Uudistuva vammaistyö – keinoja monikielisen työyhteisön vahvistamiseen

Suomalainen työelämä on etenevästi kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoistuvaa. Tämä on työyhteisöjämme rikastuttavaa, mutta voi vaatia myös valmiutta kehittää ja ottaa käyttöön uusia käytänteitä, joilla helpotamme työn sujumista arjessa.

Hankkeessamme kehitämme kielikylpymallin, joka tukee maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kielen oppimista, työyhteisöön sopeutumista ja luo vammaisalasta yhä vetovoimaisempaa eri kielitaustoista tuleville. Kielikylpymallin kehittämistä varten järjestämämme työpajoja yhdessä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa. Työpajoissa kartoitamme kokemuksia siitä, mitä haasteita osallistujat ovat kohdanneet kielen ja kulttuurin osalta opinnoissaan tai työelämässään. Keskustelemme myös siitä, miten näitä haasteita voitaisiin ratkaista, jotta heitä voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla vammaisalan työyhteisöissä.

Keskeisiä kielellisiä haasteita

Työpajojen alustavien havaintojen mukaan keskeisiä haasteita työssä ovat puheen ja ammattisanaston ymmärtäminen sekä kirjaaminen. Puheen ymmärtämisessä hankaluuksia tuottavat liian nopea, murteella puhuttu, monimutkainen tai kielikuvin esitetty puhe. Ymmärtämisen vaikeudet vaikuttavat luonnollisesti myös itse keskusteluun osallistumiseen.

Ammattisanaston ymmärtäminen voi aluksi olla hankalaa. Esimerkiksi lääketieteellinen sanasto ja abstraktit käsitteet kuten itsemääräämisoikeus ja vaitiolovelvollisuus saattavat vaatia perehdytystä. Työpajoissa nousivat esiin myös kirjaamisen hankaluudet erityisesti työn aloitusvaiheessa. Kirjaamisessa käytetty sanasto ja suomen kielen kirjoittaminen tuottavat haasteita erityisesti silloin, kun kirjaamistyölle ei ole paljon aikaa.

Keinoja kielitaidon kehittämiseen

Merkityksellistä kielen oppimisessa on se, miten paljon työntekijä pääsee käyttämään suomen kieltä niin työasioissa kuin epävirallisemmissakin hetkissä työpaikalla ja sen ulkopuolella. Kielitaito voi kehittyä valtavin harppauksin näiden hetkien ansiosta. Työyhteisöissä tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että jokainen työntekijä ymmärtää ja pääsee osallistumaan keskusteluihin, joita palavereissa ja kahvihuoneissa käydään. Oman puheen selkeyttäminen ja hidastaminen on yksi helpoimmista keinoista tähän.

Merkityksellistä kielen oppimisessa on se, miten paljon työntekijä pääsee käyttämään suomen kieltä niin työasioissa kuin epävirallisemmissakin hetkissä työpaikalla ja sen ulkopuolella.

Keskeinen ammattisanasto olisi hyvä käsitellä yhdessä vaikkapa osana perehdyttämisprosessia. Esimerkiksi sanalistojen tekeminen valmiiksi perehdytettävälle tai vaikeiden termien käsittely jokaisen työviikon päätteeksi voi olla hyödyllistä. Vammaisalalla käytetään paljon myös puhetta tukevaa materiaalia ja keinoja kuten kuvia. Voitaisiin pohtia näiden hyödyntämistä ja käyttämistä tukemaan myös maahanmuuttajataustaista henkilöä kielen omaksumisessa.

Kirjaamisen vaikeuksissa voivat auttaa esimerkiksi mallilauseet tyypillisistä kirjattavista asioista tai erilaiset käännösohjelmat. Heikommalla suomen kielellä työskentelevä henkilö hyötyy kielen oppimisessa myös työparimallista tai hänelle nimetystä kielituutorista, joka tukee kielen oppimisessa ja jolta voi tarvittaessa pyytää apua.

Kielen oppimista tukevat periaatteet on hyvä sopia ja käydä läpi yhdessä koko työyhteisön kesken. Yhdessä ideoitu huoneentaulu keskeisistä kielen tukemisen periaatteista voi olla yksi toimiva keino tuoda periaatteet kaikkien tietoisuuteen. Toiminnan tavoitteena on kielitietoinen työyhteisö, jossa kielen oppimisen merkitys ymmärretään ja huomioidaan arjessa.

Turvallinen työyhteisö kielen oppimisen tukena

Työpajoissa yhtenä keskeisimpänä kokemuksena esiin nousi yhteisön ja avoimen keskustelukulttuurin merkitys kielen oppimisessa. Kieli ei ole vain tekninen taito, vaan kielen oppimiseen liittyy vahvasti myös sosiaalinen ulottuvuus. Uuden kielen oppiminen vaatii mahdollisuuden epäonnistua ja pyytää apua. Avoin, kannustava ja psykologisesti turvallinen työyhteisö mahdollistaa tehokkaimmin kielen oppimisen. Kielellisistä vaatimuksista voi tarvittaessa joustaa, ei vaadita täydellistä lopputulosta vaan riittää, että asia tulee ymmärretyksi. Turvalliseen työyhteisöön, selkeään puheeseen ja ohjeisiin panostaminen hyödyttää kaikkia, ei pelkästään henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi.

Keräsimme työpajastamme talteen kansainvälisen opiskelijan ajatuksen: ”Minulla on unelma, että oppisin puhumaan suomea sen verran hyvin, että koen oloni mukavaksi työssä.” Jotta tällaiset kokemukset olisivat mahdollisia, työyhteisöissä tarvitaan kaikkien osapuolten halukkuutta ymmärtää ja tukea toisiaan sekä selkeää keinovalikoimaa kielen oppimisen tukemiseen.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753342