Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu tekee eriarvoisuuden näkyväksi
Alueellisista ja paikallisista kehityssuuntauksista tarvitaan tietoa, jotta sosiaalista eriarvoisuutta voidaan vähentää. Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu tarjoaa tilastotietoa huono-osaisuudesta usean vuoden ajalta. Tiedot hyvinvointialueista, kunnista ja postinumeroalueista helpottavat monialaista yhteistyötä, jonka tavoitteena on ehkäistä eriarvoistumista.
Sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat hyvinvointialueille, mutta kuntien vastuulla on edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Lisäksi kunnat vastaavat työllisyys- ja koulutuspalveluista. Myös paikallisilla seurakunnilla ja järjestöillä on elintärkeä rooli sosiaalisen eriarvoisuuden ehkäisemisessä.
Jotta huono-osaisuutta ja eriarvoisuutta voidaan vähentää, tarvitaan tietoa paikallisista kehityskuluista (Wiens ym., 2021).
Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen hyvinvointialueille saattaa häivyttää päätöksenteosta alueellista moninaisuutta. Jos alueellinen tieto ei kuvaa riittävän tarkasti paikallista arkea, se voi pahimmillaan syventää eriarvoistumista. (Rantamäki ym., 2021.)
Kunnat ovat erilaisia, ja niiden sisälläkin saattaa olla suuria eroja väestön hyvinvoinnissa ja huono-osaisuudessa.
Diakonia-ammattikorkeakoulussa on kehitetty Huono-osaisuus Suomessa (HOS) -karttapalvelu, joka tarjoaa tilastotietoa huono-osaisuudesta hyvinvointialueittain, kunnittain ja postinumeroalueittain usean vuoden ajalta. Tässä artikkelissa esitellään esimerkkejä karttapalvelun kuvaamista alueellisista ja paikallisista kehityskuluista. Tällaista tietoa tarvitaan huono-osaisuuden vähentämisessä ja eriarvoistumiskehityksen katkaisemisessa.
Esimerkkejä hyvinvointialueiden kehityssuunnista
Karttapalvelussa voi tarkastella tietoja huono-osaisuudesta sekä kartan että aikasarjakuvion avulla. Kuviosta 1 näkee, että esimerkiksi Kymenlaakson hyvinvointialueella huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset ovat lisääntyneet selvästi verrattuna naapurialueisiin.
Kuvio 1. Aikasarjakuvio huono-osaisuuden sosiaalisista seurauksista. Vertailuarvo 100 kuvastaa maan keskitasoa.
Huono-osaisuuden sosiaaliseen ulottuvuuteen kuuluvia yksittäisiä mittareita tarkastelemalla havaittiin, että kasvu juontui kodin ulkopuolelle sijoitettujen alaikäisten määrän sekä päihteiden vaikutuksen alaisena tehtyjen rikosten lisääntymisestä.
Hyvinvointialueen kuntien välillä voi olla merkittäviä eroja huono-osaisuudessa.
Hyvinvointialueiden tarkastelu ei kuitenkaan tuo esille yksittäisten kuntien muutoksia. Tämä vaikeuttaa palvelujen ja toimien kohdentamista.
Esimerkiksi kuviosta 2 näkee, että Kymenlaakson kunnista etenkin Kouvolassa ja Pyhtäällä kodin ulkopuolelle sijoitettujen alaikäisten määrä on kasvanut. Viimeisimpien tilastojen mukaan Pyhtäällä suunta on kuitenkin kääntynyt laskuun. Pitkällä aikavälillä selviää, onko lasku pysyvää.
Kuvio 2. Aikasarjakuvio kodin ulkopuolelle sijoitettujen alaikäisten määrästä Kymenlaakson kunnissa. Vertailuarvo 100 kuvastaa maan keskitasoa.
