Huomataan yhdessä hyvä

Opiskelujen aloittaminen voi alun innostuksen jälkeen nostaa esiin negatiivisia tunteita. Alussa kaikki saattaa näyttäytyä sekavalta ja informaatiota tulee paljon. Ryhmätyöt voivat tuoda lisähaasteita opiskelijoiden elämään. Tässä vaiheessa opiskelijat saattaavat astua negatiivisuuden kehään; katsoa enemmän haasteisiin ja ongelmiin kuin kaikkeen siihen, mikä on hyvin. Negatiivisuuden kehässä asiat eivät suju, ja myös tyytymättömyys voi lisääntyä niin opettajia, kanssaopiskelijoita kuin annettuja tehtäviäkin kohtaan. Rästitehtäviä voi opiskelujen edetessä kertyä niin paljon, ettei uskalleta enää edes katsoa, mitä tehtäviä on tekemättä ja tällä tavalla niitä kasaantuu lisää.

Tukea opiskelukyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvointiin

YTHS on kehittänyt opiskelukykyä kuvaavan mallin.  Opiskelukykymallin mukaan opiskelijan voimavarat, opiskelutaidot, opetus ja ohjaus ja opiskeluympäristöstä saatu tuki vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka opiskelija pystyy suoriutumaan opinnoista. Vahvuudet yhdellä tai useammalla osa-alueella auttavat ylläpitämään opiskelukykyä silloinkin, kun jollain toisella alueella on haastetta.

Tuoreessa korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (KOTT)  opiskelijoiden sosiaalista ahdistuneisuutta  mitattiin kolmeosioisella sosiaalisten tilanteiden pelkoa kartoittavalla mittarilla. Kysymykset käsittelivät huomioin keskipisteeksi joutumista ja nolostumisen pelkoa sosiaalisissa tilanteissa sekä tästä johtuvaa sosiaalisten tilanteiden välttelyä. Juuri opiskeluun liittyvien tilanteiden “pehmentäminen” varsinkin opintojen alussa on tärkeää.

Asenteella merkitystä

Oppijan myönteisen asenteen merkitys suhteessa oppimiseen on tärkeää. Jos opiskelijoiden halutaan kokevan oppimisen ilon ilmapiiriä, voidaan siihen vaikuttaa oppilaitoksessa opettajien ja muiden koulutuksesta vastaavien tahojen toimesta. Tämä tapahtuu ohjaamalla opiskelijoita kokemaan oppimisen iloa, opettamalla oppimista, ja mahdollistamalla opiskelijoille uusiin asioihin tutustuminen. (Burman, 2019 , s. 153.)

Ihmisellä on taipumus kiinnittää luonnostaan katseensa asioihin, jotka kaipaavat korjaamista. Myönteisyyttä voi kuitenkin harjoitella. Kun opetellaan katsomaan siihen, mikä on hyvin, kehittää se myönteiseen suuntaan niin yhteisöä kuin yksilöäkin. (Burman, 2022.)

Otetaan esimerkiksi ryhmätöiden haasteet, jotka koskettavat monia opiskelijoita. Moni voi ajatella, kuinka paljon helpompaa tehtäviä olisi tehdä yksin, ilman minkäänlaisia aikataulujen yhteensovittamisia tai muita mahdollisia haasteita. Ryhmätyöt tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden tuoda tehtäviin monipuolisemminnäkökulmia, enemmän kuin silloin, jos tehtävä on tehty yksin. Ryhmätapaamisten aikana opiskelija on voinut saada myös vertaistukea oman ryhmäni jäseniltä. Jos vaikeuksia ilmenee, niitä voidaan pyrkiä selvittämään yhdessä. Tämä kaikki kehittää opiskelijan yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoja, joilla on aina varaa kehittyä. Ryhmätöillä on paikkansa opinnoissa mahdollisista haasteista huolimatta – tai  osaksi juuri niiden vuoksi.

Hyvän huomaamisen keinoja

Hyvän huomaamisessa tärkeää on ratkaisukeskeisyys. Opintososionomiharjoittelijoille suunnatuilla luennoilla esitetty kuva  vuotavasta ämpäristä havainnollistaa asiaa hyvin: Etsitäänkö ämpäristä rikkinäisiä ja vuotavia kohtia, vai keskitytäänkö huomaamaan enemmän sitä, mikä on ehjää? Sosiaali- ja kirkon alan tulevien ja nykyisten ammattilaisten olisi hyvä oppia ymmärtämään hyvän huomaamisen merkitys ensin omassa, ja sitä kautta myös tulevien asiakkaidensa elämässä. Ihmiset eivät kaipaa niinkään ongelmien osoittelua – ne  löydetään usein ilman apua. Jokaista sen sijaan varmasti  ilahduttaa , kun huomataan jotain, mitä on tehty hyvin.

Hyvän huomaamisessa tärkeää on ratkaisukeskeisyys.

Eräs sosiaalialan lehtori kertoi esimerkin hyvän huomaamisen konkreettisista tavoista. Hänellä oli alkuun tapana arvioida opinnäytetöitä merkitsemällä opiskelijan raporttiin vain korjattavat ja täydennettävät asiat. Tällöin opiskelijoille saattoi tulla tunne siitä, ettei opinnäytetyön raportissa ollut mitään hyvää ja onnistunutta, vaikka suurin osa raportin sisällöstä oli laadultaan hyvää. Kun hän muutti omaa arviointitapaansa kommentoimalla opinnäytetyön raporttiin korjattavan ja täydennettävän lisäksi kaiken hyvän ja onnistuneen, opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus saada kokonaisvaltaisempi kuva opinnäytetyöstään. Tällaisen arviointitavan seurauksena opiskelijat voivat kokea enemmän onnistumisen tunnetta ja lisäksi motivaatio jatkaa opinnäytetyötä on huomattavasti suurempi.

Toinen esimerkki hyvän huomaamisen keinoista on ala-asteen opettajan antama esimerkki. Opettaja oli nähnyt 12-vuotiaan pojan hyvän teon välitunnilla, ja käynyt välittömästi tapahtuneen jälkeen kertomassa lapselle, mitä oli nähnyt ja kuinka hän oli iloinnut näkemästään. Opettaja huomasi hyvän, päätti toimia toista rohkaisten. Hyvän huomaaminen todennäköisesti lisäsi lapsen sisäistä vahvistumista, nähdyksi tulemisen iloa ja tulevaisuudessa melko varmasti lisää hyviä tekoja.

Hyvä kasvaa huomatessa ja sillä on myös tapana tarttua. Tartunnan seuraukset ovat positiivisia, siksi sitä kannattaa levittää mahdollisimman laajalle.

Lähteet

Burman, A. (13.12.2022). Positiivinen psykologia auttaa työyhteisön hyvinvoinnin ja työkulttuurin kehittämisessä. Helsingin yliopisto HY+.  Positiivinen psykologia auttaa työyhteisön hyvinvoinnin ja työkulttuurin kehittämisessä | Helsingin yliopisto HY+

Burman, O. (2019). Oppimisilmapiirin tekijöinä ilo psykologinen omistajuus sekä yrittäjämäinen oppiminen: oppimisen ilon rakenneyhtälömallinnus [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/20925/urn_isbn_978-952-61-3106-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179977