Tulla kuulluksi ja ymmärretyksi

Ammattikorkeakouluna Diakin tehtävä on tarjota opetusta, joka perustuu työelämän vaatimuksiin ja tukee opiskelijoiden ammatillista kasvua. Täyttääkseen tämän velvollisuutensa Diak kehittää opetustaan seuraamalla yhteiskunnan muutoksia ja hankkimalla tietoa ja palautetta kentältä.

Tulkkauksen koulutustarjontaa lähdettiin vuonna 2010 ennakoivasti ja uraauurtavasti muokkaamaan, kun huomattiin että viittomakielen tulkin työnäkymät näyttivät pitkällä aikavälillä kapenevan asiakaskunnan ikärakenteen ja sisäkorvaistutteiden yleistymisen vuoksi.

– Emme halunneet kouluttaa tulevaisuuteen liian suurta määrää viittomakielen tulkkeja. Niinpä ryhdyimme kehittämään viittomakielen ja asioimistulkkauksen rinnalle puhevammaisten tulkkauksen koulutusta, Diakin tulkkauksen, kielten ja viestinnän koulutuspäällikkö Satu Holm kertoo.

Korkeakoulutasolla puhevammaisten tulkkeja koulutetaan toistaiseksi vain Diakissa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak). Puhevammaisten tulkkaukselle löytyy yhteiskunnassa kysyntää, sillä puhevammoja syntyy ihmisille monista eri syistä kuten cp-vamman tai aivoinfarktin takia.

Eettisesti kestävässä yhteiskunnassa myös sen puhevammaisille jäsenille tarjotaan mahdollisuus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ammattimaisesti ja tasa-arvoisesti.

Maallikkotulkkauksen sudenkuopat

Tulkki ei ole suojattu ammattinimike. Periaatteessa siis kuka tahansa voi ryhtyä toisen tulkiksi. Ammattitulkkia kuitenkin sitoo ja velvoittaa alan ammattisäännöstö ja sen eettinen ohjeisto, ja tämä takaa ihmisille oikeusturvan ja tasa-arvoisen kohtelun tulkkaustilanteissa.

– Ammattisäännöstön keskeisiä kohtia on esimerkiksi salassapitovelvollisuus, joka on aika ehdoton. Ammattitulkki ei myöskään koskaan palaa tulkkaustilanteisiin jälkikäteen, ei edes asiakkaansa kanssa, Satu Holm sanoo.

Maallikkotulkki on usein tulkattavan sukulainen tai ystävä, jolla auttamishalu tulkkauksessa saattaa muuttua helposti asioiden hoitamiseksi. Silloin mukaan kuvioon voi tulla tahatonta vallankäyttöä.

– Maallikkotulkki ei aina ymmärrä kunnioittaa asiakkaansa itsemääräämisoikeutta, vaan saattaa jopa päättää tulkattavansa puolesta asioita ilman, että tämä on siitä tietoinen, Holm sanoo.

Ammattitulkkia sitoo ja velvoittaa alan ammattisäännöstö ja sen eettinen ohjeisto, ja tämä takaa ihmisille oikeusturvan ja tasa-arvoisen kohtelun tulkkaustilanteissa.

– Yhä tänä päivänä Suomessa monissa maahanmuuttajaperheissä lapset joutuvat tulkkaamaan vanhempiensa vaikeita asioita eri virastoissa tai terveydenhuollossa. Silloin he joutuvat kantamaan tilanteissa aikuisen vastuuta, mikä ei ole oikein. Tällaisten tilanteiden ehkäisemiseksi ammattitulkin käyttäminen asioimistilanteissa on ehdottoman tärkeää.

”Parasta on saada auttaa toisia”

Asioimistulkkauksessa Diak on monissa kieliryhmissä Suomen ainoa tulkkeja korkeakouluttava taho. Viime syksynä asioimistulkkauksen opinnot aloittaneiden opiskelijoiden kotikieliä ovat arabia, somali, venäjä, ukraina, dari, kurdi (sorani) ja mandariinikiina.

Asioimistulkiksi Diakista tänä vuonna valmistuva Ruoxi Chen ei vielä lukion jälkeen tiennyt mihin ammattiin lähtisi suuntautumaan.

– Olin kiinnostunut kielistä. Välivuotenani tein osa-aikaisesti ja kouluttamattomana jonkin verran kiina–suomi -tulkkauskeikkoja päiväkodeissa, ala-asteilla ja neuvoloissa. Tulkin ammatti alkoi töiden myötä tuntua mielenkiintoiselta ja minulle sopivalta alalta, Ruoxi Chen kertoo.

