Ohjaamojen monikanavainen viestintä tukee nuorten palvelujen saavutettavuutta

Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaille tarkoitettuja, maksuttomia neuvonta- ja ohjauspisteitä. Niistä saa apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamo-toiminta perustuu monialaiseen yhteistyöhön ja matalan kynnyksen periaatteeseen, ja Ohjaamoita on eri puolilla Suomea yhteensä noin 70. Ohjaamot toteuttavat EU:n nuorisotakuun tavoitteita. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2018, s. 2–3.)

Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Länsi-Suomen Ohjaamot yhdessä -hankkeessa selvitettiin, mistä nuoret etsivät tietoa mieltä askarruttaviin asioihin ja miten Ohjaamot voisivat kohdentaa viestintää entistä paremmin nuorille ja nuorille aikuisille. Hankkeessa kerättiin tietoa nuorilta, 9. luokkalaisten nuorten vanhemmilta, Ohjaamojen työntekijöiltä ja yhteistyökumppaneilta. Palautteen pohjalta tehtiin kehittämisehdotuksia Ohjaamojen viestinnän kehittämiseksi.

Pandemia vaikutti nuorten palvelujen käyttöön

Pandemia-aika on polarisoinut nuorten tilannetta Suomessa. Ne nuoret, jotka pärjäsivät ennen korona-aikaa hyvin, pärjäävät elämässään myös epidemian jälkeisenä aikana. Osa nuorista taas voi entistä huonommin. (Aalto-Setälä ym., 2021, s. 1.)

Koko Suomen Ohjaamo-käynnit vähenivät 2020 vuoden 130 000 käynnistä koronavuoden 2021 aikana 99 000 käyntiin. Vuoden 2022 aikana käyntien kokonaismäärä nousi 166 000 käyntiin. Ennen koronaa asiointi Ohjaamossa tapahtui pääosin kasvokkain, kun taas koronavuosina puhelin- ja viestiasioinnin merkitys kasvoi ja jäi merkittävälle tasolle. (Henkilökohtainen tiedonanto kehittämisasiantuntija Henna Vilve, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.)

Ohjaamo-toiminta on suunnattu kaikille nuorille, mutta tutkimusten mukaan käyttäjissä korostuvat eri vähemmistöt sekä nuoret, joilla on terveyden tai toimintakyvyn rajoite (Haikkola yms., 2021, s. 118).  Erityisesti näiden ryhmien tarpeita on hyvä tarkastella Ohjaamoissa säännöllisesti sekä viestinnän että laajemmin palvelukehittämisen kannalta.

Monikanavainen viestintä on tärkeää

Oppilaitosyhteistyö ja sosiaalinen media ovat nyt kerätyn aineiston valossa parhaita keinoja tavoittaa nuoria ja heidän vanhempiaan. Ohjaamoiden viestinnän tulee olla sellaista, josta nuoret itse innostuvat ja joka koskettaa heitä.

Monikanavainen viestintä on tärkeää, sillä nuorten viestintävalmiudet ja heidän käyttämänsä viestintäkanavat ovat hyvin vaihtelevia.

Monikanavainen viestintä on tärkeää, sillä nuorten viestintävalmiudet ja heidän käyttämänsä viestintäkanavat ovat hyvin vaihtelevia. Nuorten digitaidoissa on paljon vaihtelua ja erityisesti tiedonhankintaan liittyvät valmiudet ovat nuorilla usein riittämättömät (Kaarakainen & Kivinen, 2015, s. 1, 5–6). On huomionarvoista, että eniten palvelua tarvitsevat nuoret saattavat olla sosiaalisen median ja digitaalisten ympäristöjen saavuttamattomissa. Tämä korostaa monikanavaisen viestinnän merkitystä nuorten palveluissa.

Viestintä on keskeinen keino Ohjaamon ydintehtävän toteuttamisessa, eikä sitä tulisi nähdä ainoastaan Ohjaamon tukitoimintona. Viestinnällä luodaan ja ylläpidetään Ohjaamon hyvää mainetta, jonka vuoksi nuoret voivat matalalla kynnyksellä tulla Ohjaamolle saamaan tukea ja palvelua. Viestinnän resursseihin, arvostukseen, suunnitelmallisuuteen ja johtamiseen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota Ohjaamoissa.

Nuorten osallisuus vahvistaa viestintää

Nuoret, jotka ovat saaneet Ohjaamolta palvelua ovat olleet pääasiassa siihen tyytyväisiä ja haluavat tukea Ohjaamoita auttamaan muitakin nuoria. Nuoret haluavat auttaa toisia nuoria, jos heille tarjotaan siihen sopivia keinoja. Nuoria kannattaa kuunnella tai palkata tukemaan Ohjaamoissa tehtävää viestintää.

Ohjaamon palvelun käyttäjien tavoittamisessa on hyvä kiinnittää viestinnän lisäksi huomiota myös nuorten tarpeita vastaavaan palvelutarjontaan. Jos palvelujen sisältö ei vastaa kohderyhmän tarpeita, laadukaskaan viestintä ei välttämättä lisää palvelun käyttöä ja tunnettuutta. Selvitystyön perusteella nuoret toivovat eniten saavansa Ohjaamolta tukea ja apua mielenterveyden haasteisiin, työllistymiseen ja työnhakuun, opinnoissa jaksamiseen ja opintoihin hakeutumiseen.

Nuorten osallisuus Ohjaamo-työssä ja Ohjaamojen viestinnässä on tällä hetkellä melko vaatimattomassa roolissa. Nuorten näkemysten ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisessä Ohjaamojen viestinnän ja palvelujen kehittämiseen ja toteutukseen piilee merkittävä potentiaali. Positiivisia palvelukokemuksia Ohjaamoista saaneet nuoret ovat voimavara, jota Ohjaamojen tulisi hyödyntää tehokkaammin viestinnässään ja toiminnassaan yleisesti.

Kirjoitus perustuu Länsi-Suomen Ohjaamot yhdessä -hankkeen selvitystyöhön, julkaisu on luettavissa täällä.

Länsi-Suomen Ohjaamot yhdessä – selvitys Ohjaamojen viestinnän kehittämiseksi ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi -hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen toiminta-aika oli 1.3.–31.12.2023. Hanke sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.

Lähteet

Aalto-Setälä, T., Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K., & Kiviruusu, O. (2021). Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-343-738-8

Haikkola, L., Määttä, M., Toiviainen, S., & Uusikangas, S. (2021). Työllistymistä edistävien palvelujen yhdenvertaisuus nuorten näkökulmasta. Teoksessa P. Berg, & S. Myllyniemi (toim.), Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020 (s. 111–132). Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2021/03/nuorisobarometri-2020-web-1.pdf

Kaarakainen, M., & Kivinen, O. (2015). Teknologia tulevaisuudessa tarvittavien ICT-taitojen ja muun osaamisen edistäjänä. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042715107

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2018). Ohjaamon perusteet. (TEM esitteet 6/2018). https://tem.fi/ documents/1410877/2934378/Ohjaamotoiminnan+perusteet

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231212153552