Ryhmäkeskustelut edistävät yhteisöllisyyttä ja oppimista reaaliaikaisissa verkkototeutuksissa

Korkeakoulujen opetus siirrettiin keväällä 2020 koronaviruspandemian myötä nopeasti lähes täysin etäopetukseen. Korona-ajan rajoitusten päättymisen jälkeenkin erilaiset teknologiavälitteiset opiskelutavat ovat jääneet osaksi korkeakoulujen arkea. Monet opiskelijat arvostavat sitä joustavuutta, jonka verkossa toteutettavat opinnot mahdollistavat. (Timonen & Ruokamo, 2022; Horila & Raappana, 2023; Harmaala, 2024.)

Myös Diakonia-ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus opiskella monipuolisesti verkossa. Opiskelija voi hakea verkkotutkintoon, jossa hän suorittaa harjoitteluja lukuun ottamatta kaikki opinnot verkossa. Myös päivä- ja monimuotokoulutuksiin Diakissa sisältyy verkko-opintojaksoja. Toisissa verkko-opintojaksoissa on mukana aikaan sidottua reaaliaikaista eli synkronista opiskelua. Osa Diakin verkko-opintojaksoista toteutuu asynkronisesti eli opiskelija etenee kurssialueella itsenäisesti omassa tahdissaan. (Diak i.a.-a; Koskela & Mannila, 2022.)

Opiskelijoiden oppimisen ilo ja hyvinvointi liittyy erilaisiin verkkototeutuksiin

Digitalisoituvaan korkeakouluopetukseen on liittynyt huolta opiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista erityisesti pandemian aikana ja sen jälkeen (Salmela-Aro ym., 2022; Laamanen ym., 2023; Näykki ym., 2023). Opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat nostaneet esiin tarpeen vahvistaa positiivista pedagogiikkaa myös verkko-opinnoissa (Lou & Xu, 2022). Kysymys on myös tulevaisuudesta: vain hyvinvoivista opiskelijoista voi tulla hyvinvoivia asiantuntijoita tulevaisuuden työelämään (Turku AMK, 2024).

Opiskelijoiden hyvinvointia ja kokemuksia verkko-opintojaksoista on tarkasteltu psykologi Martin Seligmanin kehittämän PERMA-mallin näkökulmista (Kiikeri ym., 2023; Kiikeri ym., 2024). Seligmanin positiiviseen psykologiaan perustuva malli jäsentää hyvinvoinnin rakentuvan myönteisistä tunteista (Positive emotions), uppoutumisesta ja läsnäolosta (Engagement), ihmissuhteista (Relationships), merkityksellisyyden kokemuksista (Meaning) ja aikaan saamisesta (Accomplishment) (Seligman, 2011).

PERMA-mallin ensimmäinen ulottuvuus, myönteiset tunteet, liittyy oppimisen iloon, joka puolestaan vahvistaa oppimismotivaatiota ja syventää oppimistuloksia. Myös mallin elementit vaikuttavat opiskelijan suoriutumiseen ja hyvinvointiin verkko-opintojaksoilla. Osa opiskelijoista kokee myönteisiä tunteita erityisesti niissä verkkototeutuksissa, joissa työskennellään ryhmän kanssa aktiivisesti ja reaaliaikaisesti. Tällaiset opiskelijat kukoistavat verkko-opinnoissa ylipäätään ja innostuvat myös muiden opiskelijoiden kanssa keskustelemisesta. Toiset opiskelijat kokevat oppimisen iloa ja kukoistavat, kun he opiskelevat verkossa itsenäisesti, ajasta ja paikasta riippumattomasti. Osalla opiskelijoista oppisen ilo liittyy verkko-opintoja ennemmin opiskeluun kampuksella opettajan johdolla sekä opintojen työelämälähtöisyyteen. Nämä opiskelijat eivät välttämättä ole motivoituneita suorittamaan verkko-opintoja. (Kiikeri ym., 2023; Kiikeri ym., 2024.)

