Ovatko laadullisen tutkimuksen aakkoset tuttuja korkeakoulujen opiskelijoille?
Moni opinnäytetyön ohjaaja saattaa usein joutua yhden ja saman peruskysymyksen äärelle niin yliopistoissa kuin myös ammattikorkeakouluissa: Tunteeko opiskelija laadullisen tutkimuksen lähtökohdat ja perusteet? Miten opiskelija soveltaa käytettävissä olevia, laadullisia tutkimusmenetelmiä opinnäytetyötä työstäessään?
Tässä blogissa nostetaan esiin muutamia keskeisiä asioita, jotka jokaisen opinnäytetyön tekijän tulisi tietää, tunnistaa ja tunnustaa.
Mahdollinen vai mahdoton tehtävä?
Lähtökohtaisesti jokaisen opinnäytetyön tekijän on osattava lähteä liikkeelle Umberto Econ (1995) nimeämistä, tutkielman tekemiseen liittyvistä säännöistä. Ennen kuin opinnäytetyön tekijä edes pohtii laadullisten tutkimusmenetelmien soveltamisen mahdollisuuksia, hänen on selvitettävä, soveltuuko valittu aihe ja näkökulma omaan opinnäytetyöhön tai ylipäänsä omaan oppialaan.
Jos vastaus edellä esitettyyn kysymykseen on ”kyllä soveltuu”, niin tämän jälkeen opinnäytetyön tekijän on etsittävä vastauksia muutamiin keskeisiin kysymyksiin: Miten valitusta näkökulmasta on mahdollista tehdä omaan oppialaan soveltuva opinnäytetyö? Millaisia toimenpiteitä valittu näkökulma edellyttää opinnäytetyön tekijältä jo työn suunnitteluvaiheessa?
Jos sen sijaan vastaus esitettyyn kysymykseen on ”ei sovellu”, niin opinnäytetyön tekijän on luovuttava koko aiheesta ja etsittävä opinnäytetyölle jokin toinen aihe. Tilanteita, joissa opinnäytetyön aihe osoittautuu jo varhaisessa vaiheessa täysin mahdottomaksi tehtäväksi, ei todennäköisesti esiinny kovin usein, mutta niiden varalle on kuitenkin oltava selkeät ratkaisut. Esimerkiksi tilanteet, joissa opinnäytetyön tekemisestä voi aiheutua vaaraa joillekin haavoittuville ihmisryhmille, voivat kaikkein selkeimmillään osoittaa opinnäytetyön aiheen, näkökulman tai kummatkin tutkimuseettisestä näkökulmasta katsottuna epäsoveliaaksi tai suorastaan mahdottomaksi.
Kokeneen konkarin vinkkejä opiskelijoille
Korkeakoulutasoisten opinnäytetöiden ohjauksiin perehtynyt Juha T. Hakala (tulossa) esittää uusimmassa kirjassaan monenlaisia tapausesimerkkejä, joissa hän avaa korkeakouluopiskelijoiden kokemia haasteita laadullisen tutkimuksen tekemiseen liittyen opinnäytetyöprosessin yhteydessä. Tapausesimerkkien avulla Hakala havainnollistaa, kuinka yllätyksellisiä monet opinnäytetyöt ovat olleet myös hänelle itselleen, eivätkä suinkaan vain opinnäytetyön tekijöille itselleen.
Spontaanisuus on jokaisen opinnäytetyön tekijän henkilökohtainen voimavara.
Hakalan mukaan jo opinnäytetyön aiheen valinnan yhteydessä opiskelijoiden tulee kiinnittää samanaikaisesti huomioita moniin asioihin. Pelkkä kiinnostus aihetta kohtaan ei riitä, kuten ei myöskään se, että aihe on ajankohtainen. On myös muistettava, että aiheen on oltava tutkimuskelpoinen. Lisäksi on tiedostettava ja tunnistettava, kuinka läheinen valittu aihe on opinnäytetyön tekijälle itselleen.
Spontaanisuus inspiraation ja innostuksen lähteenä
Vaikka laadullisen tutkimuksen tekemiseen liittyy paljon erilaisia ohjeita ja suosituksia, opinnäytetyön tekijän ei kuitenkaan aina tarvitse Hakalan (tulossa) mukaan tehdä asioita jonkin tietyn kaavan mukaisesti. Spontaanisuus on jokaisen opinnäytetyön tekijän henkilökohtainen voimavara, joka lähtee aina omista tuntemuksista ilman, että mikään ulkoinen syy tai tekijä voisi ohjata omia valintoja. Riittää, kun opinnäytetyön tekijä pystyy pitämään opinnäytetyönsä jatkuvassa liikkeessä.
Tärkeintä ei ole kirjoittaa heti ensimmäisellä kerralla hyvää ja laadukasta tekstiä. Sen sijaan on tärkeää tuottaa tekstiä eteenpäin erityisesti siitä, mikä kirjoitushetkellä eniten innostaa ja vie omaa ajatteluprosessia eteenpäin.
Lähteet
Eco, U. (1995). Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. 3. painos. Vastapaino.
Hakala, J. T. (tulossa). Laadullisen tutkimuksen ABC. Menetelmäopas opinnäytteen tekijälle. Gaudeamus.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411200