Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Eihän jätetä ketään vauhdikkaasta digikelkasta?

Joukossamme on arviolta noin miljoona eri ikäistä ihmistä, jotka yrittävät pysyä mukana huimaa vauhtia teknologistuvassa ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Monilla on rajalliset resurssit pysyä teknologian kehityksen tahdissa. Siksi on edelleen tärkeää ylläpitää riittävästi perinteisiä kasvokkain tapahtuvia palveluita, jotta myös haavoittuvassa asemassa olevat kokevat olevansa yhdenvertaisia yhteiskunnassamme.

Teknologian tuomien mahdollisuuksien pelikenttä on loputon, mutta valitettavasti myös kovin pirstaleinen. Edellä mainittu miljoonan ihmisen joukko on hyvin heterogeeninen suhteessa teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Digitaaliset palvelut ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, mikä vapauttaa aikaa muuhun kuin jonottamiseen tai paikasta toiseen siirtymiseen. Tämä toimii hienosti niiden ihmisten kohdalla, joilla on riittävästi motivaatiota, rohkeutta, osaamista ja resursseja käyttää digitaalisia palveluita, mutta kaikilla näin ei valitettavasti kuitenkaan ole.

Nykytilanteessa digitaalisen kuilun kasvamisen riski on merkittävä. Ikä tai muukaan toimintakykyä alentava seikka ei saa olla este teknologisen kehittymisen vauhtiin mukaan pääsemiselle. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus saada perusvalmiudet ja -tiedot sekä valinnan mahdollisuus teknologisten ratkaisujen käyttöön.

Hädän hetkellä tarvitaan kohtaamista

Teknologiaa kehittävien ihmisten elämänpiiri on usein hyvin kaukana ikääntyneiden, vammaisten, asunnottomien tai muilla tavalla marginalisoitujen ihmisten arjesta. Vauhdin hurma ei siis saa sokaista meitä niin, ettemme huomioi digitaalisia palveluita ja ratkaisuja kehitettäessä niitä kaikkein hiljaisimpia, jotka nyt ja tulevaisuudessa tulevat tarvitsemaan ammattilaisten tukea pysyäkseen yhdenvertaisesti mukana. Usein juuri heillä, jotka palveluita eniten tarvitsevat, on heikoimmat kyvyt digitalisoituvien palveluiden käyttöön.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai halua tulla kohdatuksi tai palvelluksi ainoastaan digitaalisten kanavien kautta. Tarve kohdata aito ihminen on yksi ihmisen perustarpeista, ja siksi digitaalisten palveluiden rinnalla on säilytettävä mahdollisuus myös niin sanottujen perinteisten kanavien palveluille. Erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa, jossa palveluiden ja tuen tarve on kaikkein suurin, toisen ihmisen kohtaaminen voi olla avainasemassa tilanteen parantumiseksi. Toisaalta hyvin suunnitellut ja käyttäjälähtöiset digitaaliset tai perinteiset palvelut tavoittavat laajemman joukon ihmisiä ja mahdollistavat kohtaamisen, jos esimerkiksi liikkuminen ei ole mahdollista.

Vauhdin hurma ei siis saa sokaista meitä niin, ettemme huomioi digitaalisia palveluita ja ratkaisuja kehitettäessä niitä kaikkein hiljaisimpia, jotka nyt ja tulevaisuudessa tulevat tarvitsemaan ammattilaisten tukea pysyäkseen yhdenvertaisesti mukana.

Keskustelu liittyen teknologiaan ja sen mahdollisuuksiin vie helposti mennessään. Visioimme ja kokeilemme erilaisia teknologisia ratkaisuja, mikä luo nopeasti erheellisen vaikutelman siitä, että teknologia olisi ainoa vaihtoehto palveluiden tuottamiselle. Tällaisen keskustelun rinnalla pitäisi keskustella eri tavalla toteutetuista vaihtoehdoista, etenkin kun puhutaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten palveluista ja hoidosta. Teknologia ja digitaalisuus sekä perinteiset palvelut eivät sulje toisiaan pois. Ne ovat kaksi erilaista tapaa tarjota sekä saada palvelua ja hoitoa juuri sillä tavalla kuin se on yksilöllisesti arvioiden eettisintä ja vaikuttavinta.

Ikääntyvät osalliseksi kehitystyöhön

Kolmen korkeakoulun yhteisessä ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä Porin kaupungin rahoittamassa Ikääntymisestä innovaatioiksi – IKI-hankkeessa olemme luomassa ikäihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen erikoistunutta kehitys- ja testausympäristö GeroTestbediä. GeroTestbed-toimintamalli tulee osaksi jo olemassa olevaa Satakunta Testbed -verkostoa.

