Ratkaisuja opettajien hyvinvoinnin edistämiseksi

Opettajien jaksaminen on ajatuksia herättävää ja kuormittuneisuuden kokeminen yleistä. Opetusalan vuoden 2021 työalabarometrin  mukaan 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista opettajista koki, että töitä on liikaa erittäin tai melko usein. Opetusalalla koetaan enemmän työstressiä kuin työelämässä keskimäärin. Lisäksi iso osa opettajista kokee itsensä erittäin tai melko usein poikkeuksellisen väsyneeksi. (Golnick & Ilves, 2021.)

Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön, ODL Liikuntaklinikan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteishankkeen JOPE – Jaksava, osaava ja pystyvä ope -hankkeen tavoitteena on Oulun kaupungin lukioiden ja perusopetuksen opetushenkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja vahvistaminen.

Hankkeen tarvetta tarkennettiin kyselyllä koulujen henkilökunnalle ja samalla viestittiin hankkeen alkamisesta helmi-maaliskuussa 2024.  Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa koulujen henkilökunnan näkemyksiä työn kuormittavuudesta, terveyden ja hyvinvoinnin sekä mielenterveyden edistämisestä. Lisäksi haluttiin tietää osaamiseen liittyvistä tarpeista. Kyselyyn vastasi 379 peruskoulujen ja lukioiden henkilöstön edustajaa Oulun lukioista ja peruskouluista. Kyselystä kerrottiin hanke-esittelyjen yhteydessä koulujen henkilökunnalle. Kysely toteutettiin anonyyminä verkkokyselynä, joka jaettiin koulujen henkilökunnalle esihenkilöiden toimesta. Kysely sisälsi 21 kysymystä arjesta, elintavoista ja työkyvystä.

Tässä artikkelissa kuvaamme kyselyn tuloksia ja millaisilla menetelmillä syntyneisiin tarpeisiin hankkeessa voidaan vastata.

Kehittämisen taustalla olevat kuormittumisen syyt

Opettajien vastausten perusteella kuormittavia tekijöitä olivat tietotulva (54%), työn keskeytykset (50%) ja työmäärä suhteessa työaikaan (48%). Lisäksi kuormitusta aiheuttivat työnkuvan muutokset ja uudistukset (45%) ja työtehtävien valuminen vapaa-ajalle (43%). Työtä kuormitti (33%) myös vuorovaikutustilanteet huoltajien kanssa. Vuorovaikutustilanteet opiskelijoiden kanssa olivat vähemmän kuorittavia (26%).  Huolestuttavaa jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta on se, että vastaajista 56 prosenttia koki, että päivittäiset toiminnat, kuten työ, kotityöt, vapaa-aika ja lepo ovat tasapainossa keskenään vain joskus tai harvoin.

JOPE-hanke tarjoaa monia menetelmiä ja koulutuksia opettajien kuormittuneisuuden helpottamiseksi. Seuraavaksi kuvataan työhyvinvointia parantavista menetelmistä voimavaravalmennus, vuorovaikutuskoulutus, työhyvinvointia edistävän kulttuurin kehittäminen ja yksilöllisen ohjauksen menetelmät.

Voimavaravalmennus hyvinvoinnin edistämisessä

JOPE-hankkeessa yksi ratkaisu opettajien kuormittuneisuuden tarkasteluun on voimavaravalmennus. Voimavaravalmennus perustuu ajatukseen ihmisen elämän aikana kertyneiden kyvykkyyksien ja kykyjen tiedostamisesta.

Ihmisen elämä voidaan nähdä kertomuksena niistä tapahtumista, jotka tuottavat voimavaroja. Voimavaralähtöisyys nojaa tutkimuksiin psykologisesta pärjäämisestä eli resilienssistä. (Fu & Xing, 2024.)  Pärjäävyydellä tarkoitetaan taitoa löytää vaikeuksia kohdatessa myönteisiä selitysmalleja tapahtumille, tapahtuneesta oppimista, vahvaa oman toimijuuden kokemusta ja kokemusta oman elämän hallinnasta. Ratkaisukeskeisyys suuntaa tulevaisuuteen ja toiveikkuuteen. Ongelmat tiedostetaan, kuitenkin niiden ratkaisemiseksi tarvitaan tavoitteita ja luovuutta.

JOPE-hanke tarjoaa monia menetelmiä ja koulutuksia opettajien kuormittuneisuuden helpottamiseksi.

Voimavaravalmennus on toiminnallista ja se on prosessi, joka toteutuu yhden päivän aikana tai kolmena kaksituntisena tapahtumana. Voimavaravalmennukseen voivat osallistua koulujen opettajat ja rehtorit. (Vuokila-Oikkonen, 2020.)

