Nuorten osallisuuden kokemusta on vahvistettava

Suomi on maailman onnellisin maa. Vertailussa 143 maan kesken Suomi osoittautui onnellisimmaksi maaksi seitsemättä vuotta peräkkäin. Iäkkäämmät ihmiset ovat nuorempia onnellisimpia. Nuorten aikuisten tyytyväisyys elämään on heikentynyt. Tähän on monia syitä, kuten taloudellinen epävarmuus ja sosiaalisen median haittavaikutukset. (Helliwell ym., 2024.) Havaintoja on laajemminkin siitä, että länsimaissa 15–24-vuotiaiden kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt.

Suomen väestöstä alle 29-vuotiaita on noin kolmannes, kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa. Suomalaisnuorista suuri osa kokee voivansa hyvin ja olevansa terveitä. Vuonna 2021 yläkoululaisista, lukiolaisista ja ammatillisen toisen asteen opiskelijoista runsas 70 prosenttia koki terveytensä hyväksi. Nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet. Luvut ovat karuja. Esimerkiksi kohtalaista tai vakavaa ahdistusta kokee 19 prosenttia yläkoululaisista ja 22 prosenttia lukiolaisista. (Valtioneuvosto, 2023, s. 5, s. 10–13.)

Suomalaisnuorten elämäntilanteessa on paljon hyvää, joskin myös haasteita. Nuorista noin 90 prosenttia kokee kuuluvansa kiinteästi perheeseen. Nuorilla on myös kavereita. Kuitenkin noin kahdeksalla tai yhdeksän prosentilla yläkoululaisista, lukiolaisista ja ammatillisen toisen asteenopiskelijoista ei ole yhtään läheistä ystävää. (Emt., 2023, s. 20–21.)

Suomalaisnuoret pärjäävät kohtuullisen hyvin myös kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa. Kouluttautumista pidetään välttämättömänä työelämään sijoittumisen näkökulmasta. Yhä useampi nuori tarvitsee kuitenkin opiskeluun tukea, ja opiskelu voidaan kokea raskaaksi. Nuoret ovat tyytyväisiä myös vapaa-aikaansa. Heistä noin 90 prosentilla on jokin harrastus. (Emt., 2023, s. 6–9, s. 20–21.)

Nuorten osallisuuden edistämiseen tulee panostaa

Nuorten hyvinvoinnin edistämisen, osallisuuden vahvistamisen ja palvelujen sekä tuen tarpeisiin vastaamisen kehittämiseen on havahduttu myös Lisää osaajia ja osaamista Satakuntan korkeakouluyhteistyöllä (LISKO) -hankkeessa. Siinä pyritään lisäämään ja tiivistämään yhteistyötä sekä kolmen Satakunnassa sosiaalialan korkeakoulusta järjestävän tahon että työelämätahojen kesken.

LISKO-hanke on järjestänyt kaksi sosiaalialan korkeakoulutuksen ja työelämän yhteistä työpajaa, ensimmäisen työpajan 18. syyskuuta 2023 ja toisen 4. maaliskuuta 2024. Kummassakin työpajassa oli noin 25 osallistujaa. Työpajoissa on jäsennetty sosiaalialan korkeakulutuksen kehittämistarpeita (Helminen, 2024a, 2024b) ja kehittämistyötä edistäviä hankeaihioita (Helminen, 2024c, 2024d).

Ensimmäisessä työpajassa osallistujat kuvasivat huoltaan nuorten hyvinvoinnista ja osallisuuden toteutumisesta. Työpajassa käydyn keskustelun voi tiivistää kahteen kysymykseen: Miten voimme lisätä nuorten kokemusta omasta hyvinvoinnistaan, eritoten mielen hyvinvoinnistaan ja sen tasapainosta? Miten voimme vahvistaa nuorten osallisuutta yhteiskunnallisessa toiminnassa ja yhteisöissä sekä koulutuksessa ja työelämässä?

Toisessa työpajassa rakennettiin vastauksia siihen, miten nuorten hyvinvointia ja kokemusta osallisuudesta voidaan vahvistaa. Syntyi kolme kehittämisehdotusta: arvokeskustelun käynnistäminen, kohtaamisen mallin rakentaminen ja monikanavaisten palvelujen yhteensovittaminen.

Arvokeskustelun käynnistäminen

Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on kehitetty Satakunnassa. Niistä kerrotaan muun muassa Porin kaupungin nettisivulla (Porin kaupunki, i.a.-a). Porissa toimii nuorisovaltuusto (Porin kaupunki, i.a.-b). Lisäksi on käytössä Nuorten vaikuttamisen polku -malli, joka sisältää nuorten mahdollisuudet osallistua Porin kaupungin päätöksentekoon alueparlamenttien, nuorisovaltuuston ja koulukohtaisen työskentelyn kautta (Porin kaupunki, i.a.-c).

