Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Seurakuntien erilaisuus tulee näkyväksi tutkimuksen avulla

Seurakunnat eivät ole yhtenäinen tai samanlaisia muutoshaasteita kohtaava joukko, vaan seurakuntien toimintaympäristöstä nousevat mahdollisuudet ja haasteet ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Myös alueellisesti tai jäsenmäärältään erikokoiset seurakunnat painivat erilaisten kysymysten kanssa.

Seurakuntien toiminnan muutos ja alueelliset kehitystrendit -tutkimuksessa tehdään näkyväksi toimintaympäristön muutosta ja erityyppisten seurakuntien todellisuutta pitkällä aikavälillä. Kahden vuoden välein toistettavassa tutkimuksessa on mukana 25 seurakuntaa eri puolilta Suomea.

Toimintakulttuurin muutos etenee eri tahdissa

Ensimmäinen tutkimuskierros vuonna 2022 nosti esiin eroja esimerkiksi pienten maaseutumaisten ja suurimpien kaupunkimaisten seurakuntien välillä. Pienissä maaseutuseurakunnissa seurakunnan asema, arvot ja toimintatavat näyttävät melko perinteisiltä ja seurakunnat ovat melko luonteva osa paikallista julkista yhteisöä. Sitä vastoin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa seurakuntien toimintakulttuurissa on nähtävissä voimakkaampi muutos. Moniarvioisessa ympäristössä seurakunnat joutuvat perustelemaan olemassaolon oikeutustaan ja mahdollisuuksista toimia erilaisilla julkisilla areenoilla käydään rajanvetoa.

Seurakuntalaisten roolin vahvistamista mietitään seurakunnissa aktiivisesti.

Seurakuntalaisten roolin vahvistamista mietitään seurakunnissa aktiivisesti. Joissain seurakunnissa seurakuntalaiset nähtiin työntekijöiden palvelujen kohteena, kun taas osassa heitä kutsuttiin mukaan yhteisön toimiviksi jäseniksi. Yleisenä trendinä on nähtävissä, että seurakuntien toiminta on vähitellen muuttumassa kokoavasta ja työntekijäjohtoisesta toiminnasta enemmän kaikille avoimeksi, yhteisölliseksi ja seurakuntalaisten tarpeista kehittyväksi toiminnaksi.

Erilaiset resurssit reagoida muutoksiin

Tutkimus osoitti, että seurakuntien motivaatio, voimavarat ja mahdollisuudet reagoida toimintaympäristön muutoksiin vaihtelevat. Kaikissa seurakunnissa oli havaittu muutostarpeita, mutta usein muutoksiin reagoitiin vasta taloustilanteen pakottamana. Pääkaupunkiseudulla ja osassa suurimmista seurakunnista on tehty selkeitä toimintaa uudistavia linjauksia ja otettu uusia toimintamalleja käyttöön.

Vaikka suurissa linjoissa on nähtävissä eroja pienten ja suurimpien seurakuntien tai maaseutumaisten ja kaupunkimaisten alueiden seurakuntien kesken, kuitenkin erot myös yksittäisten seurakuntien välillä ovat melko suuret. Sekä pienissä että suuremmissa seurakunnissa mahdollisuutena saattoivat olla aktiiviset seurakuntalaiset ja hyvin toimivat paikalliset yhteistyöverkostot. Toisaalta oli seurakuntia, joissa voimavarat tuntuivat hupenevan talouden haasteisiin tai kiistoihin kirkon toiminnan rajoista.

Pitkittäistutkimus tekee muutostrendejä näkyväksi

Diakin toteuttamassa pitkittäistutkimuksessa kertyy laaja seurakuntien todellisuutta ja muutosta näkyväksi tekevä laadullinen aineisto. Aineistoon on myös myöhemmin mahdollista palata tekemään pitkän aikavälin muutostrendien tutkimusta. Haastatteluaineistoa on mahdollisuus tarkastella myös kirkkohallituksen seurakunnista keräämän tilastollisen aineiston rinnalla. Tämä tutkimus on yksi esimerkki Diakin tuottamasta tutkimuksesta, jolla vaikutetaan ja ollaan mukana kirkon ja seurakuntien kehittämisessä.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040915592

Seurakuntien toiminnan muutos ja alueelliset kehitystrendit -pitkittäistutkimus

  • Haastatteluaineistoa kerätään samoista seurakunnista kahden vuoden välein.
  • Ryhmähaastatteluihin osallistuu seurakuntien työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Ensimmäisellä tutkimuskierroksella haastatteluihin osallistui 120 työntekijää ja 94 seurakuntalaista.
  • Tutkimuksen keskeisinä toteuttajina ovat Diakin ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijatutkijat, jotka toteuttavat aineistonkeruun ja tuottavat tutkimuksen tulosartikkelit osana opinnäytetyötään. Tutkimusta toteutetaan Kirkkohallituksen rahoituksella.
  • Ensimmäisen tutkimuskierroksen tulokset ovat luettavissa vuoden 2022 tutkimusraportista. Meneillään olevan toisen tutkimuskierroksen tulokset julkaistaan vuoden 2025 alussa.

Pitkittäistutkimuksen eri tutkimuskierroksilla keskeiset tutkimusteemat säilyvät samoina, mutta niiden näkökulmat ja painotukset voivat vaihdella ajankohtaisen tilanteen mukaan. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat seuraavat teemat:

  • Toimintaympäristö ja arvojen muutos
  • Toimintakulttuuri ja yhdessä tekeminen
  • Seurakuntalaisten osallisuus ja kohtaamisen kehittyvät muodot

Lisätietoja: paivi.thitz@diak.fi ja heidi.zitting@diak.fi