Tekoäly tutkimustyön ohjaajana

Opinnäytetyön tai tutkimusprojektin toteuttaminen on aina jossakin määrin haasteellinen tilanne: akateemiset valmiudet punnitaan silloin toden teolla. Voisiko kuvitteellinen kielitieteilijä, kenties jo varttunut tieteenharjoittaja, saada osviittaa tekoälyltä? Olisiko tekoälystä tutkimustyön mentoriksi? Tietääkö tekoäly tutkimusalan kokonaisuudesta jotain, jota tavallinen tutkija ei tiedä?

Aiheen valinta

Tutkimustyö alkaa aiheen valinnasta, mikä on jälkikäteen ajatellen yleensä työn ratkaisevin vaihe. Kielitieteilijä on luonnollisesti kiinnostunut tietämään, mikä olisi tärkeä aihe uudelle tutkimukselle. Vastaus kuului:

”Vaikka tämä vastaus riippuu monista tekijöistä, kuten tutkijan omista kiinnostuksen kohteista ja ajankohtaisista tapahtumista, yksi tärkeä ja mielenkiintoinen aihe kielitieteelliselle tutkimukselle voi olla ’kielen monimuotoisuus ja uhanalaiset kielet’.” (OpenAI, 2024)

Aihe lienee tärkeä. Löytyisikö tekoälyltä muita aihe-ehdotuksia?

”Voit tutkia kielen prosessointia aivoissa ja sen yhteyksiä kognitiivisiin toimintoihin kuten oppimiseen, muistiin ja ajatteluun tai voit tutkia kielen käyttöä ja vaikutusta sosiaalisissa konteksteissa, kuten kulttuurisissa ryhmissä, yhteisöissä ja vuorovaikutuksessa. Voit myös tutkia, miten kielitieteellistä tutkimusta voidaan soveltaa luomaan parempia kieliteknologian sovelluksia, kuten konekäännöksiä ja puheentunnistusta. Mielenkiintoinen aihe on tutkia kielenoppimisen prosesseja ja tehokkaita opetusmenetelmiä eri kohderyhmille ja erilaisissa konteksteissa.” (OpenAI, 2024.)

Kielentutkimuksesta jonkin verran kokemusta omaavan on pakko todeta, että mitään uutta, tuskin erityisen innostavaakaan, annetuissa aiheissa ei ole. Samat teemat tulevat usein esille jo ensimmäisissä proseminaareissa.

Läpimurtoaihe

Löytyisikö lingvistiikassa aihetta, jonka menestyksekäs tutkiminen voisi optimiolosuhteissa johtaa tieteelliseen läpimurtoon? Tekoäly antoi ajankohtaisen aiheen ykkösvaihtoehdoksi:

”Konekääntäminen ja luonnollisen kielen käsittely (NLP): Konekääntäminen on ala, joka on jatkuvassa kehityksessä. Tämän päivän koneoppimismenetelmien avulla tutkimalla syvällisemmin monikielisiä malleja ja ymmärtämällä paremmin kielen rakennetta ja merkitystä voimme saavuttaa läpimurtoja konekäännösten tarkkuudessa ja monipuolisuudessa.” (OpenAI, 2024.)

Löytyisikö lingvistiikassa aihetta, jonka menestyksekäs tutkiminen voisi optimiolosuhteissa johtaa tieteelliseen läpimurtoon?

Aihe on mitä ilmeisimmin ajan hermolla, ja potentiaali on huima. Realisti kuitenkin toteaa, ettei nerokkainkaan tutkija alalla yksinään toimimalla voi saada paljoa aikaan: tarvitaan tusina sopivien alojen tohtoreita ja miljoonabudjetti.

Tekoäly toteaa, aivan oikein, että juuri tällä alalla on mahdollisuudet kehittää innovaatioita yrityksille, jotka tarjoavat esimerkiksi ääniavusteisia järjestelmiä. Toisin sanoen: tieteelliset läpimurrot kieliteknologian puolella voivat johtaa taloudelliseen menestykseen. Konkreettisina ohjeina tekoäly kehottaa tutkijaa rekrytoimaan kehitystiimin, suorittamaan tai suorituttamaan testauksen ja iteroinnin sekä laatimaan monetisointistrategian. (OpenAI, 2024.)

Miten tekoäly onnistui?

Tekoälyn ei voi sanoa antavan varsinaisesti huonoja yleisohjeita tutkimusaihetta miettivälle lingvistille. Ohjeet ovat kuitenkin varsin yleisellä tasolla ja on kyseenalaista, kuinka hyödyllisiä ne tutkijalle loppujen lopuksi ovat. Yksi asia hämmästyttää: tekoäly ei mainitse 2020-luvun (liiankin) ajankohtaista tutkimusaihetta, nimittäin informaation ja kielen hyödyntämistä (media)sodassa. Asiassa riittää tutkimista, ja sopivia metodeja ja aineistoja on roppakaupalla. Sovelluskohteita on runsaasti ja rahoitustakin luulisi löytyvän. Luomuälyohjaaja olisi tutkijalle saattanut tämän kertoa.

Lähteet

OpenAI. (2024). [Versio 3.5]. ChatGPT. https://openai.com/chatgpt

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411205