Mitä on digitaalinen hyvinvointi korkeakouluissa?
Vaikuttaako etäopetukseen siirtyminen opettajan työn merkityksellisyyteen? Entä miten etäpalaverit muuttavat työntekijöiden välistä luottamusta ja yhteisöllisyyden kokemusta? Lisääkö tekoäly tutkijan työn tehokkuutta?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin DIGIWELL-hankkeen ja digitiekarttatyöryhmän järjestämässä digitaalisen hyvinvoinnin työpajassa maaliskuussa 2024.
Digitaalinen hyvinvointi käsitteenä on jokseenkin uusi ja monitulkintainen, mutta kuitenkin läsnä lähes kaikkien työssä ja arjessa. Sillä viitataan yksinkertaisesti teknologian positiivisiin ja negatiivisiin vaikutuksiin yksilön hyvinvoinnin eri osa-alueille – niin töissä kuin vapaa-ajalla.
Hyvinvointia voi lähestyä kokonaisvaltaisesti PERMA-mallin (Seligman, 2011) avulla, joka on positiiviseen psykologiaan pohjautuva teoria hyvinvoinnista. Mallissa hyvinvointi on jaoteltu viiteen eri osa-alueeseen ja sitä voidaan soveltaa myös työelämän kontekstiin:
- P. Positive emotions (myönteiset tunteet)
- E. Engagemen (uppoutuminen)
- R. Positive relationships (ihmissuhteet)
- M. Meaning (merkityksellisyys)
- A. Accomplishment (aikaansaaminen).
Digitaalisuus hyvinvoinnin kuormittajana
Digitaalisuus voi tukea hyvinvointia tai heikentää sitä. Koronapandemian aikana ja sen jälkeen median kestoaiheena on ollut se, kuinka etätyö vaikuttaa työntekijöihin. Teknologian toimimattomuus tai liiallinen käyttö tuo mukanaan kognitiivista kuormaa, ja nykyään pitää myös hallita entistä suurempaa määrää tietoa. Lisäksi useat viestintäkanavat vaikeuttavat keskittymistä, vähentävät fyysisiä kontakteja ja voivat luoda väärinymmärryksiä työpaikan sosiaalisissa suhteissa.
Viime aikoina on myös korostunut tekoälyn mukanaan tuomat muutokset työn tekemiseen. Tekoäly saattaa osaltaan herättää epävarmuutta ja pelkoja työpaikan menettämisestä.
Digitaalista hyvinvointia voidaan tukea useilla eri tavoilla.
Iloa ja virtaa työhön digitaalisuudella
Digitaalista hyvinvointia voidaan kuitenkin tukea useilla eri tavoilla. Digitaalisen hyvinvoinnin työpajassa ideoitiin toimenpiteitä digitaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Eri viestintäkanavia voi hyödyntää esimerkiksi työkaverin kehumiseen matalalla kynnyksellä, mikä voi lisätä myönteisiä tunteita työyhteisössä. Positiivisia tunteita herättävät myös monipuoliset visualisointityökalut, joilla saa työn tuloksia näkyväksi. Työhön uppoutumista ja flow-tilaa tukee joustavuus valita itselleen mieluisa työskentelypaikka. Lisäksi digialustoilla voidaan vahvistaa epävirallisempaa vuorovaikutusta ja jakaa ideoita sekä kokemuksia.
Organisaatiot voivat myös omalta osaltaan edistää digitaalista hyvinvointia esimerkiksi selvittämällä työntekijöiden tarpeita ja toiveita työvälineiden suhteen. Tärkeää on myös varmistaa, että it-tukipalveluiden työntekijöillä on ymmärrys teknologiaan liittyvistä haasteista työpaikalla ja ongelmatilanteissa apua on nopeasti saatavilla. Työpajassa toivottiin myös digiklinikoita, joissa jaettaisiin hyviä kokemuksia tehokkaista työn organisoinnin tavoista ja välineistä. Näin voidaan luoda positiivista ilmapiiriä ja autetaan työntekijöitä sopeutumaan digitaalisen muutoksen tuomiin haasteisiin.
Työpajassa esitetyt ideat pääsevät osaksi Diakin digitiekarttatyötä, jonka tarkoituksena on kestävän digitaalisen muutoksen edistäminen organisaatiossa. Toteutettavista toimenpiteistä päätetään myöhemmin.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040915601