Tarvitaan keskustelua ihmisyydestä ja inhimillisyydestä mutta myös oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa ja yhteisöissä.

Nuori voi kokea kuitenkin elämäntilanteensa pulmallisena, jos hän ei koe kuuluvansa yhteisöön tai ryhmään, tai jos hän ei koe arkeaan merkityksellisenä tai hän ei koe olevansa tarpeellinen muille ihmisille. LISKO-hankkeen työpajaan osallistuneet ehdottivat arvokeskustelun käynnistämistä. Tarvitaan keskustelua humanismin arvoista – ihmisen arvosta ja arvokkuudesta. Tarvitaan keskustelua ihmisyydestä ja inhimillisyydestä mutta myös oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Arvokeskustelu tulee käynnistää sekä nuorten parissa että eri sukupolvien välillä.

Arvokeskusteluun tulee olla oven avoinna ja kynnys matalalla kaikille nuorille. Arvokeskustelulle tulee raivata aikaa ja tilaa siellä, missä nuoret muutoinkin ovat. Arvokeskustelu voisi toteutua esimerkiksi Satakunnan kaupunkien ja kuntien kouluissa tapahtumasarjana, joka suunnitellaan nuorten kanssa. Arvokeskustelua voidaan ryydittää toiminnallisilla ja pelillisillä elementeillä. Tapahtumien rinnalla tulee käyttää nuorten suosimia sosiaalisen median kanavia, esimerkiksi TikTok-sovellusta.

Arvokeskustelun mahdollistavan tapahtumasarjan toteuttamisen lisäksi LISKO-hankkeen työpajassa ehdotettiin Mikä vituttaa -tilaisuuksien laajempaa järjestämistä Satakunnassa. Mikä vituttaa -tilaisuuksissa nuoret voivat kertoa, mikä heitä jurppii, ja miten he asioita ratkaisisivat. Lisäksi ehdotettiin nuorista muodostuvien asiakasraatien perustamista (ks. Innokylä, i.a.). Myös MakeSomeNoise-puhujafoorumin käynnistämistä ehdotettiin. Sellainen on muodostettu esimerkiksi Helsinkiin. Puhujafoorumi muodostuu nuorista, jotka ovat saaneet esiintymistaito- ja puhevalmennusta. Puhujafoorumin tavoitteena on lisätä nuorten osallistumista julkiseen keskusteluun. (Helsingin kaupunki, i.a.) Nuorten vaikuttajaryhmä toimii jo esimerkiksi Porin Teljän seurakunnassa (Lasten ja nuorten keskus, 2024).

Kohtaamisen mallin rakentaminen

Nuoret tulee kohdata ja heille tulee tarjota palveluja nuorille luontaisissa toimintaympäristöissä, kuten kouluissa ja nuorisotiloissa. LISKO-hankkeen työpajan osallistuneet painottivat jalkautuvan työn tärkeyttä. Esimerkiksi kouluihin ehdotettiin sosiaaliohjaajan ja psykiatriaan erikoistuneen sairaanhoitajan parityöskentelyä. Lisäksi työpajassa mukana olleet painottivat ryhmämuotoisten työmuotojen ja vertaistuen lisäämisen merkitystä.

Työpajan osallistujat kuvasivat nuoren kohtaamista ja hänen kanssaan työskentelyä rinnalla kulkeminen -, saattaen vaihtaminen- ja kohtaaminen kysyen -ilmaisuilla. Nuorelle tulee antaa mahdollisuus osallistua keskusteluun suvaitsevassa ilmapiirissä, ja hänen ajatuksensa tulee kuulla. Nuorten kanssa ja heidän kokemustensa perusteella tulisi rakentaa hyvän kohtaamisen malli, jonka elementtejä voivat olla muun muassa arvostus, kunnioitus, läsnäolo, kuuleminen, näkeminen, ymmärtäminen, suvaitseminen ja toivon kipinän ylläpitäminen ja vahvistaminen. Nuorilla tulee olla myös mahdollisuus palautteen saamiseen ja antamiseen.

Monikanavaisten palvelujen yhteensovittaminen

LISKO-hankkeen työpajaan osallistuneiden mukaan nuoren voi olla vaikea löytää tarvitsemansa apu ja tuki, eikä apua ja tukea ole aina saavissa. Nuorille suunnattuja palveluja tulee olla tarjolla monikanavaisesti. Tarvitaan helposti saavutettavia digitaalisia palveluja, kuten Zekki-palvelu (Diak, i.a.) ja sosiaalisen median erilaiset keskustelukanavat, esimerkiksi Sekaisin-chat (Mieli ry, i.a.). Lisäksi tarvitaan digitaalisin sovellutuksin tapahtuvaan ja kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen perustuvia palveluja ja tuen muotoja.