Edellä esitellyissä tutkimuksissa tarkasteltiin eri-ikäisiä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, joiden koulutuksellinen tausta vaihteli peruskoulusta korkeakoulututkintoon (Kiikeri ym., 2023; Kiikeri ym., 2024). Myös ammattikorkeakouluopiskelijat suhtautuvat vaihtelevasti siihen, miten tärkeänä he pitävät aktiivista vuorovaikutusta vertaisopiskelijoiden kanssa suhteessa itsenäiseen opiskelemiseen verkossa (Timonen & Ruokamo, 2022). Kun ammattikorkeakoulussa on tarjolla erilaisia verkkototeutuksia, opiskelu digitaalisissa ympäristöissä voi vahvistaa monenlaisten opiskelijoiden oppimisen iloa ja hyvinvointia.

Kun ammattikorkeakoulussa on tarjolla erilaisia verkkototeutuksia, opiskelu digitaalisissa ympäristöissä voi vahvistaa monenlaisten opiskelijoiden oppimisen iloa ja hyvinvointia.

Yhteisöllisyys verkko-opinnoissa vahvistaa hyvinvointia, motivaatiota ja oppimista

Vaikka kaikille opiskelijoille aktiivinen vuorovaikutus toisten opiskelijoiden kanssa ei ole erityisen mieleistä, yhteisöllisyyttä korostetaan verkko-opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Digivisio 2030 -hankkeessa rakennetaan suomalaisten korkeakoulujen oppimisen tulevaisuutta. Hankkeen julkaisemat digipedagogiikan laatukriteerit painottavat yhteisöllistä oppimista, joka nähdään keskeisenä tapana vahvistaa opiskelijan aktiivisuutta oppimisessa (Digivisio2030, 2023). Kansallinen verkkotutkintoverkosto (FONE, Flexible Online Education) on julkaissut Yhteisöllisen verkkopedagogiikan suositukset verkkotutkintoihin. Suositusten mukaan verkkotutkinnoissa tulisi mahdollistaa yhteisöllistä opiskelua ja edistää digisosiaalisuutta.  (Timonen & Lundbom, 2024.)

Kun yhteisöllisyyttä tarkastellaan opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta, korostuvat edellä esitellyn PERMA-mallin mukaisesti ihmissuhteet yhtenä hyvinvoinnin elementeistä. Vuorovaikutus toisten kanssa on monille erottamaton osa syvän ilon kokemista. (Seligman, 2011; Sajaniemi & Mäkelä, 2015.) Vertaisopiskelijoiden kanssa rakentuvan yhteisöllisyyden onkin todettu tukevan opiskelijoiden hyvinvointia (Mäenpää, 2021). Verkko-opintojen yhteisöllisyys voi mahdollistaa opiskelijoille heidän hyvinvointinsa kannalta myönteisiä ja merkityksellisiä hetkiä toisten kanssa. Nämä kokemukset voivat puolestaan lisätä opiskeluun uppoutumista.

Hyvinvoinnin lisäksi yhteisöllisyys tukee monien opiskelijoiden motivaatiota. Kun verkko-opintoihin rakennetaan yhteisöllisyyttä, sillä voidaan sekä vahvistaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemusta osallisuudesta että edistää heidän opiskelumotivaatiotaan (Tsupari ym., 2023).  Opintojen etenemisen kannalta merkityksellinen motivaatio vahvistuu, kun opiskelutavoitteet ovat yhteisiä toisten opiskelijoiden kanssa. Kun opiskelijat kannustavat toisiaan ja jakavat yhdessä opiskeluun liittyviä tunteita, he auttavat toinen toistaan säätelemään motivaatiotaan monipuolisesti. (Mäenpää, 2021.) Yhteisön tuki voi auttaa madaltamaan sekä liian korkeaksi koettuja huippuja että turhan syviä laaksoja.

Vaikka opiskelija ei kokisi kaipaavansa ihmissuhteita toisten opiskelijoiden kanssa ja suosisi itsenäisiä motivaation säätelystrategioita, yhteisöllisyys voi kuitenkin usein edistää oppimista. Yhteisöllisissä verkko-opinnoissa hyödynnetään sellaisia oppimisen mekanismeja, jotka tukevat osaamisen kehittymistä. Kun opiskelija selittää ja perustelee omia tietojaan ja näkemyksiään toisille, hän samalla syventää omaa osaamistaan. Kysymysten esittäminen ja toisten työskentelytapojen seuraaminen tuovat uusia näkökulmia omaan opiskeluun. Lisäksi toisilta saa palautetta omasta osaamisesta ja työskentelytavoista. (Vuopala, 2013.)

