Lisäksi päätettiin, että yliopettajat ja opinto-ohjaajat hoitavat opiskelijoiden ilmoittamisen opintojaksoille. Kaksien tunnusten käyttöä harjoiteltiin ensimmäisellä tapaamiskerralla opiskelijoiden kanssa yhdessä. Samalla tapaamiskerralla sovittiin myös yhteisistä pelisäännöistä ja ne kirjattiin Orientoivat opinnot -opintojakson aloitussivulle. Opetussuunnitelman suunnitteluvaiheessa päätettiin, että opintojaksot Tutkimusmenetelmät (5 op) ja Tieteellinen kirjoittaminen (5op) opiskellaan oman koulun yhteisinä opintoina, koska opinnäytetyö on kirjoitettava koulukohtaisia käytänteitä noudattaen.

Aikaisempien kokemusten perusteella varoitettiin myös WhatsApp-ryhmän käytöstä. Sosiaalisen median kanavassa pienistä, helposti ratkaistavista ongelmista voi paisua suuria. Ryhmälle suositeltiin WhatsApp-keskustelemisen sijasta olemaan ongelmasta suoraan yhteydessä asiasta vastaavaan koulun työntekijään.

Lähipäivien määrä supistettiin niin, että fyysistä läsnäoloa vaativia kertoja on enää kaksi-kolme kertaa lukuvuodessa. Kaikkien opintojaksojen sisältöjä ja opetusmenetelmiä tutkittiin ja päivitettiin ottaen huomioon valmistuneiden palautteita ja etenkin ryhmän 2023 tavoitteita ja toiveita.

Uusi ryhmä vaikuttaa ensimmäisen opinto-ohjauskierroksen jälkeen olevan tyytyväinen. WhatsApp-ilmiö toteutui kuitenkin varoituksesta huolimatta uudestaan. Seuraavaksi on pohdittava, miten ongelmaa voisi ennaltaehkäistä vielä tehokkaammin.

Opetuksen ja opetuskäytänteiden laatu: Suunnittelu (plan), toteutus (do), tarkitus (check) ja korjaus (act)

Opetushenkilökunnan haastatteluista kävi ilmi, että opintojaksojen vetäjien vaihtuvuus vaikuttaa kielteisesti laatuun. Ongelmana on se, että ne asiantuntevat lehtorit, jotka ovat opettaneet tiettyjä opintojaksoja aikaisemmin, eivät jatka enää seuraavalla koulutuskierroksella. Lisäksi edelliskerrasta on niin pitkä aika, että sisältöjä tulee pienten päivitystöiden sijasta päivittää melko mittavasti.

Olisi suotavaa, että jo aikaisempina vuosina koulutuksen suunnitteluun, koordinointityöhön ja opetukseen osallistuneet työntekijät voisivat työskennellä koulutuksen parissa myös jatkossa.

Myös paljon aikaa ja resursseja vaativia toimenpiteitä ja käytänteitä tulisi vielä kehittää. Niihin kuuluu erityisesti oppimisalustan käyttö. Tasapuolisuuden takia alustaa on vaihdettu jokaisella toteutuskerralla. Opettajat kokevat, että opintojaksojen siirto joka toinen kerta toiselle oppimisalustalle on aikaa ja resursseja vievää ja se koetaan myös turhauttavana. Tämänhetkinen opintojaksosisältöjen siirtäminen toiselle oppimisalustalle kolmen vuoden välein ei ole järkevä käytäntö. Parempi olisi ottaa käyttöön yksi pysyvä oppimisalusta kuten esim. How-space tai Campwire, jonne koulutuksessa käytetyt opintojaksomateriaalit jäisivät talteen. Arcada ja Diak käyttävät kukin oman koulun oppimisalustaa. Tämäkin voisi olla varteenotettava vaihtoehto Diakin ja Humakin yhteiselle koulutukselle.

Suuri vaihtuvuus liittyy eläköitymisiin, työpaikan vaihtoon ja sairastumisiin, ja siihen voidaan vain rajallisesti vaikuttaa. Voidaan kuitenkin luoda kaikille opettajille avoin materiaalipankki, johon syötetään kaikkien opintojaksojen opetusmateriaalit. Opintojaksojen siirtämiseen toiselle alustalle ei ole vielä löydetty toimivaa ratkaisua eikä sitä ehditty miettiä ennen uuden ryhmän koulutuksen alkua syksyllä 2023. Asian työstäminen on kuitenkin työn alla ja se ratkaistaan ennen seuraavan koulutuksen alkua syksyllä 2026.

Myös tasavertaisuuteen ja oppimisalustan ulkoasuun on kiinnitetty huomiota. Koulukohtaisista logoista on luovuttu ja opintojaksojen ulkoasua on yhtenäistetty. Sisältöjä on tarkistettu kriittisesti ottaen huomioon erityisesti tasavertaisuutta ja yhteistyötä. Opiskelijoille järjestetään opetusta pääosin yhdessä ryhmässä ja koulujen opiskelijoita sekoitetaan esim. pienryhmätehtävissä. Myös opinnäytetyön voi kirjoittaa yhdessä toisen koulun opiskelijan kanssa.

