Yhteisöllistä markkinataloutta

Yhteiskunnallinen yrittäjyys on Suomessa melko tuntematon käsite. Lähivuosina se saattaa tulla tutummaksi, sillä EU edistää vahvasti tämän julkisen ja yksityisen sektorin välisen liiketoiminnan kehittämistä jäsenmailleen.

Euroopan komissio antoi vuonna 2023 jäsenmailleen suosituksen yhteisötaloutta tukevista konkreettisista toimenpiteistä, joissa ihmiset sekä sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät asetetaan taloudellisten voittojen edelle.

Tällä yhteisötaloudella etsitään keinoja työllisyyden, innovoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi EU:n alueella.

Yhteiskunnalliset yritykset kuuluvat yhteisötalouteen. Ne kanavoivat suurimman osan voitoistaan valitsemansa yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen. Lisäksi niiden arvoihin kuuluvat päätöksenteon demokraattisuus ja toiminnan läpinäkyvyys.

Ylilyönneistä kestävään toimintaan

Etelä-Euroopassa yhteiskunnallisilla yrityksillä on ollut varsin merkittävä rooli julkisluonteisten palveluiden tuottamisessa sote-sektorilla. Pohjoismaissa sote-palvelut organisoitiin pitkään vain julkisen sektorin kautta.

– Parin viime vuosikymmenen aikana myös Suomen julkisten palvelujen markkinat avautuivat ja sote-palveluiden alueelle alkoi ilmaantua yksityisiä palveluntuottajia. Samalla tapahtui pahoja ylilyöntejä, Diakin erityisasiantuntija Harri Kostilainen kertoo.

– Heti aluksi ylikansalliset korporaatiot ostivat pieniä soteorganisaatioita pois markkinoilta ja palveluiden laatu huononi. Verorahoilla maksetuista palveluista syntyneet voitot katosivat veroparatiiseihin.

Yhteiskunnallisen yrittämisen Kostilainen näkee osin vastareaktiona tällaiselle yltiökapitalistiselle voitontavoittelulle.

Yhteiskunnallisessa yrittämisessä toimitaan kestävästi myös muilla kuin talouden saralla.

– Yhteiskunnalliset yritykset haluavat näyttää, että sote- ja muita palveluita voidaan tuottaa vastuullisesti rajoittamalla voitonjakoa ja ohjaamalla tuottoja yhteiskunnallisten päämäärien hyväksi.

Yhteiskunnallisessa yrittämisessä toimitaan kestävästi myös muilla kuin talouden saralla, Kostilainen huomauttaa.

– Kyse ei ole vain kestävästä taloudesta vaan halusta toimia myös sosiaalisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävällä pohjalla.

Diak vahvasti mukana

Diak tukee yhteiskunnallista yrittäjyyttä tiedontuottajana. Vuonna 2021 Suomeen saatiin ensimmäinen yhteiskunnallisen yrittäjyyden strategia, joka pohjautuu vahvasti Diakilta tilattuun ja Harri Kostilaisen laatimaan raporttiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa.

Samana vuonna Suomeen perustettiin myös Yhteiskunnallisen yrittäjyyden osaamiskeskus, jonka tietopohjaa Diak on ollut luomassa. Osaamiskeskus tarjoaa monipuolista neuvontaa ja ohjausta yhteiskunnalliseksi yritykseksi aikoville.

– Neuvoja ja tietoa tarvitaan, sillä vakiintuneissa yritysneuvontaorganisaatioissa yhteiskunnallisia yrityksiä ei aina osata ohjata, Kostilainen sanoo.

– Neuvonnassa saatetaan ihmetellä, miksi yrityksen voitonjakoa halutaan rajoittaa. Samasta syystä perinteiset rahoituskanavat saattavat aueta yhteiskunnallisille yrityksille vielä nihkeästi.

Viime vuonna Diak julkaisi ensimmäisen suomenkielisen oppikirjan yhteiskunnallisesta yrittämisestä.

– Kun myös Diakin strategiassa yhteiskunnalliset yritykset ja sosiaaliset innovaatiot on yhtenä osaamiskärkenä, se osoittaa halua sitoutua pitkäjänteisesti tuottamaan, kokoamaan ja jakamaan tietoa aiheesta, Kostilainen sanoo.

– Kevään 2024 aikana on käynnistymässä yhteiskunnallisille yrityksille suunnattuja pieniä, 2–3 opintopisteen suuruisia koulutussisältöjä eri kielillä. Diakissa on hahmoteltu myös jo YAMK-tasoista opetussuunnitelmaa yhteiskunnallisesta yrittämisestä.