Opiskelijoiden kokemusta reaaliaikaisista pienryhmäkeskusteluista verkossa voidaan kohentaa

Verkko-opintojaksojen yhteisöllisyyttä pyritään vahvistamaan muun muassa reaaliaikaisilla ryhmäkeskusteluilla, joita opiskelijat käyvät digitaalisissa pienryhmätiloissa. Opiskelijoiden suhtautuminen pienryhmäkeskusteluihin vaihtelee – samoin kuin suhtautuminen synkroniseen verkko-opiskeluun ylipäätään. Osa opiskelijoista pitää pienryhmäkeskustelujen antina mahdollisuutta luoda ja ylläpitää ihmissuhteita. Joillekin etäosallistuminen on helpompaa kuin keskustelu samassa fyysisessä tilassa. Pienryhmäkeskustelut voivat auttaa keskittymään opetukseen ja reflektoimaan opiskeltavia sisältöjä. (Horila & Raappana, 2023.)

Monen verkossa opettavan lehtorin kokemus kuitenkin on se, että ainakin osa opiskelijoista vaikuttaa välttelevän pienryhmäkeskusteluja verkossa. Kun keskustelut ovat alkamassa, opetustilanteen osallistujamäärä laskee yllättävästi tai ”nettiyhteyksiin tuli jotain vikaa”. (Horila & Raappana, 2023; Tsupari ym., 2023.) Osa opiskelijoista suhtautuukin reaaliaikaisiin pienryhmäkeskusteluihin osin varautuneesti. Pienryhmäkeskustelut voidaan kokea ahdistavina, jännittävinä tai kiusallisina. Osallistumisen kynnys saattaa olla monelle korkea ja vuorovaikutus ryhmässä tuntua katkonaiselta. Osa opiskelijoista kokee, että huonosti onnistuneet pienryhmäkeskustelut ennemmin kuormittavat kuin tukevat oppimista. (Horila & Raappana, 2023.)

Opettajilla on käytössään monia keinoja siihen, miten voi helpottaa osallistumista reaaliaikaisen verkko-opetuksen pienryhmäkeskusteluihin. Jos opiskelija tietää etukäteen pienryhmäkeskustelusta, hän voi varautua sekä työskentelytapaan että mahdolliseen kameran käyttämiseen. Monia opiskelijoita helpottaa, kun pienryhmäkeskustelun jäsenet ovat ehtineet tulla tutuiksi. Välillä kannattaakin pyrkiä jatkuvuuteen pienryhmän kokoonpanossa jatkuvien muutosten sijaan. Opettajan selkeät ohjeet ja keskustelulle sanoitetut tavoitteet tukevat motivaatiota keskusteluun osallistumiseen. (Horila & Raappana, 2023.)

Strukturoitujen tehtäväksiantojen lisäksi opettajan on hyvä huolehtia siitä, että pienryhmissä on sopivasti tilaa toisinaan keskustella myös muusta kuin varsinaisesta aiheesta. Niin sanottu ”off-topic” -keskustelu rakentaa osaltaan verkossa onnistunutta oppimiseen johtavaa vuorovaikutusta. Se auttaa tutustumaan toisiin, sitoutumaan työskentelyyn ja rakentamaan luottamusta. (Vuopala, 2013; Strauß & Rummel, 2020.)

Digitaalisissa tulevaisuuskeskusteluissa opitaan työelämätaitoja

Opiskelijat eivät aina koe reaaliaikaisia reaaliaikaisista pienryhmäkeskusteluja pelkästään miellyttävinä tai hyödyllisinä. Opinnoissa toteutuva yhteisöllisyys vahvistaa kuitenkin työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja (Upola ym., 2020). Opiskelijat ovat myös tuoneet esiin sen, että reaaliaikaisissa pienryhmäkeskusteluissa opitaan teknologiavälitteisiä vuorovaikutustaitoja (Horila & Raappana, 2023).

Tämän hetken ja tulevaisuuden työelämässä korostuvat tiimimäiset ja teknologiavälitteiset työtavat (Raappana & Horila, 2020). Digitalisaatio vahvistuu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa (esim. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024; Suomen evankelis-luterilainen kirkko, 2020). Diakin keskeinen strateginen painotus liittyy kohtaamiseen – Diakin koulutusaloilla tarvitaan kohtaamisen taitoja niin verkossa kuin kasvokkain (Diak, i.a.-b).