Hankkeessa kiinnitämme erityistä huomiota laitepainotteisen testaustoiminnan rinnalla ohjelmistoihin ja olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen. Yhtenä tavoitteena on, että ennalta ehkäisevillä keinoilla tuetaan asumista kotona mahdollisimman pitkään sekä ylläpidetään ikääntyvien ihmisten toimintakykyä. Toimintamallissa pyrimme huomioimaan teknologisten ratkaisujen kehittämisprosessiin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.

Sosiaalisesti kestävän kehityksen varmistaminen vaatii teknologian suunnittelua käyttäjien ehdoilla. Toimintamallissa yksi tärkeä näkökulma on ikääntyvien osallisuus ja kuuleminen teknologian kehitys- ja testausprosessissa. Ikääntyvien kokemusten hyödyntäminen osana kehittämisprosessia mahdollistaa, että käytettävät teknologiat olisivat valmistuessaan tarvelähtöisiä ja käyttäjiensä näköisiä. Näin ne olisivat myös sekä ikääntyvien että ammattilaisten arkea helpottavia ratkaisuja.

Eettisyyden ja teknologian väliset jännitteet

Teknologia herättää ymmärrettävästi ja oikeutetusti paljon pohdintaa muun muassa eettisyyteen ja tietoturvaan liittyen. Lisäksi voi nousta huoli inhimillisyyden katoamisesta tai eriarvoistumisen lisääntymisestä. Tämä huoli on erityisesti ikääntyvillä, mutta myös ammattilaisilla. Ammattilaisten kokema ristiriita ammattietiikan ja uusien teknologisten mahdollisuuksien välillä voi olla suuri. Ammattilaisten yksi perustehtävä on palvella ja suojella asiakkaita, mutta samalla pysyä kehityksessä ja työn kehittämisessä mukana sekä tarjota vaikuttavimmat palvelut yksilöllisesti. Yhteiskehittäminen, jossa sekä ikäihmiset että teknologiaa työssään käyttävät ammattilaiset ovat mukana, on yksi keino hälventää mahdollisia pelkoja ja ennakkoluuloja, lisätä tietoisuutta ja osaamista sekä madaltaa kynnystä teknologian käyttöönottoon. Teknologian hyödyntäminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan helpottaa arkeamme, mutta meidän tulee hallita teknologiaa, eikä toisinpäin.

Digitaidot ammattitaidon ytimessä

Teknologian kehitys on jatkuvaa ja nopeaa, joten myös teknologiaosaamisen vahvistamista tarvitaan jatkuvasti. Koulutusorganisaatioilla on merkittävä rooli tietoisuuden ja osaamisen lisäämisessä. Motivoituakseen ottamaan teknologiaa käyttöön ja nähdäkseen digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet tarvitaan tietoa teknologiasta, osaamista sen käyttöön ja laajempien kokonaisuuksien ymmärtämistä.

Uudentyyppistä osaamista on tunnistaa ne asiakkaat, jotka soveltuvat digitaalisten palveluiden tai teknologian käyttäjiksi ja toisaalta hahmottaa myös se, milloin resurssit, toimintakyky tai sairauden vaihe eivät anna teknologian hyödyntämiseen mahdollisuutta. Tähän liittyy myös oleellisesti se, että osataan ohjata asiakas oikeiden palveluiden käyttäjäksi, mikä edellyttää palveluverkoston ja palvelupolkujen laaja-alaista tuntemista sekä rajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä. Ammattilaisten tulee osata sopeuttaa vuorovaikutuksensa sen mukaan, kohdataanko asiakkaita kasvokkain vai digitaalisessa ympäristössä.

Korkeakoulusta valmistuvilla ja jo työssä olevilla ammattilaisilla on siis oltava monenlaisia toimintavalmiuksia jatkuvasti uudistuvassa työkentässä. Tällä vauhdikkaalla ja polveilevalla teknologian mahdollisuuksien pelikentällä tarvitsemme yhteistä keskustelua, innovatiivisuutta, motivaatiota, inhimillisyyttä, yhteistyötä ja eettisten asioiden pohtimista kaikessa, mitä teemme ja kehitämme. Näillä eväillä saavutamme tavoitteemme eli otamme teknologian luonnolliseksi osaksi työtämme niissä tilanteissa, joissa se on vaikuttavinta ja toimivinta asiakasnäkökulma huomioiden.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040915632

Ikääntymisestä innovaatioksi – IKI-hanke

  • Satakunnassa on käynnissä Ikääntymisestä innovaatioksi – IKI-hanke (1.3.2023–31.8.2025), jossa selvitetään digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuuksia ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseksi.
  • Hankkeen päätuloksena kehitetään laite- ja sovellustestauksen mahdollistava GeroTestbed, ensimmäinen testaus- ja kehitysympäristö, joka on erikoistunut edistämään ikäihmisten toimintakykyä. GeroTestbed tulee osaksi Satakunnan Testbed-toimintaa.
  • IKI-hanketta toteuttavat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto.
  • Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Porin kaupunki.