Chen päätti hakea Diakiin asioimistulkkauksen koulutukseen ja on ollut iloinen päätöksestään.

– Tulkin työssä parasta on se, että saa auttaa ihmisiä. On todella mukavaa saada asiakkaalta hyvää palautetta. Monikielisenä ihmisenä ymmärrän, miten ikävältä tuntuu, jos ei pysty kunnolla kommunikoimaan toisen henkilön kanssa.

Tavoitteena oikeustulkin työt

Nyt jo opintojensa loppuvaiheessa oleva Chen miettii hieman jo sitä, miten edes pystyi tulkkaamaan ei-koulutettuna.

– Olen opiskeluvuosieni aikana oppinut paljon tärkeitä kehityskohtia tulkkaustekniikassa ja saanut lisää tietoa tulkin eettisistä velvollisuuksista. Tiedän siis paljon syvällisemmin, mitä kaikkea tulkkauksessa tapahtuu ja mitä kunnon tulkilta vaaditaan.

Diakissa Chen on päässyt tutustumaan aivan uusiin tulkkauksen aloihin kuten poliisi- ja oikeustulkkaukseen. Viime talvena Chen suoritti työharjoitteluistaan useamman nimenomaan poliisilaitokselle ja käräjäoikeudelle.

– Oikeus- ja poliisitulkkauksiin ei pääse ilman pätevöitymistä lainkaan, mikä on hyvä asia. Lakisanasto, rikosprosessin kulun ymmärtäminen, kuultavan oikeudet ja velvollisuudet ja muu vaativat vakavaa paneutumista.

– Olen pitänyt näistä töistä paljon. Valmistumiseni jälkeen aion erityisesti tavoitella oikeustulkin töitä.

Tulevaisuudessa Chen toivoo alalle myös lisää etätulkkauksen koukeroihin pureutuvaa koulutusta. Tätä onkin luvassa, sillä Diakissa juuri kehitettiin ESR-rahoitteisessa Tulevaisuuden tulkkaustaidot -hankkeessa etätulkkauksen ja sen opetuksen käytäntöjä, ja tämä oppi tullaan Diakissa jalkauttamaan opetukseen. Hankkeessa laadittiin myös Etätulkkauksen suositukset.

Hyvä kohtaaminen on tulkin työn ydintä

Visionsa mukaisesti Diak haluaa olla Suomen paras kohtaamisen korkeakoulu. Tämä visio istuu saumattomasti tulkin työhön: tulkkaus perustuu aidolle kohtaamiselle ja ymmärtämiselle.

– Diakissa kohtaaminen on osa lehtoreidemme osaamista, Satu Holm kertoo.

– Kun opettaja luo positiivisen ja arvostavan kohtaamisen kulttuurin vuorovaikutukseensa, se mahdollistaa kaksi asiaa: turvallisen ympäristön oppimiselle ja hyvän kohtaamisen mallin. Tämän kautta opiskelijoiden on helpompi omaksua hyvän kohtaamisen taidot ja viedä ne mukanaan työelämään.

Tulkkaustilanteessa hyvä kohtaamisosaaminen lähtee jo asiakasosapuolten tasavertaisesta huomioimisesta.

Tulkkaustilanteessa hyvä kohtaamisosaaminen lähtee jo asiakasosapuolten tasavertaisesta huomioimisesta, Holm huomauttaa.

– Joskus olen kuullut asiakkaan harmitelleen esimerkiksi sitä, että tulkki katsoi enemmän toista osapuolta eli oli luonut toiseen vahvemman vuorovaikutuksen. Tulkin täytyy osata siis jo katseen tasolla olla arvottamatta asiakkaitaan.

Oppiminen jatkuu työelämässä

Diak pyrkii tuottamaan yhteiskuntaan eettisesti päteviä ja hyvän kohtaamisosaamisen omaavia tulkkeja. Viittomakielen tulkkauksen lehtori Virpi Thurén uskoo Diakin tässä onnistuvan.

– Olen itse asiassa varma siitä, että meiltä valmistuvat tulkit ovat sisäistäneet tulkin ammatillisen roolin, osaavat noudattaa alan eettisiä ohjeistuksia ja ovat hyviä kohtaajia, Virpi Thurén sanoo.

– Tulkin työssä vaaditaan tuntosarvia ja eettistä herkkyyttä, sillä tulkit ovat mukana ihmisten koko elämänkirjon kattavissa tilanteissa.