Yhteiskunnallisia yrityksiä

Yhteiskunnallinen yritys on kattokäsite, jonka alle mahtuu monenlaisia toimijoita. Minkälaisia yhteiskunnallisia yrityksiä Suomesta löytyy ja miten yhteiskunnallisuus näkyy niiden toiminnassa?

Hoivatie – sote-palveluita ketterästi

Hoivatie Oy syntyi kaksi vuotta sitten, kun pitkälti yli satavuotiaat Oulun Diakonissalaitos ja Nuorten Ystävät yhdistivät liiketoimintansa. Hoivatie toimii valtakunnallisesti ja sillä on noin tuhat työntekijää.

Myös Hoivatiellä on yhteiskunnallisen yrityksen status ja erityisosaamista löytyy laajasti eri sosiaalipalveluista kuten lastensuojelusta, vammaispalveluista ja erilaista avomuotoisista palveluista.

– Meillä yhteiskunnallisen yrittämisen arvopohja näkyy etenkin asiakaslähtöisyytenä ja tekemisen läpinäkyvyytenä. Hoivatien tuotto käytetään omistajayhteisöjen kautta tukea tarvitsevien auttamiseen ja toimintamme edelleen kehittämiseen yhteiskunnallisen hyvän saavuttamiseksi, Hoivatien toimitusjohtaja Tiina Haanpää sanoo.

– Mietimme koko ajan myös sitä, miten tuottaa hyviä palveluita mahdollisimman kustannustehokkaasti. Näen sen yhteiskuntavastuullisena toimintana, sillä pääasiassa palveluitamme ostavat julkiset tahot.

Uusia sosiaalisia innovaatioita Hoivatie kehittää kutakin tavoitetta varten koottavilla kehitystiimeillä. Yhdessä Diakin kanssa Hoivatie on kehittänyt toiminnalleen vaikuttavuusmittareita ja Helsingin kaupungin kanssa räätälöityä työhönvalmennusta.

Nykymaailmassa tulee eteen yllättäviä uusia tilanteita myös sote-puolella. Niitä pitää olla valmius ratkaista yhdessä ja ketterästi.

– Tällaisessa innovoinnissa yhteiskunnallisilla yrityksillä on oma paikkansa julkisen sektorin rinnalla, sillä yritykset saattavat olla julkista nopeampi reagoimaan nopeisiin muutostilanteisiin.

Hoivatielle esimerkiksi oli sovittu tulevan Ukrainasta ryhmä lapsia, joita varten yritys remontoi tilat ja rekrytoi ja koulutti henkilökunnan. Sitten tulikin viesti, etteivät lapset pääsekään Suomeen.

– Koska kyseinen henkilökunta oli irtisanoutunut aiemmista töistään tullakseen meille, emme nähneet heidän irtisanomistaan vaihtoehtona.

Hoivatiellä oli havaittu, että neuropsykiatrisesti oireileville pienille lapsille ei ollut tarjolla sopivia sijaishuoltopaikkoja. Alkuperin ukrainalaislapsille tarkoitettu yksikkö profiloitiin uudestaan ja uudenlainen tarve ja tekijä kohtasivat.

– Toiminnan ketterä uudelleensuuntaaminen on hyvä osoitus yhteiskunnallisen yrityksen kyvystä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Kukunori/Ikinori – mielenterveyden asialla

Kulttuurin ja hyvinvoinnin liitto Kukunori ry ja sen omistama osakeyhtiö Ikinori on 44 jäsenjärjestön valtakunnallinen yhdistys.

– Tarkoituksemme on luoda verkostoja eri toimijoiden välille ja löytää uusia ratkaisuja mielenterveyden haasteista kärsivien ihmisten elämän parantamiseksi, Kukunori ry:n toiminnanjohtaja ja Ikinori Oy:n toimitusjohtaja Markus Raivio linjaa.

– Haluamme kokeilla ja pilotoida ideoita ja saattaa toimivat ratkaisut ihmisten arkeen kaikkialla maailmassa. Paraikaa meillä on 15 eri kehittämishanketta käynnissä Suomessa ja kansainvälisesti, ja kaikki voitto käytetään uusien innovaatioiden kehittämiseen.

Yksi yhdistyksen innovaatio ovat kulttuuripajat, joissa nuoret mielenterveyskuntoutujat koulutetaan ohjaamaan toisilleen omien vahvuuksiensa mukaista toimintaa. Suomessa näitä vertaispajoja on 25 ja niistä löytyy musiikki- ja taidetoimintaa sekä ruoka- ja liikuntaryhmiä.