Vuorovaikutuskoulutus

Opettajille tarjotaan hankkeessa myös vuorovaikutuskoulutuskokonaisuutta. Koulutuksen taustamateriaaliksi on tuotettu blogisarja, joka johdattelee aiheeseen. Vuorovaikutuskoulutus koostuu kolmesta eri työpajasta.

Ensimmäisessä työpajassa keskitytään hyvinvointia edistävään vuorovaikutukseen ja pohditaan, mistä työhyvinvointia edistävä vuorovaikutus koostuu ja millä tavalla itse kukin pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan sen toteutumiseen.

Toisessa työpajassa pureudutaan vuorovaikutuseettisiin kysymyksiin. Mitä on vuorovaikutusetiikka opetustyössä ja ketkä kaikki ovat osana sitä? Miten opettajan omat arvot ja periaatteet tulevat näkyviksi vuorovaikutuksessa ja miten vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa hyvinvointiin? Mitkä ovat koulun omat vuorovaikutusperiaatteet ja pelisäännöt?

Kolmannessa työpajassa keskitytään vuorovaikutustaitojen edistämiseen simulaatioharjoituksilla ja aitojen tilanteiden läpikäynneillä. Myös koulujen johtajille on tarjolla vuorovaikutuskoulutus, jonka aikana työstetään yllä mainittuja aiheita johtamisen näkökulmasta.

Työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen työkulttuuria kehittämällä

Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan myös koulutuskokonaisuus, jolla pyritään edistämään työkulttuuria työhyvinvoinnin lähteenä. Koulutus sisältää kolme 1,5 tunnin työpajaa, joiden teemat käsittelevät ratkaisuja työn organisointiin ja työssäjaksamiseen.

Koulutuksen ensimmäisessä työpajassa keskitytään erityisesti palautumiseen, työn tauottamiseen ja rajaamiseen sekä vireystilan säätelyyn. Työpajassa opetellaan konkreettisia harjoitteita oman palautumisen edistämiseksi.

Opettajien työ on kognitiivista työtä eli aivotyötä. Työpäiviin sisältyy paljon muistettavia asioita, keskittymiskykyä vaativia tehtäviä, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Siten toisessa työpajassa opitaan ymmärtämään syitä kognitiiviselle kuormittumiselle ja miten kuormittumista voi ennaltaehkäistä yksilön tai työyhteisön näkökulmasta.

Viimeisessä työpajassa pureudutaan tunteisiin ja siihen, miten tunteet vaikuttavat ja tarttuvat työyhteisössä. Psykologisesti turvallisessa työympäristössä uskalletaan tarkastella uteliaasti omaa toimintaa, ajattelua ja tunteita. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat taitoja, joiden merkitys työyhteisössä opitaan ymmärtämään työpajassa erilaisten toiminnallisten menetelmien kautta.

Yksilöllisen ohjauksen menetelmät

Hyvinvointinsa lisäämiseksi opettajat ja rehtorit voivat hakeutua myös yksilöohjaukseen. Yksilöohjausta on tarjottu liikkumisen, unen ja ravitsemuksen teemoista ja ohjauksessa käsiteltävät teemat ovat osallistujan itsensä valitsemia. Ihmisen kokonaisvaltaisuutta painottaen teemojen käsittely ei rajoitu vain valittuun aiheeseen, vaan sitä lähestytään kokonaisvaltaisesti ihmisen voimavarat huomioiden.

Yksilöohjauksessa tärkeää on läsnä oleva kuuntelu, kannustava ja myönteinen ote ohjaukseen. Ohjaaja ja ohjattava voivat kohdata kuntosalilla, kävelyllä, luokkahuoneessa ja puhelimessa, jokaisen ohjattavan tarpeet ja toiveet huomioiden. Yksilöohjausta on tarjottu yli 50-vuotiaille, koska ikääntyneiden opettajien tarpeet palautumisen ja työssäjaksamisen tiimoilta eroavat nuoremmista opettajista. Palautumisessa ja työssä jaksamisessa korostuvat erityisesti liikkumisen sekä rentoutumisen ja työn tauottamisen tärkeys.

Edellä kuvatut menetelmät ovat osin jo käynnistyneet. Niistä syntyneitä tuloksia raportoidaan erillisissä julkaisuissa.

Lähteet

Golnick, T. & Ilves, V. (2021). Opetusalan työolobarometri 2021. OAJ.

Fu, Q.& Zhang, X. (2024). Promoting community resilience through disaster education: Review of community-based interventions with a focus on teacher resilience and well-being, vol 19(1). https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38166092/

Vuokila-Oikkonen, P. (2020) Ratkaisuja tuottava yhteiskehittäminen lähestymistapana ja menetelmänä. Teoksessa E. Keskitalo, E. & P.  Vuokila-Oikkonen (toim.). (2022). Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin – kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen. (Diak Työelämä 25). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-392-6

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753361