Yhteiskunnallisten yritysten strategian tulisi vastata monenlaisiin haasteisiin

Yhteiskunnallisilla yrityksillä on myönteisiä vaikutuksia paikalliseen ja alueelliseen kehitykseen, sillä ne luovat työpaikkoja, täydentävät hyvinvointivaltion palvelurakenteita ja lisäävät yhteisöjen koheesiota. Samalla syntyy usein myös uusia yhteiskunnallisia innovaatioita.

Muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin

Suomessa ymmärrys erilaisista yhteiskunnallisista yrityksistä on vielä kehittyvää ja asema hyvinvointi- ja työllisyyspolitiikan toteuttajana hapuilevaa. Yritysten tunnettuus myös niiden toimijoiden keskuudessa, jotka tosiasiallisesti toimivat mallin mukaisesti on suhteellisen vähäistä. (Kostilainen & Lindberg, 2021.)

Yhteiskunnallisille yrityksille olisi kuitenkin laajalti tarvetta. Suomen maakuntien elinkeinorakenne on muuttumassa. Maaseudun palvelut vähenevät ja maaseutuväestö ikääntyy. Monet teollisuuskaupungit taantuvat, menettävät työpaikkoja ja asukkaita, ja väestö keskittyy muutamaan kasvukeskukseen. Muutokset luovat sekä yhteiskunnallisia että alueellisia haasteita, joihin voitaisiin tuottaa uusia ratkaisuja yhteiskunnallisten yritysten kautta. Haasteena ovat näiden yritysten usein kohtaamat ennakkoluulot, eikä julkinen sektorikaan aina tunnista niiden potentiaalia.

Muutokset luovat sekä yhteiskunnallisia että alueellisia haasteita, joihin voitaisiin tuottaa uusia ratkaisuja yhteiskunnallisten yritysten kautta.

Strategiaan päivitystä

Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2021 (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021) Yhteiskunnallisten yritysten strategia, jonka nojalla perustettiin niin ikään työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa oleva Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Parhaillaan strategiaa päivitetään vastaamaan Euroopan unionin neuvoston antamaa suositusta yhteisötaloutta tukevista konkreettisista toimenpiteistä. Niiden avulla pyritään luomaan suotuisat toimintaedellytykset yhteisötalouden organisaatioiden kasvulle ja menestykselle. Samalla lisätään tietoa yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksista luoda uusia työpaikkoja.

Alueellisia eroja

Yhteiskunnallisten yritysten tilanne ja yleisyys Suomessa vaihtelevat kuitenkin suuresti alueittain. Yritysten kautta heijastuu myös alueiden erilainen elinkeino- ja väestörakenne sekä niissä tapahtuvien muutosten mukanaan tuomat haasteet.

Esimerkkinä niin sanotusta taantuvasta teollisuusalueesta on Satakunta (Satakunta-strategia, 2021). Alueen suurimmat haasteet johtuvat väestön ikääntymisestä ja teollisuuden rakennemuutoksesta, jossa perinteisen raskaan teollisuuden työpaikkojen osuus pienenee samalla kun uusien toimialojen merkitys kasvaa. Sosiaali- ja terveysalan yhteiskunnallisen yritystoiminnan ohella alueella on myös kansalaisjärjestölähtöistä toimintaa, jonka tavoitteena on erityisesti vaikeasti työllistyvien henkilöiden tilanteen parantaminen.

Jos taas katsotaan Kainuuta, aiheutuvat sen haasteet syrjäisestä sijainnista ja väestön ikääntymisestä. Nuoret, erityisesti nuoret naiset, muuttavat pois Kainuusta. Keskeinen ongelma on harvaan asutulla alueella tarvittavien palvelujen turvaaminen. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Kainuun kehittämisohjelmassa onkin todettu, että harvaan asutulla maaseudulla tarvitaan uusien lähipalvelutuotantojen kehittämiseksi sellaisia uusia toimijoita, jotka kykenevät operoimaan pienillä katteilla ja joiden tavoitteena ei ole voiton saanti vaan palvelu ja yleishyödyllisyys. Kehittämisohjelma näkee tulevaisuuden mahdollisuuksia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksissa erityisesti palvelutuotannossa. Esimerkiksi osuuskuntien arvopohjainen toiminta sopii hyvin yhteiskunnallisille yrityksille. Niiden jäsenyys voi tuoda yhteen paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä sekä vakituisia ja kausiasukkaita. (Kainuun liitto, 2021.)

Eteläisen Suomen kasvukeskusten, esimerkiksi Espoon, ongelmat ja haasteet puolestaan liittyvät nopeaan kaupungistumiseen ja väestönkasvuun. Väkiluvun kasvaessa nopeasti kaupunki tarvitsee myös monipuolisia hyvinvointi- ja muita palveluita sekä asumismahdollisuuksia. Kestävä kehitys, maahanmuuttajien kotoutuminen sekä työvoiman ja osaamisen kohtaanto ovat sellaisia Espoon haasteita, joihin yhteiskunnallisella yritystoiminnalla voitaisiin vaikuttaa positiivisesti. Koska kaupungissa on paljon tietointensiivistä yritys- ja kehittämistoimintaa, on se hyvin soveltuva toimintaympäristö myös yhteiskunnallisille impact start-up yrityksille. (Espoo, i.a.)

Alueelliset tarpeet yhteiskunnallisille yrityksille ovat siis vaihtelevia, eikä yksi toimintamalli ole ratkaisu kaikentyyppisiin haasteisiin. On varottava, ettei päivitetystä yhteisötalouden strategiasta luoda liian rajoittavaa, vaan sen tulee mahdollistaa alueiden erityispiirteiden huomioimisen.

Lähteet

Espoo. (i.a.). Elinkeino- ja työllisyyspoliittiset painopisteet. Saatavilla 18.12.2024 . https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/elinkeino-ja-tyollisyys/elinkeino-ja-tyollisyyspoliittiset-painopisteet

Kainuun liitto. (2021) Kainuu-ohjelma 2021, A:15. Kainuun liitto. )  https://kainuunliitto.fi/assets/uploads/2022/11/Kainuu-ohjelma-web-final.pdf

Kostilainen, H. & Lindberg, J. (2021). Yhteiskunnallinen yrittäjyys Suomessa. Malli osatyökykyisten henkilöiden työllistämiseen. Diak työelämä 24. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-387-2

Satakunta-strategia. (2021). Satakunnan maakuntaohjelma 2022–2025. Luonnos 1. Satakuntaliitto. https://satakunta.fi/aluekehitys/strategiat-ja-ohjelmat/satakunta-strategia/

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2021). Yhteiskunnallisten yritysten strategia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:41. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-884-4

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179983