Koulutusprosessin laatu: Suunnittelu (plan), toteutus (do), tarkistus (check) ja korjaus (act)

Koulutusprosessin läpivientiä vaikeuttaa erityisesti se, ettei ole käytössä mitään konkreettista suunnittelutyökalua kuten vuosikelloa tai kronologista ja temaattista tehtävälistaa. Lisäksi vastausten perusteella korkeakoulujen toimijoiden välillä on liian vähän dialogia. Tämän seurauksena syntyy virheitä lukujärjestysten synkronoinnissa, aikataulukysymyksiä kuten esim. opetussuunnitelman julkaiseminen jäävät ratkaisematta eikä yhteisiä opetuskäytänteitä käsitellä riittävästi. Suurimmat haasteet liittyvät kuitenkin korkeakoulukohtaisten sääntöjen yhteensovittamiseen. Kahden koulutuskulttuurin välinen tasapainon löytäminen ei ole aina yksinkertaista, koska on pidettävä huolta siitä, ettei rikota talon sisäisiä sääntöjä. Yhteistyökoulutuksen tulisi samalla olla kaikille osapuolille mutkatonta ja sujuvaa. Esimerkkejä tallaisista aiheista ovat erilaiset tutkintosäännöt ja valintaperusteet, eroavaisuudet arvioinnissa tai valmistumispäivät. Diakin ja Humakin järjestelmien yhteensopimattomuus koetaan olevan suuri ongelma. Vaikka kaikilla korkeakouluilla on lähes poikkeuksetta samat järjestelmät käytössä, ne eivät kuitenkaan keskustele keskenään. Lisäksi hakijan näkökulmasta opiskelijavalinta on sekava, kun molemmat korkeakoulut valitsevat omat opiskelijansa.

Opiskelijavalintaprosessissa on tapahtunut myönteistä kehitystä.

Yllä kuvattuihin haasteisiin tartuttiin siten, että yliopettajat laativat opintotoimistojen ja hakutoimistojen avustuksella tehtävälistan, johon on kirjattu kaikki aikataulut, työtehtävät ja muistettavat asiat tarkasti. Listasta on apua koko prosessin aikana ja se auttaa myös käynnistämisvaikeusongelmaan. Lisäksi kirjattiin ylös kaikki korkeakoulukohtaiset asiat, joihin on löydettävät yhteinen linja, kuten esim. tutkintosäännöt ja aikataulut. Listaa on tarkoitus käsitellä osaamiskeskittymäkokouksessa, johon osallistuu kunkin korkeakoulun koulutuspäälliköt, vararehtorit ja yliopettajat. Kokouksessa on tarkoitus keskustella myös siitä, miten toisessa koulussa suoritettua opintojaksoja voitaisiin jatkossa ketterämmin siirtää.

Opiskelijavalintaprosessissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Valintatehtävien päivitystyön ansiosta arviointia on voitu tehostaa ja se on toiminut sujuvammin. Motivaatiokirjeen tilalle otettu motivaatiovideo on ollut hyvä valinta. Myös käyttäjäystävällisyyteen on panostettu. Opiskelijoiden toiveeseen opiskella entistä enemmän etänä on vastattu vähentämällä lähipäiviä. Lisäksi henkilökunta vastaa opiskelijoiden ilmoittautumisista opintojaksoille.

Yhteistyö kannattaa

Yllä kuvattu kahden korkeakoulun tiivis koulutusyhteistyö vaatii paljon perusteellista suunnittelutyötä, erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja hyviä hermoja. Yhteistä koulutusta on paljon kehitetty ja kaikista toimivista käytänteistä on syytä olla iloinen. Erityisen hyvällä tasolla on ydintiimin henki ja työskentelyilmapiiri. Tutkimusmateriaalista käy ilmi, että sitä koetaan myönteisenä, ratkaisukeskeisenä ja voimaannuttavana. Juuri tiimihenki auttaa suurienkin haasteiden ylittämisessä paljon. Myös opiskelijoiden opiskelun joustavuus ja valinnanvara ovat myönteisiä tekijöitä.

Kun kehittämistyötä jatkaa sinnikkäästi reagoimalla opiskelijapalautteeseen, opiskelijoiden ja kollegoiden toiveisiin sekä koulutuksen aikana havaittuihin haasteisiin ja epäkohtiin, kehitystä parempaan suuntaan tapahtuu. Parantamalla jatkuvasti käytänteitä ja sisältöjä, noudattamalla ja päivittämällä yhteisiä pelisääntöjä sekä käyttäytymällä arvostavasti ja ystävällisesti toisia kohtaan huumoria unohtamatta, syntyy hyviä tuloksia. Kun kokee opiskelijoiden innostuksen ja oppimisen halun ja sen, että suunnitellut asiat toimivat käytännössä, kokee samalla myös voimakkaasti, että kaikki sen eteen tehty työ on ollut sen arvoista.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144674