Toimivan vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille – tulkkaus osana kommunikointia

Jokainen meistä tietää tunteen, kun kommunikaatio tökkii. Pinnan alla alkaa helposti kyteä turhautumista, kärsimättömyyttä ja kiukkua, jos jumitetaan kiinni siihen, ettei toinen ymmärrä, mitä yritän viestiä tai hän ymmärtää väärin. Tällaisessa tilanteessa on myös vaikeaa tietää, miten omaa ilmaisua voisi muuttaa, jotta asia ymmärrettäisiin oikein. Tätä ei kuitenkaan yleensä tapahdu suurimmalle osalle meistä päivittäin tai kaikissa vuorovaikutussuhteissa. Mutta jos kommunikaatiotapasi tai kielesi on erilainen kuin, tämä turhautuminen saattaa olla lähes jokapäiväinen ei-toivottu kumppani.

Kohtaaminen ja vuorovaikutus – tulkkaus osana hyvinvointia

Tulkkauspalvelu on olennainen osa kielellisen yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteutumista niin ilmaisunvapaudessa kuin tiedonsaannissakin. Tulkkauspalvelun tehtävä on mahdollistaa yhdenvertainen kielellinen ja tiedon saavutettavuus sekä varmistaa tulkkauspalvelua käyttävän itsemääräämisoikeuden toteutuminen omista asioista päättäessään ja niitä hoitaessaan. Ilmaisunvapaus on osa perusoikeuksia, ja tämä taataan myös muun muassa YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista, joka on osa Suomen lainsäädäntöä.

Tulkit ovat mukana monenlaisissa tilanteissa, joista osa on hyvinkin intiimejä ja henkilökohtaisia. Ylimääräisten henkilöiden läsnäolo voi olla asiakkaalle välillä hyvinkin stressaavaa ja jopa ahdistavaa. Tällöin toisen osapuolen tietämys ja asenne tulkkia kohtaan vaikuttaa suuresti siihen, miten tilanne sujuu ja miten asiakas sen kokee. Tulkin asiallinen huomioiminen osana vuorovaikutusta, ei kuitenkaan päähenkilönä, auttaa lieventämään mahdollisia jännitteitä. Se, että asiakas kokee tulleensa kohdatuksi sekä nähdyksi ja kuulluksi itsenään ja omien asioidensa omistajana, yhdenvertaisena muiden kanssa, vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa positiivisella tavalla.

Tulkin merkitys erilaisissa kommunikointitavoissa

Suomessa elää monia vähemmistöjä, jotka kommunikoivat erilaisilla tavoilla tai kielillä kuin valtaväestö. Heitä ovat esimerkiksi puhevammaiset henkilöt, viittomakieltä käyttävät, huonokuuloiset, kuuroutuneet, kuurosokeat tai kuulonäkövammaiset ihmiset, turvapaikanhakijat sekä (pienten) puhuttujen kielten kieliryhmien edustajat. Nämä henkilöt käyttävät yleensä tulkkauspalvelua asioidessaan. Jos ja kun arjessa osuu tilanteeseen, jossa on tulkki, se saattaa ensikertalaiselle aiheuttaa hämmennystä ja epätietoisuutta siitä, mitä on meneillään ja miten tulisi toimia.

Tulkin käyttö on osa monen pienen ryhmän ja yhteisön jokapäiväistä elämää.

Tulkin käyttö on osa monen pienen ryhmän ja yhteisön jokapäiväistä elämää. Asioimistulkit toimivat pienten puhuttujen kielten käyttäjien tulkkeina. Puhevammaisten tulkit työskentelevät erilaisia, yksilöllisten tarpeidensa mukaisia kommunikaatiomenetelmiä käyttävien puhevammaisten ihmisten kanssa. Viittomakielentulkit toimivat viittomakieltä käyttävien asiakkaiden, kuten kuurojen, huonokuuloisten tai kuurosokeiden, kanssa. Kirjoitustulkkien asiakaskuntaa ovat kuuroutuneet ja huonokuuloiset. Monet näistä asiakasryhmistä käyttävät myös etätulkkausta.

