Kielellinen saavutettavuus osana vuorovaikutuseettistä toimintaa
Ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen kuuluvat jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Kielellinen saavutettavuus toteutuu silloin, kun ihminen ymmärtää ja tulee ymmärretyksi riippumatta kielellisestä taustastaan tai mahdollisista kielellisistä haasteistaan ja kun vuorovaikutustilanteeseen osallistuvat osapuolet ymmärtävät toisiaan.
Kielellinen saavutettavuus on tärkeä osa vuorovaikutusetiikkaa. Kielellinen saavutettavuus toteutuu silloin, kun kaikki osallistuvat henkilöt ymmärtävät vuorovaikutuksen sisällön ja tulevat vuorovaikutuksessa ymmärretyiksi. Ymmärtämisen vaikeus voi johtua monesta syystä. Voi esimerkiksi olla, ettei yhteistä kieltä ole, jolla kaikki voisivat tasavertaisesti kommunikoida, tai asia voi olla sisällöllisesti liian vaikea ymmärtää. Muita ymmärtämisen ja ymmärretyksi tulemisen esteitä ovat huonokuuloisuus tai vaikkapa liian nopea tai epäselvä puhetyyli.
Jokaisessa vuorovaikutustilanteessa on tärkeää ottaa huomioon, keiden kanssa on käymässä keskustelua ja arvioitava heille sopiva vuorovaikutus. Vuorovaikutustietoisuus on sitä, että jokainen vuorovaikutukseen osallistuva jäsen osaa reflektoida omaa tapaa kommunikoida sekä huomioi ja tarpeen mukaan mukauttaa tietyssä kontekstissa omaa kieltä, ilmaistavan asian sisältöä ja tyyliä vuorovaikutukseen osallistuville jäsenille sopivaksi.
Sopivan vuorovaikutustavan valinta edistää kaikissa vuorovaikutukseen osallistuvissa jäsenissä luottamuksen tunnetta ja muita positiivisia tunteita, kuten kuuluvuuden tunnetta. Ryhmässä voi olla esimerkiksi yksi jäsen, joka ei ymmärrä tai pysty käyttämään valtakieltä. Vuorovaikutuseettisesti oikein toimitaan silloin, kun tälle jäsenelle mahdollisestaan osallistuminen vuorovaikutukseen. Se voi tapahtua eri keinoin, kuten esimerkiksi käyttämällä tulkin palveluita, hyödyntämällä erilaisia apuvälineitä ja menetelmiä tai vaihtamalla sellaiselle kielelle, joilla kaikki jäsenet voivat kommunikoida keskenään.
Miten voidaan edistää kielellistä saavutettavuutta?
Vuorovaikutustietoisuuden lisäksi myös kielitietoinen kielenkäyttö on kielellisen saavutettavuuden toteutumisen kannalta tärkeää. Kielitietoisuus tarkoittaa kielenkäytön tilanteiden, kieleen liittyvien piirteiden ja sanaston tietoista ja aktiivista havainnointia ja huomiointia. Kielitietoisessa toimintakulttuurissa yhteisön kielellinen moninaisuus huomioidaan ja kielen merkitys tiedostetaan. (Työterveyslaitos, i.a.)
Kielitietoisuuden ulottuvuudet ovat eri kielien huomiointi, joustavuus eri kielien käytössä, kieliyhteisöihin kohdistuvien asenteiden havainnointi, koko työyhteisön perehdyttäminen siihen, mihin kaikkeen kieli vaikuttaa sekä pyrkimys käytetyn kielen mukauttamiseen tilanteeseen sopivaksi (esimerkiksi selkokielisyys). Kielitietoisessa yhteisössä otetaan jatkuvasti huomioon erilaisia kielenkäyttäjiä ja kielenkäytön tilanteita sekä kieleen liittyviä piirteitä ja tekstejä. Kielitietoinen ajattelu on arvostavaa ja ymmärtävää suhtautumista eri kieliä ja kielimuotoja kohtaan. Tämä tarkoittaa myös omien kielellisten valintojen arviointia ja muokkaamista tilanteeseen sopivaksi.
Kielitietoinen työskentely poistaa osallistumista ja ymmärtämistä vaikeuttavia esteitä työpaikalla ja edistää kehittyvän kielitaidon omaavan työntekijän osallisuutta työyhteisössä. Itse kukin voi tietoisesti säätää suomen kielen vaikeustasoaan sopivaksi, selventää, käyttää selkeää kieltä tai käyttää sellaista kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Kielitietoisuudesta on myös hyötyä ihmiselle, joka on oppimassa suomen kieltä. Itse kukin voi omalla toiminnallaan mahdollistaa toisen osapuolen suomen kielen oppimista.
Kielitietoinen ajattelu on arvostavaa ja ymmärtävää suhtautumista eri kieliä ja kielimuotoja kohtaan.
