Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Yhteiskunnalliset yritykset paremman maailman asialla

Voiko maailmaa parantaa yritystoiminnan avulla? Yhteiskunnalliset yritykset voivat kuulostaa kummajaisilta, mutta ne ovat tutkitusti tehokas keino yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa.

Yhteiskunnalliset yritykset haluavat ratkaista ensisijaisesti yhteiskunnallisia ongelmia. Vaikka ne toimivat liiketoiminnan keinoilla, voiton tavoittelun sijaan olennaista on yhteiskunnallisen yrityksen mission edistäminen. Yhteiskunnalliset yritykset myös käyttävät suurimman osan voitostaan päämääränsä edistämiseen.

Hyvää maailmaan tuovat yhteiskunnalliset yritykset tarvitsevat kuitenkin myös vakaan liiketoimintamallin, jossa tuloja on vähintään yhtä paljon kuin menoja. Yhteiskunnallinen yritystoiminta ei siis ole hyväntekeväisyyttä eikä välttämättä yleishyödyllistä.

Millä tavalla yhteiskunnalliset yritykset sitten eroavat tavallisista yrityksistä? Nykypäivänä on vaikea kuvitella, että yksikään yritys haluaisi tulla tunnetuksi vastuuttomana. Vastuullisen toiminnan tulisi olla nykypäivänä itsestäänselvyys kaikille yrityksille. Yritysvastuu ei ole kuitenkaan sama asia kuin yhteiskunnallinen yrittäjyys.

Suurin eroavaisuus on, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on selkeä missio, jonka ratkaiseminen on yrityksen pääasiallinen tehtävä, ja liiketoiminta on ensisijaisesti väline tuon yhteiskunnallisen ongelman taklaamiseen.

Moni yrittäjä haluaisi tehdä maailmasta paremman

Global Enterprise Monitor -tutkimuksessa vuonna 2022 selvisi, että suomalaisille yrittäjille toiseksi tärkein syy ryhtyä yrittäjäksi oli halu muuttaa maailmaa paremmaksi. Sen sijaan toive rikastumisesta oli vasta kolmanneksi tärkein syy.

Planeetan elinkelpoisena säilyminen edellyttää ratkaisuja, joita tarvitaan kaikilla yhteiskunnan aloilla. Näin ollen myös yritystoiminnan tulee olla eturintamassa tarjoamassa näitä ratkaisuja. Siinä yhteiskunnallinen yrittäjyys voi näkyä yhtenä mielenkiintoisena vaihtoehtona uusille yrittäjille.

Suomalaisissa järjestöissä ajankohtainen ja merkittävä muutos on avustusjärjestelmän murros. On todennäköistä, että avustukset pienevät, joten tilalle tarvitaan uusia rahoituslähteitä. Voisiko yhteiskunnallinen yrittäjyys olla myös järjestöille keino kerätä varoja?

Planeetan elinkelpoisena säilyminen edellyttää ratkaisuja, joita tarvitaan kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Samanaikaisesti näiden ilmiöiden kanssa näkyy vaikuttavuussijoittamisen kasvua. Sijoittajat ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisten yritysten ja sosiaalisten innovaatioiden rahoittamisesta. Tämä avaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan kasvulle uusia mahdollisuuksia, joita kannattaa tutkia ja tukea.

Kasvu kaipaa yhteistä ymmärrystä

Useissa tutkimuksissa ja selvityksissä on todettu, että yhteiskunnalliset yritykset kaipaavat syvempää liiketoiminnan osaamista. Vaikka liiketoiminnan ydin on paremman yhteiskunnan rakentaminen tai yhteiskunnallisen ongelman ratkaisu, kyse on kuitenkin liiketoiminnasta, eikä sen peruslogiikka katoa, vaikka päätavoitteena on vaikuttavuus. Päinvastoin on todennäköisesti niin, että yhteiskunnallinen yritystoiminta vaatii laajempia kyvykkyyksiä kuin perinteinen liiketoiminta.

Toisaalta sijoittajien mielestä näkymä kasvavaan markkinaan ei ole vielä riittävän uskottava ja kirkas. Tarvitaan lisää tietoa niin opeista kuin menestystarinoistakin. Sijoittajat kaipaavat selkeää viestiä sijoitusten synnyttämästä lisäarvosta ja vaikuttavuudesta.

Yrittäjien ja sijoittajien intressien yhdistäminen vaatii lisää vuorovaikutusta. On tärkeää, että yhteiskunnallisten yritykset, yrittäjät ja sijoittajat oppivat kuuntelemaan ja ymmärtämään toisiaan. Tarvitaan yhteinen ekosysteemi ja sen rakentamiseen meidän kannattaa panostaa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411217

Diak on ARVOn jäsen – oikein hyvää bisnestä

Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry on yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten yritysten aktiivinen verkosto, jonka missiona on auttaa jäseniään menestymään. Tavoitteena on arvolähtöisen yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuuden ja painoarvon lisääminen yhteiskunnassa.

Lue lisää ARVOn sivuilta >>