Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Vuorovaikutuseettinen standardi

Henkilökohtainen vuorovaikutuseettinen standardi pohjautuu omiin eettisiin arvoihin ja periaatteisiin, joita käytetään arvioidessa ja tehdessä päätöksiä siitä, mikä on oikein, hyvää tai hyveellistä ilmaista sanallisesti tai sanattomasti.

Vuorovaikutuseettinen standardi koostuu aina monesta arvosta ja periaatteesta. Sitä voi hyödyntää viestinnällisten ja vuorovaikutuksellisten päätösten ja valintojen tekemisessä. Se toimii myös kompassina, joka ohjaa viestintää ja vuorovaikutusta kaikilla elämän osa-alueilla.

Eettiseksi arvoksi voidaan määritellä esimerkiksi se, että arvostaa ja kunnioittaa muiden ihmisten mielipiteitä ja näkemyksiä. Tämän toteuttamiseksi kehitetään tiettyjä luonteenvahvuuksia, jotka tämän arvon tai periaatteen toteutumista tukevat. Samalla eliminoidaan omasta viestinnästä ja vuorovaikutuksesta kaikki ne elementit, jotka eivät edistä kyseisen arvon tai periaatteen toteutumista. Tällöin esimerkiksi poistetaan kaikki ne asiat, jotka loukkaisivat muita ihmisiä tai aiheuttaisivat muille harmia: ei puhuta selän takana muista pahaa, ei piikitellä, ei arvostella ulkonäköä eikä viestitä mitään sellaista, mikä nöyryyttäisi vastapuolta.

Eettiset arvot ohjaavat vuorovaikutusta

Henkilökohtaisia eettisiä arvoja ja periaatteita ilmaistaan usein automaattisesti ja tiedostamatta. Eurich (2018) määrittelee itsetietoisuuden tiedoksi meistä itsestämme, motiiveistamme ja siitä, miten nämä motiivit näkyvät teoissa, sanoissa ja käyttäytymisessä. Oman ja muiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että olemme tietoisia omista eettisistä arvoistamme ja periaatteista ja siitä, miten ne ilmenevät viestinnässämme ja vuorovaikutuksessamme. Eettisten arvojen, hyveiden ja luonteenvahvuuksien välillä on eroja. Eettinen arvo viittaa periaatteisiin tai uskomuksiin siitä, mikä on oikein ja väärin, hyvä ja paha, ja se on luonteeltaan käsitteellinen. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja rehellisyys ovat eettisiä arvoja.

Oman ja muiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että olemme tietoisia omista eettisistä arvoistamme ja periaatteista ja siitä, miten ne ilmenevät viestinnässämme ja vuorovaikutuksessamme.

Eettisiä arvoja viedään hyveiden ja niihin kytkeytyvien luonteenvahvuuksien kautta käytäntöön. Ihmisen eettisenä arvona voi esimerkiksi olla inhimillisyyden osoittaminen. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan hyveitä ja luonteenvahvuuksia. Inhimillisyyden osoittamiseksi voidaan esimerkiksi hyödyntää ystävällisyyttä, sosiaalista älykkyyttä tai huumoria. Näitä luonteenvahvuuksia voidaan vuorovaikutuksessa ilmaista esimerkiksi sanomalla ystävällisiä asioita, käyttämällä myönteistä kehonkieltä tai kertomalla vitsejä.

Omien arvojen laadunanalyysi

Jokainen ihminen ilmaisee eettiseen standardiinsa sisältyvät arvot ja periaatteet luonteenvahvuuksiensa kautta sanallisessa ja sanattomassa viestinnässään ja vuorovaikutuksessaan monin eri tavoin. Omien eettisten arvojen laatua voi arvioida loogisella analyysillä (Tompkins, 2023, s. 34–35). Tällöin pohditaan tietyn arvon käytön johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä ja sitä, tehdäänkö poikkeuksia oman edun hyväksi. Jos arvona on esimerkiksi rehellisyys, mutta puhutaan välillä kuitenkin epätotuuksia oman edun tavoittelemiseksi, kyseinen arvo ei ole laadultaan kovin korkealla tasolla. Johdonmukaisuutta voidaan testata myös käänteisyyden ja yleistettävyyden avulla. Käänteisyysanalyysissä pohditaan, mitä seurauksia olisi jollekin toiselle siitä, että käyttäisi tai jättäisi käyttämättä kyseistä arvoa jossain tilanteessa (esim. valehtelisi totuuden sijaan). Yleistettävyysanalyysissä mietitään, mitä tapahtuisi, jos tiettyä eettistä arvoa sovellettaisiin kaikkiin ja kaikissa tilanteissa.