Digitaalisia kohtaamisen taitoja on opeteltu Diakin Ajankohtaisia teologisia tulkintoja -verkko-opintojaksolla. Opintojakson päätteeksi on kokoonnuttu noin 10–15 opiskelijan ryhmissä opettajan ohjaamiin Tulevaisuuskeskusteluihin Zoom-verkkoalustalle. Sitrassa on kehitetty Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmä tulevaisuusosaamisen vahvistamiseen (Poussa ym., 2021). Olen rakentanut opintojakson Tulevaisuuskeskustelujen kulun tätä työpajamenetelmää soveltaen.

Opettaja lähettää opiskelijoille etukäteen kutsun Tulevaisuuskeskusteluun. Kutsun avulla opiskelija voi valmistautua keskustelun teemaan, työskentelytapaan sekä kameran ja mikrofonin käyttämiseen. Tulevaisuuskeskusteluissa työskennellään aktiivisesti ja pidetään kamerat päällä. Keskustelun aluksi esittäydytään tulevaisuuteen liittyvien kysymysten avulla. Opintojaksolla opittua hyödynnetään keskustelemalla välillä koko 10–15 opiskelijan ryhmällä ja toisinaan pienemmissä kokoonpanoissa. Tulevaisuuteen liittyvää osaamista rakennetaan keskustelemalla erilaisista tulevaisuudenkuvista, niiden haastamisesta sekä teoista, jotka voivat viedä kohti toivottua tulevaisuutta.

Tulevaisuuskeskusteluissa opitaan osallistumaan teknologiavälitteiseen, fasilitoituun keskusteluun. Samalla opiskelija voi havainnoida Tulevaisuuskeskustelun kaltaisen työskentelyn ohjaamisen tapaa. Keskustelussa rohkaistaan opiskelijoita ohjaamaan itse tulevassa työssään sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla tulevaisuusosaamiseen tähtääviä työskentelyjä. Verkkototeutusten reaaliaikaisissa pienryhmäkeskusteluissa rakennetaan sekä yhteisöllisyyttä että tulevaisuuden työelämän taitoja.

Lähteet

Diak. (i.a.-a). Diakissa opiskellaan monella tavalla. Saatavilla 5.12.2024. https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/opiskelumuodot/

Diak. (i.a.-b). Diakin strategia 2021–2030. Saatavilla 5.12.2024. https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2024/01/Diakin-strategia_090124.pdf

Digivisio2030. (2023). Digipedagogiikan laatukriteerit 1.0. https://digivisio2030.fi/wp-content/uploads/2024/04/Digipedagogiikan-laatukriteerit-1.0_verkkosivut.pdf

Harmaala, M-M. (2024). Verkko-opetus haastaa kriittisten työelämätaitojen karttumisen. eSignals PRO, 10.9.2024. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091070048

Horila, T., & Raappana, M. (2023). Yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä etäopiskelun ryhmätilanteista. Prologi – Viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellinen aikakauslehti, 19(1), 25–42. https://doi.org/10.33352/prlg.119943

Kiikeri, P., Uusiautti, S., & Purtilo-Nieminen, S. (2023). Finnish Vocational Education and Training (VET) Students’ Perceptions of the Joy of Studying in an Online Learning Environment. International Journal of Adolescence and Youth, 28(1), 429–444. https://doi.org/10.1080/02673843.2023.2252893

Kiikeri, P., Uusiautti, S., & Purtilo-Nieminen, S. (2024). Students’ Thriving and Well-Being in Online Learning Environments in Vocational Education and Training. International Journal for Research in Vocational Education and Training, 11(1), 119–145. https://doi.org/10.13152/IJRVET.11.1.6

Koskela, J., & Mannila, L. (2022). Verkko-opetuksen laatukriteerit. Esiselvitys, Digivisio 2030. https://digivisio2030.fi/wp-content/uploads/2022/11/Verkko-opetuksen-laatukriteerit.pdf

Laamanen, M., Ladonlahti, T., Häkkinen, P., & Kärkkäinen, T. (2023). Opiskelijan hyvinvointi koetuksella? Korkeakouluopiskelijoiden kokemat terveys- ja toimintarajoitteet, digitaalinen osaaminen ja opiskelu pandemian aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:41. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165227/OKM_2023_41.pdf