Tullakseen alan vankaksi ammattilaiseksi, jokaisen tulkin täytyy kuitenkin hioa monia taitojaan vielä pitkään koulutuksen jälkeen työelämässä. Tämän tietää Thurén, joka ehti ennen lehtoraattiaan tehdä 34 vuoden uran viittomakielen tulkkina.

– Tulkkauksessa tulee ajoittain eteen yllättäviä, nopeita ja vaikeitakin tilanteita, joissa tarvitaan nopeaa päätöksentekokykyä. Tulkilla täytyy esimerkiksi olla rohkeutta pysäyttää asiantuntijapuheenvuorollaan sekava tilanne, jossa ihmiset puhuvat paljon toistensa päälle, kysyä tarkennusta tai pyytää toistamaan jokin termi tai asia.

– Tällaisen roolin ottaminen voi uudelle tulkille olla haastavaa, sillä keskeinen päämäärähän ammatissamme on ikään kuin muuttua näkymättömäksi kommunikaation mahdollistajaksi.

Ammattitaidon karttumisessa yksi tärkeä aspekti on omata hyvät ammatillisen itseanalyysin työkalut sekä tulkkausteknisen suorituksen että tulkin roolissa toimimisen analyysiin, Thurén katsoo.

– Itsereflektoinnin kyvyn kasvattaminen on yksi tulkkauskoulutuksemme tavoitteista ja avain ammattitaidon kehittämiseen.

– Vaikean tilanteen jälkeen on pysähdyttävä miettimään, mikä tilanteessa oli haastavaa ja miksi, teinkö oikeita ratkaisuja ja mitä minun pitäisi tehdä seuraavalla kerralla toisin. Myös palaute asiakkailta ja mahdolliselta tulkkiparilta on tärkeää ammatillisen osaamisen kehittämisessä.

Asiakassuhteisiin lisää jatkuvuutta

Tulkin työstä iso osa on varsinaisiin työtilanteisiin valmistautumista. Viittomakielen tulkin on opiskeltava uutta erikoissanastoa ja viittomia sekä käytävä niitä asiakkaan kanssa läpi ennen esimerkiksi työelämätulkkausta.

– Ei riitä, että tulkki osaa viittomat. Hänen täytyy myös ymmärtää mistä keskustellaan, jotta hän pystyy välittämään substanssin kumpaankin suuntaan, Thurén sanoo.

Tulkit toimivat tietenkin mielellään vahvuusalueillaan, joita oman harrastuneisuus tai aiempi työura on antanut, mutta koko ajan eteen tulee töitä myös aivan uusia aihepiirejä.

– Moni viittomakielinen työskentelee nykyään vaativissa asiantuntijatehtävissä, joten tulkki voi joutua mukaan vaikkapa tietotekniikan alan spesialistien kokoukseen, Thurén kertoo.

– Jos tuon alan osaamista ei sitten itsellä ole, se on tärkeää tuoda heti kaikille tiettäväksi ja selittää, että mahdolliset outoudet tulkatussa termistössä ovat kiinni tulkista, ei asiakasosapuolista.

Thurénin mukaan etenkin työelämätulkkaukseen olisi hyvä saada nykyistä enemmän jatkuvuutta tulkki–asiakassuhteisiin.

– On kaikkien etu, että asiakkaat voisivat käyttää mahdollisimman paljon tuttuja tulkkeja erityisesti työelämässä. Sitä jouhevampaa ja täsmällisempää tulkkaus ja kommunikaatio on, Thurén sanoo.

– Tällä hetkellä tämä ei Kelan tulkkauspalvelun tulkkilistoista huolimatta täysin toteudu viittomakielen eikä puhevammaisten tulkkauksenkaan puolella. Työelämässä tämä ei vaikuta vain tulkkauspalvelun käyttäjiin vaan koko työyhteisöön ja tulkkauspalvelujen käyttäjien työssä jaksamiseen.

Mitä tulkkauksen alaan laajasti ottaen tulee, paljon on suomalaisessa yhteiskunnassa menty eteenpäin. Laadukkaita ammattilaisia tulee kentälle lisää ja heidän käyttönsä yleistyy koko ajan.

Kielellinen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus on sekä tulkin että tasavertaisen yhteiskunnan tavoite, ja sitä kohti mennään yksi puhevammaisen tulkkaus, viittomakielinen uutinen tai pakolaisen apuna oleva tulkkaustilanne kerrallaan.