Toinen mittari loogisen analyysin lähestymistavassa on yhteensopivuus. Arvojen yhteensopivuuden analyysi tarkoittaa pohdintaa siitä, kuinka hyvin omat arvot sopivat yhteen tai onko niiden välillä ristiriitoja. Toisin sanoen punnitaan henkilökohtaisen vuorovaikutuseettisen standardin arvojen suhteita ja pohditaan, onko jokin tietty arvo tärkeämpi kuin jokin toinen. Esimerkiksi voidaan miettiä, miten voidaan kommunikoida rehellisyyttä ja inhimillisyyttä samanaikaisesti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tilanteessa, jossa lääkärin on kerrottava potilaalle tämän sairauden olevan parantumaton, tai jossa opettajan on puhuteltava opiskelijaa, joka on jäänyt kiinni vilpistä. Joskus ristiriidat voivat aiheuttaa eettisiä dilemmoja, joissa on vaikea päättää, mitä sanoa ja miten ilmaista jokin asia oikein. (Arnett ym., 2018; Tompkins, 2023, s. 37.)

Tietoisuus omista arvoista ja periaatteista ja niiden ilmaisutavasta auttaa henkilökohtaisen vuorovaikutuseettisen standardin kehittämisessä. Sitoutuminen omiin vuorovaikutuseettisiin arvoihin auttaa tekemään vuorovaikutuksellisia valintoja ja perustelemaan niitä.

Lähteet

Arnett, R.C., Fritz, J. & McManus, L. (2018). Communication Ethics Literacy. Dialogue and Difference. Kendall & Hunt.

Eurich, T. (2018). Insight. Pan Books.

Tompkins, P. S. (2023). Practicing Communication Ethics. Development, Discernment, and Decision Making. Routledge.

Kirjoitus on toinen osa viisiosaisesta artikkelisarjasta, joka käsittelee vuorovaikutusetiikkaa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040915613

JOPE – jaksava, osaava ja pystyvä ope -hanke

  • Vuorovaikutuseettiset kysymykset ja omien vahvuuksien hyödyntäminen huomioidaan JOPE – jaksava, osaava ja pystyvä ope -hankkeen toteutuksissa.
  • Hanke tarjoaa Oulun kaupungin koulujen opettajille mahdollisuuden osallistua hankkeen järjestämiin, maksuttomiin, myönteisen ja läsnäolevan vuorovaikutuksen koulutuksiin.
  • Koulutus sisältää kolme 2,5 tunnin kokoontumiskertaa, joiden teemoina ovat vuorovaikutusetiikan lähtökohdat, vuorovaikutuskäyttäytymisen tarkkailu ja seuranta ja vuorovaikutusstandardin luominen. Hankkeessa edistetään Oulun kaupungin perusopetuksen ja lukioiden henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista.
  • Kohderyhmänä ovat yli 50-vuotiaat työntekijät ja esihenkilöt, mutta koulujen hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria kehitetään ja toimenpiteitä kohdistetaan työyhteisöihin ilman ikärajaa.
  • Hankkeen aikana yhteiskehitetään menetelmiä ja kohderyhmän osaamista työn kuormittavuuden vähentämiseksi, terveellisten elintapojen ja mielenhyvinnoin sekä työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi.
  • Hanke toteutetaan ajalla 1.12.2023–31.8.2026.
  • Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja hanketta rahoittavat myös Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Oulun kaupunki.