Lou, J., & Xu, Q. (2022). The development of positive education combined with online learning: Based on theories and practices. Educational Psychology, 13. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.952784

Mäenpää, K. 2021. Motivation regulation and study well-being during nurse education studies. [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. http://urn.fi/urn:isbn:9789526231532

Näykki, P., Nousiainen, T., Ahlström, E., Innanen, H., Martin, A., Kainulainen, J., & Mäkinen, T. (2023). Etäopiskelun kuormittavuus- ja voimavaratekijät: Opettajaopiskelijoiden kokemuksia covid-19-pandemian ajalta. Kasvatus, 54, 23–39. https://doi.org/10.33348/kvt.130128

Poussa, L., Lähdemäki-Pekkinen, J., Ikäheimo, H-P., & Dufva, M. (2021). Tulevaisuustaajuus – Käsikirja työpajan vetäjälle. Työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen. Sitran selvityksiä 173. https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2021/01/sitra-tulevaisuustaajuus-kasikirja-tyopajan-vetajalle-v4.pdf

Raappana, M., & Horila, T. (2020). Team communication in the workplace. Teoksessa L. Mikkola & M. Valo (toim.), Workplace Communication (s. 28–40). Routledge.

Sajaniemi, N., & Mäkelä, J. (2015). Ihminen voi hyvin joukossa. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara (toim.), Positiivisen psykologian voima (2. p., s. 136–159). PS-kustannus.

Salmela-Aro, K., Upadyaya, K., Ronkainen, I., & Hietajärvi, L. (2022). Study Burnout and Engagement During COVID-19 Among University Students: The Role of Demands, Resources, and Psychological Needs. Journal of Happiness Studies, 23(6), 2685–2702. https://doi.org/10.1007/s10902-022-00518-1

Seligman, M. (2011). Flourish: A Visionary New Understanding of Happiness and Wellbeing. Simon & Schuster.

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation pitkän aikavälin mahdollisuuksia selvittävä työryhmä. https://stm.fi/hanke?tunnus=STM071:00/2024

Strauß, S., & Rummel, N. (2020). Promoting interaction in online distance education: Designing, implementing and supporting collaborative learning. Information and learning science, 121(5/6), 251-260. https://doi.org/10.1108/ILS-04-2020-0090

Suomen evankelis-luterilainen kirkko. (2020). Ovet auki – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026. Kirkkohallitus.  https://evl.fi/plus/wp-content/uploads/sites/3/2023/09/Ev.lut_.kirkko-strategia.pdf

Timonen, P., & Lundbom, P. (2024) Yhteisöllisen verkkopedagogiikan suositukset verkkotutkintoihin. FONE – Kansallinen verkkotutkintoverkosto. https://aoe.fi/api/v1/download/file/yhteisollisenverkkopedagogiikansuosituksetverkkotutkintoihinwebvera3-1710486762358.pdf

Timonen, P., & Ruokamo, H. (2022). Ammattikorkeakoulun verkko-opiskelijaprofiilit sekä sosiaalinen, tiedollinen ja opetusläsnäolo reaaliaikaisen yhteisöllisen verkko-opiskelun valmennuspedagogisessa mallissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24 (3), 74–92. https://doi.org/10.54329/akakk.123033

Tsupari, K., Knuuttila, J., Lundbom, P., Mäenpää, K. & Timonen, P. (2023). Yhteisöllisyys motivoi verkkotutkinnoissa. AMK-lehti/UAS Journal, 3/2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230930137997

Turku AMK. (28.10.2024). Turun AMK:n rehtorit viettävät viikon opiskelijoina. https://www.turkuamk.fi/turun-amkn-rehtorit-viettavat-viikon-opiskelijoina/

Vuopala, E. (2013). Onnistuneen yhteisöllisen verkko-oppimisen edellytykset: Näkökulmina yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja verkkovuorovaikutus. [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. University of Oulu. https://www.urn.fi/URN:ISBN:9789526202259

Upola, S., Kangas, M. ja Ruokamo, H. (2020). Kohti työelämätaitoja – Ammatillinen opiskelija oppijana työelämän projekteissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(3), 13–30. https://journal.fi/akakk/article/view/99272

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179981