– Olemme saaneet ryhmänohjaajakouluksestamme hienoja tuloksia. Näyttää siltä, että mallilla on kansainvälistä kysyntää: saimme vastikään rahoitusta Saksasta, jolla perustimme kolme kulttuuripajaa Keniaan.

Kukunori/Ikinorin tavoite ei ole laajentaa omaa organisaatiotaan vaan hyviä sosiaalisia innovaatiota.

– Kuka tahansa saa perustaa kulttuuripajan ilmaiseksi. Halutessaan meiltä voi tilata pientä lisensointimaksua vastaan toimintaan tukea: verkkoalustaltamme löytyvät opetusvideot vertaisohjaajille ja henkilöstölle, käsikirjat ja grafiikat. Maksuun sisältyy myös etäkonsultointi ja arvioinnin apu 4–5 kertaa vuodessa.

Viittomakielialan osuuskunta Via – laadukkaita tulkkauspalveluita

Osuuskunta on demokraattinen yritysmuoto, jossa jokaisella sen omistajajäsenellä on yksi ääni. Siten osuuskunta on jo lähtökohdiltaan hyvin lähellä yhteiskunnalliselta yritykseltä vaadittavaa demokraattista, läpinäkyvää ja tasa-arvoista toimintaa.

Viittomakielialan Osuuskunta Via on tulkkien itse vuonna 1999 perustama ja omistama suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkaus-, käännös- ja opetuspalveluja tarjoava yritys. Tarve sen perustamiselle lähti aikoinaan tulkkien epävarmasta asemoitumisesta työmarkkinoilla. Viassa on tällä hetkellä noin 90 työntekijää, joista 33 omistajajäseniä.

Ylintä päätäntävaltaa osuuskunnassa käyttää osuuskunnan kokous. Siellä vedetään Viankin toiminnan suuret linjat.

– Näissä kokouksissa eettinen ja vastuullinen arvopohjamme tulee aina vahvasti näkyviin. Se ohjaa voimakkaasti strategiaamme, Vian toimitusjohtaja Raija Roslöf sanoo.

– Päämäärämme ei ole tuottaa omistajille suurinta mahdollista rahallista hyötyä. Pyrkimyksenä on tuottaa laadukkaita palveluja asiakkaille sekä työntekijöille työnhyvinvointia ja mahdollisuuksia kehittyä.

Voitto liiketoiminnasta palautetaan työntekijöiden kouluttamiseen ja yrityksen kehittämiseen.

Voitto liiketoiminnasta palautetaan työntekijöiden kouluttamiseen ja yrityksen kehittämiseen.

– Haluamme edesauttaa kaikkea sitä, mikä vie tulkkien ammattitaitoa ja myös koko

viittomakielialaa eteenpäin. Koulutuksen lisäksi kehitämme työtapoja, jotka edistävät tulkkien työssä viihtymistä ja työssä jaksamista.

Rinnekodit – sosiaalipalveluita erityistä tukea tarvitseville

Säätiökonserni Diakonissalaitos ja Rinnekodit Oy on 3 200 ammattilaisen työpaikka. Rinnekodit Oy on yhteiskunnallisen yrityksen merkin omaava osakeyhtiö, joka tarjoaa valtakunnallisia sosiaalipalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille.

– Kaikki voitto liiketoiminnastamme käytetään esimerkiksi hanketoiminnan omarahoituksen osuuksiin, konsernin yleishyödyllisen puolen Kehittäminen ja hankkeet -toimialueen johtaja Terhi Laine kertoo.

Säätiö kehittää hankkeita kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kuten paperittomien ihmisten tilanteen parantamiseksi. Sosiaalisen kestävyyden saralla säätiö kiinnittää paljon huomiota myös työntekijöidensä hyvinvointiin.

– Koulutamme esihenkilöitämme jatkuvasti. Pyrimme siihen, että meille tärkeä arvo, lähimmäisenrakkaus, näkyy työpaikoillamme.

Avoimuudella ja kaikkien kuulemisella pyritään vahvistamaan osallisuuden kokemusta työyhteisöissä.

– Kentällä työskentelevien työntekijöidemme ja muiden toimijoiden kautta me myös tavoitamme parhaiten ne hiljaiset signaalit, joihin alalla on syytä tarttua ja joihin haluamme kehittää uusia vaikuttavia innovaatioita.