Palvelujen ja tuen muodot tulee kuvata ja yhteensovittaa. Niistä tulee muodostaa kattava tilannekuva. Siitä voi paljastua sekä kokonaisuudessa olevat vahvuudet että siinä olevat heikkoudet ja puutteet. Palvelujen ja tuen muotojen kuvaaminen, niiden toimivuuden arviointi ja kehittäminen tulee tapahtua nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten yhteistyönä. Myös monialaista ja -ammatillista yhteistyötä tulee kehittää siten, että nuoret ja heidän tuen tarpeisiinsa vastaaminen ymmärretään yhteisenä asiana.

Ollaan ihmisiä ihmisille ja toimitaan yhdessä

Tutkimukset ovat tuottaneet viime vuosina karuja tilannekuvia nuorten elämäntilanteesta. Synkkyydessä on kuitenkin valon pilkahduksia. Tyytyväisyys elämään sekä yksittäisiin hyvinvoinnin tekijöihin on 15–25-vuotiaiden nuorten parissa vahvistunut joidenkin viimeaikaisten havaintojen mukaan. Perhesuhteet toimivat ja monella nuorella on ystäviä, keneen he luottavat. He tarvitsevat kuitenkin tukea kasvussa aikuiseksi. (Paananen & Kainulainen, 2024.)

Satakunnassa halutaan panostaa nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen. Se on mahdollista ottamalla nuoret mukaan yhteiseen keskusteluun ja kehittämiseen. Nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen vaatii yhteistyötä – yhdessä tekemistä – sekä nuorten ja ammattilaisten kesken että ammattilaisten välillä.

Lähteet

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.). Zekki. Mitä sulle kuuluu? Saatavilla 19.4.2024 https://www.zekki.fi/

Helliwell, J. F., Layard, R., Sachs, J. D., De Neve, J.-E., Aknin, L. B., & Wang, S. (toim.). (2024). World Happiness Report 2024. University of Oxford, Wellbeing Research Centre. https://worldhappiness.report/

Helminen, J. (10.1.2024a). Alueellisella yhteistyöllä kehitetään sosiaalialan korkeakoulutusta. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173039

Helminen, J. (15.1.2024b). Jatkuvan oppimisen palveluihin joustavuutta ja selkeyttä. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173043

Helminen, J. (25.1.2024c). Nuorten osallisuutta tulee vahvistaa sosiaalipalveluissa. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173050

Helminen, J. (23.1.2024d). Yhteistyöllä veto- ja pitovoimaa sosiaalialalle. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173048

Helsingin kaupunki. (i.a.). MakeSomeNoise – puhutaan asiaa. Saatavilla 19.4.2024 https://nuorten.hel.fi/osallistu-ja-vaikuta/makesomenoise-puhutaan-asiaa/

Innokylä. (i.a.). Asiakasraati. Saatavilla 19.4.2024 https://innokyla.fi/fi/tyokalut/asiakasraati

Lasten ja nuorten keskus. (10.4.2024). Vuoden nuorten vaikuttajaryhmä palkittiin Porin Teljän seurakunnasta – onnistuneen toiminnan salaisuus löytyy myös ryhmän ulkopuolelta. https://www.lastenjanuortenkeskus.fi/vuoden-nuorten-vaikuttajaryhma-2023/

Mieli ry. (i.a.). Sekaisin. Saatavilla 19.4.2024 https://sekasin.fi/

Paananen, R. & Kainulainen, S. (13.2.2024). Nuorten hyvinvoinnissa havaittavissa käänne parempaan. Dialogi. 19.4.2024 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173075

Porin kaupunki. (28.9.2023). Mikä vituttaa? –illat nostavat taas nuorten äänen kuuluviin. https://www.pori.fi/uutinen/etusivun-uutiset/mika-vituttaa-illat-nostavat-taas-nuorten-aanen-kuuluviin/28/09/2023/

Porin kaupunki. (i.a.-a). Osallistu ja vaikuta. Lasten ja nuorten vaikuttaminen. Saatavilla 19.4.2024 https://www.pori.fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/osallistu-ja-vaikuta/

Porin kaupunki (i.a.-b). Nuorisovaltuusto. Saatavilla 19.4.2024 https://www.pori.fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/toimielimet/vaikuttamistoimielimet/nuorisovaltuusto-2/

Porin kaupunki (i.a.-c). Vaikuttamisen polku. Saatavilla 19.4.2024 https://peda.net/pori/perusopetus/opetus/tukimateriaalit/osallisuus/npmvp

Valtioneuvosto. (2.3.2023). Katsaus nuorten hyvinvointiin 2023. (Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, numero 70). Valtioneuvosto.  https://tietoanuorista.fi/nuorten-hyvinvointikatsaus-2023/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732301