Nuorten hyvinvointi on meidän jokaisen vastuulla

Useat nuoret voivat hyvin ja kokevat elämänsä pääosin myönteisesti. Heillä on vahvat sosiaaliset suhteet, päämäärät ja tavoitteet. Heidän arkensa on tasapainoista ja tukiverkostot ovat hyvät. Monen nuoren hyvinvointia kuitenkin kuormittavat erilaiset tekijät, kuten sairastelu, kiusaaminen ja sosiaalisten tilanteiden pelko. On vaikea myöntää, ettei kaikki ole hyvin.

Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan noin joka kolmas nuori (ja jopa puolet tytöistä) kokee ahdistuneisuutta, joka heikentää elämänlaatua ja hankaloittaa arjessa selviytymistä. Joka kolmas tyttö ja joka viides poika kokee terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi, ja tämä näkyy merkittävästi lisääntyneinä sairauspoissaoloina oppilaitoksissa. Myös nuorten kokema väkivalta on lisääntynyt. Fyysisen uhan kokemukset ovat yleisimpiä yläkoululaisilla pojilla. Seksuaalista häirintää on kokenut lähes puolet yläkouluikäisistä tytöistä. Viikoittaista kiusaamista kokee joka kymmenes perusopetuksen oppilas ja määrä on kasvussa.

Zekki.fi-digipalvelun keräämään tietoon perustuvan Zekki Suomi -tilannekuvan mukaan jopa 37 prosenttia nuorista on tyytymättömiä elämäänsä. Nuoret tarvitsevat vahvistusta erityisesti itsetuntoon ja vaikeuksien voittamiseen. Ilahduttavaa on, että neljä viidestä nuoresta ilmoittaa olevansa vähintään melko tyytyväinen perheeseensä ja asumistilanteeseensa.

Nuorten hyvinvointi ei parane säästämällä

Hyvinvointipalveluiden kuormittuneisuus on tunnistettu haaste. Kasvava kysyntä ja pitkät jonotusajat vaikeuttavat avun piiriin pääsemistä, eivätkä hallituksen tulevat leikkaukset helpota asiaa. Ennaltaehkäisy ja oireilun varhainen tunnistus olisi tarpeellista niin terveyden, työkyvyn, elämänlaadun kuin kustannustenkin näkökulmasta. On selvää, että pitkittyessään ongelmat monimutkaistuvat ja kasautuvat, ja solmujen avaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa – ja käy näin ollen myös kalliimmaksi. Ennaltaehkäisy vaatii resursseja ja toimenpiteitä niin päättäjiltä kuin meiltä kaikilta nuorten kanssa toimivilta.

Jokaisella nuorella tulisi olla tunne siitä, ettei kenenkään tarvitse pärjätä yksin ja että tukea on saatavilla.

Yhteiskunnallisesti ajateltuna on kriittistä, että avun hakemisen kynnystä pystytään madaltamaan. Kaikille tarjolla olevien tukipalvelujen tunnettuutta ja saavutettavuutta tulee kasvattaa merkittävästi. Jokaisella nuorella tulisi olla tunne siitä, ettei kenenkään tarvitse pärjätä yksin ja että tukea on saatavilla. Tulevaisuuden Suomella ei ole varaa säästää nuorten hyvinvoinnista.

Miten nuoria voi auttaa?

Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi, sen jälkeen avun vastaanottaminenkin on helpompaa. On ymmärrettävää, että nuorten haasteet ovat moninaisia eikä niiden ratkaiseminen tapahdu käden käänteessä. Silti yksikin välittävä aikuinen voi olla merkityksellinen nuoren loppuelämän kannalta. Kriiseistä ja haasteista selviäminen vaatii resilienssiä sekä hyvinvointi- ja mielenterveysosaamista. Vanhemmilla ja nuorta tukevilla aikuisilla tulee olla riittävästi sekä voimavaroja että keinoja näiden tärkeiden taitojen opettamiseksi ja kasvun turvaamiseksi.

Nuoren jaksamista tukevat arkirutiinit, kuten liikunta, ravinto ja uni sekä sosiaaliset kontaktit. Tärkeää on turvallisuuden kokemus, tukeminen, kuunteleminen ja aito kohtaaminen. On hyvä tiedostaa, että on paljon nuoria, jotka eivät ole rohkaistuneet puhumaan haasteistaan kenenkään kanssa. Vaikka nuoren voi olla vaikea avautua, on tärkeää olla läsnä ja kysyä, miten nuorella menee.

Jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi. Kuuntelemiselle on annettava tilaa silloin kun nuori itse on siihen valmis. Voimme kannustaa nuorta hakemaan apua ja puhumaan ongelmakohdistaan jonkun luotettavan aikuisen tai ystävän kanssa tai vaikkapa tarjolla olevien anonyymien chat-palveluiden kautta. Koulussa, kotona, harrastuksissa ja myös mediassa tulee puhua avoimesti mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista asioista, sekä pyrkiä poistamaan mielenterveyshäiriöihin liittyvää stigmaa.

Digitaalista tukea nuorille

Nuoren kanssa voi pohtia, millaista hän haluaisi elämän olevan, millaista se on nyt, ja miten hän haluaisi muuttaa sitä. Digitaalinen Zekki-palvelu on tähän hyvä työkalu. Muun muassa Euroopan parhaana sosiaalisena innovaationa palkittu Zekki kannustaa nuorta pohtimaan omaa hyvinvointiaan.

Nuoruusiässä voidaan vaikuttaa myöhempään hyvinvointiin vahvistamalla voimavaroja, ratkaisemalla ongelmia ja avaamalla mahdollisuuksia. Investoiminen nuorten hyvinvointiin vaikuttaa yhteiskunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Ei jätetä nuoria yksin. Ollaan läsnä nuorillemme. Tarjotaan tukea, kannustetaan ja kysytään kuulumisia, sillä jokaisen itseensä uskovan nuoren takana on aikuinen, joka uskoo häneen ensin.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040915626