Tulkkaus on tarpeen monissa tilanteissa, kuten asiointitilanteissa, työelämässä, harrastuksissa, vapaa-ajalla, kirkollisissa ja hengellisissä tilanteissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa, jotta osapuolet voisivat osallistua ja kohdata toisensa yhdenvertaisina. Ammattimainen, koulutettu tulkki hallitsee ammattisäännöstön ja osaa soveltaa sitä työssään. Hän ei ole avustaja, tukihenkilö eikä asiakkaansa puolestapuhuja, vaan vuorovaikutuksen ja kohtaamisen mahdollistaja, joka kunnioittaa osapuolten itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä sekä on neutraali kaikissa tilanteissa. Tulkki on siis kaikkia vuorovaikutustilanteeseen osallistujia varten, ei vain yhtä henkilöä.

Kielellinen yhdenvertaisuus, perusoikeudet ja itsemääräämisoikeus

Kaikille yhteiskuntamme jäsenille ei ole tarjolla omakielisiä palveluita, eikä se ole pääsääntöisesti kenties kaikissa palveluissa tavoitteenakaan. Useimmat meistä osaavat kansallisia kieliämme. Tänne muualta muuttavat voivat myös oppia suomen tai ruotsin kielen tai käyttää englantia. Usein moni heistä pärjää arkielämässä ja asioinnissa ilman suurempia kielellisiä ongelmia.

Yhteiskunta tarjoaa esimerkiksi Kelan tulkkauspalvelua kuulovammaisille, puhevammaisille ja kuulonäkövammaisille ihmisille varmistaakseen mahdollisimman yhdenvertaisen osallistumisen ja itsemääräämisoikeuden kaikille. Palvelu perustuu lakiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Tulkkausta voi käyttää kaikissa elämäntilanteissa. Tulkkaus ei korvaa omakielisiä palveluita, mutta se on toiseksi paras vaihtoehto niille, jotka sitä tarvitsevat vuorovaikutuksessa valtaväestön kanssa.

Tulkkaus edesauttaa asiakasryhmien osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan omilla ehdoillaan ja omana itsenään, jolloin mahdollisuudet myös opiskeluun, työelämään ja harrastuksiin paranevat. Tulkkauksella on positiivisia vaikutuksia tulkkauspalvelua käyttävien hyvinvoinnin edistämiseen ja yhteiskuntaan. Tulkkauksen myötä asiakkaat voivat kouluttautua ja vaikuttaa osaltaan yhteiskunnassa koulutustason nousemiseen, kun tiedonsaannin paraneminen ja koulutus mahdollistavat paremman työllistymisen. Näin työssäkäyvien veronmaksajien määrä kasvaa. Tulkkaus siis vaikuttaa laajemminkin ajateltuna, eikä vain palveluna yksilöille.

Noin kahdessakymmenessä eri laissa, kuten laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sekä perusopetuslaissa, on mainittu tulkkauksesta, ja sen ensisijaisen järjestämisvelvollisuuden vastuu on määritelty viranomaistaholle. Maahanmuuttoviranomainen tarjoaa turvapaikanhakijoille tulkkauspalvelua osana kotoutusta korkeintaan kolmen vuoden ajan. Rajoituksena kotouttamislain puitteissa järjestettävässä tulkkauspalvelussa on, että se on rajattu pääasiassa viranomaisasiointiin, ei vapaa-ajan, opiskelun tai työelämän tilanteisiin. Oletuksena on, että kolmen vuoden sisällä henkilöllä on riittävä suomen tai ruotsin kielitaito, jotta hän pärjää yhteiskunnassamme ilman tulkkausta.

Ihmisten todellinen kohtaaminen sekä kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta on voimaannuttava kokemus, joka kantaa arjessa. Se, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on, on meille kaikille olennainen perusasia elämässä. Tulkin käyttö vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa ei ole aina helppoa, varsinkaan kun omasta elämästä pitää jakaa tietoa ylimääräisille ventovieraille. Kaikkien osapuolten jaettu ymmärrys siitä, miksi ja miten tulkkia käytetään sekä tulkin roolista tilanteessa kuitenkin helpottaa vuorovaikutustilanteita.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732300