Ihmisen ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemisen tukemista voidaan edistää myös monella muulla toimenpiteellä ja menetelmällä. Laadukkaalla tulkkauksella edistetään kielellistä saavutettavuutta mitä suurimmissa määrin. Lisäksi voidaan hyödyntää paljon muita taitoja ja keinoja, joiden avulla voidaan kommunikoida silloinkin, kun puhekykyä tai yhteistä kieltä ei ole. Näihin menetelmiin lasketaan muun muassa tukiviittomat, kuvat ja esineet, kosketus, selkokieli, selkeä kieli, blisskieli ja piirtäminen. Lisäksi voidaan hyödyntää tekstitystä ja monikanavaisuutta.
Elina Tapio (i.a.) pitää kielellisen saavutettavuuden kannalta tärkeimpänä sitä, että kiinnitetään huomiota etenkin vuorovaikutukseen osallistuvien toimintaan. Hänen mukaansa kielellinen saavutettavuus on kaikkien vuorovaikutukseen osallistuvien henkilöiden aktiivista toimintaa, ja kielelliseen saavutettavuuteen pyritään kehittämällä toimintaympäristöjä ja -tapoja. Kieli on Tapion mukaan vain yksi vuorovaikutukseen vaikuttava tekijä monen muun rinnalla. Ymmärtämiseen ja ymmärretyksi tulemiseen vaikuttavat puhutun ja kirjoitetun kielen lisäksi vuorovaikutuksen moninaiset resurssit, kuten eleet, ilmeet ja kuvat. Tällainen niin kutsuttu multimodaalinen vuorovaikutusote on hänen mukaansa hyvä lähtökohta kielellisen saavutettavuuden toteutumiselle. (Tapio, i.a.)
Ketkä hyötyvät kielellisestä saavutettavuudesta?
Kielellisestä saavutettavuudesta hyötyvät kaikki vuorovaikutustilanteeseen osallistuvat osapuolet. Tyypillinen vuorovaikutustilanne, josta kielellistä saavutettavuutta edistävistä menetelmistä on hyötyä, on tilanne, johon osallistuvat valtakieltä käyttävä henkilö sekä henkilö, jolla on kielellisiä haasteita tai joka ei kuulu kielelliseen valtaväestöön. Tämä voi olla esimerkiksi henkilö, jonka äidinkieli on jokin muu kuin maassa käytetty valtakieli, tai henkilö, joka on oppimassa suomea tai jolla on haasteita ilmaista itseään kielellisesti.
Tämän henkilön lähipiiri (perhe, ystävät ja tuttavat) tarvitsee yhtä lailla kielellisen saavutettavuuden osaamista ja palveluita. Lisäksi myös kaikki ne ihmiset, joita tämä henkilö kohtaa työssään, vapaa-ajallaan ja palveluissa asioidessaan, hyötyvät kielellisen saavutettavuuden tietotaidosta. Heitä voivat olla esimerkiksi työnantajat, jotka ovat työvoiman tarpeessa ja jotka eivät halua kielimuurin estävän hyvän työntekijän palkkaamista, opetusalan työntekijät tai sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat. Myös viranomaistehtävissä työskentelevät henkilöt, järjestötyön asiantuntijat sekä kulttuurialan ja vapaa-ajan toimijat hyötyvät kielellisen saavutettavuuden taidoista.
Lähteet
Tapio, E. (i.a.) Selkokieltä ja käännöksiä – mitä tarkoittaa kielellinen saavutettavuus? https://raamioy.fi/mita-tarkoittaa-kielellinen-saavutettavuus/
Työterveyslaitos. (i.a.). Kielitietoisuuteen herääminen. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa/kielitietoisuuteen-heraaminen
Kirjoitus on neljäs osa viisiosaisesta artikkelisarjasta, joka käsittelee vuorovaikutusetiikkaa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732292
JOPE – jaksava, osaava ja pystyvä ope -hanke
- Vuorovaikutuseettiset kysymykset ja omien vahvuuksien hyödyntäminen huomioidaan JOPE – jaksava, osaava ja pystyvä ope -hankkeen toteutuksissa.
- Hanke tarjoaa Oulun kaupungin koulujen opettajille mahdollisuuden osallistua hankkeen järjestämiin, maksuttomiin, myönteisen ja läsnäolevan vuorovaikutuksen koulutuksiin.
- Koulutus sisältää kolme 2,5 tunnin kokoontumiskertaa, joiden teemoina ovat vuorovaikutusetiikan lähtökohdat, vuorovaikutuskäyttäytymisen tarkkailu ja seuranta ja vuorovaikutusstandardin luominen. Hankkeessa edistetään Oulun kaupungin perusopetuksen ja lukioiden henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista.
- Kohderyhmänä ovat yli 50-vuotiaat työntekijät ja esihenkilöt, mutta koulujen hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria kehitetään ja toimenpiteitä kohdistetaan työyhteisöihin ilman ikärajaa.
- Hankkeen aikana yhteiskehitetään menetelmiä ja kohderyhmän osaamista työn kuormittavuuden vähentämiseksi, terveellisten elintapojen ja mielenhyvinnoin sekä työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi.
- Hanke toteutetaan ajalla 1.12.2023–31.8.2026.
- Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja hanketta rahoittavat myös Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr. ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy sekä Oulun kaupunki.