Esimerkkejä kuntien kehityssuunnista
Jos hyvinvointialueiden tilastoissa näkyy huolestuttavia kehityssuuntauksia, on kannattavaa tarkastella alueen kuntia. Kuntien tilanteet eivät kuitenkaan välttämättä näy hyvinvointialueiden tilastoissa.
Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella huono-osaisuus on tilastojen mukaan maan keskitasoa. Kuitenkin kuvio 3 osoittaa, että kuntien välillä on suuria eroja. Erityisesti Kemin tilanne on heikko.
Kuvio 3. Aikasarjakuvio huono-osaisuuden kokonaistilanteesta Lapin kunnissa. Vertailuarvo 100 kuvastaa maan keskitasoa.
Hyvinvointialueen kuntien välillä voi siis olla merkittäviä eroja huono-osaisuudessa. Myös esimerkiksi Kainuun kuntia tarkasteleva kuvio 4 osoittaa, että Puolanka ja Sotkamo kulkevat aivan erilaisiin suuntiin.
Kuvio 4. Aikasarjakuvio huono-osaisuuden kokonaistilanteesta Kainuun kunnissa. Vertailuarvo 100 kuvastaa maan keskitasoa.
Karttapalvelun Alueprofiili-osio kokoaa yhdelle sivulle tarkemmat tiedot hyvinvointialueiden ja kuntien huono-osaisuudesta. Osiosta voi esimerkiksi tarkastella, mistä kuntien väliset erot johtuvat.
Alueprofiilin perusteella Puolangan huono-osaisuuden lisääntyminen liittyy lastensuojelun kasvaneisiin kustannuksiin ja kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen tarpeen kasvuun.
Sotkamossa puolestaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet, mikä näkyy toimeentulo- ja työmarkkinatuen tarpeen laskuna. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen alaikäisten määrä on vähentynyt, mikä on pienentänyt lastensuojelun kustannuksia.
Karttapalvelun kehittämisellä kohti vaikuttavampaa tiedon tarjoamista
Karttapalvelu tarjoaa tietoa hyvinvointialueittain, kunnittain ja postinumeroalueittain. Postinumeroalueiden tilastot tuovat esiin kuntien sisäisiä eroja, jotka saattavat olla suuria esimerkiksi pinta-alaltaan laajoissa kuntaliitoskunnissa. Tämä erottaa karttapalvelun muista vastaavista tilastosivustoista, kuten Hyvinvointivaje.fi tai Sotekuva.fi, jotka keskittyvät hyvinvointialueisiin.
Tätä nykyä karttapalvelussa on saatavilla postinumeroaluekohtaisia tietoja pienituloisuudesta, työttömyydestä ja koulutustasosta. Myös muita huono-osaisuutta kuvaavia tietoja on tarkoitus lisätä. Tämä helpottaisi entisestään paikallisten kehityssuuntauksien tunnistamista ja eri toimien kohdistamista.
Karttapalvelu pitää sisällään huomattavan määrän tietoa, jonka analysoinnissa voitaisiin hyödyntää tekoälyä. Lisäksi palvelun tiedot mahdollistavat tarkempien analyysien tekemisen hyvinvointialueista.
Suunnitteilla on artikkelisarja, jossa analysoidaan hyvinvointialueiden ja kuntien huono-osaisuutta yhteistyössä alueiden asiantuntijoiden kanssa. Sarja palvelee sekä hyvinvointialueiden ja kuntien viranhaltijoita että tulevia kunta- ja aluevaaleissa valittavia luottamushenkilöitä.
Eriarvoistumisen ehkäisy vaatii tietoa ja yhteistyötä
Huono-osaisuuden kehityssuuntien tunnistaminen on olennaista eriarvoisuuden torjumisessa. Karttapalvelu tarjoaa ajankohtaista tietoa, jota voi tarkastella sekä karttojen että aikasarjakuvioiden avulla.
Visuaalinen esitystapa nopeuttaa uuden tiedon omaksumista. Karttojen avulla huono-osaisuuden kaltainen abstrakti käsite saadaan havainnollistettua ja yhdistettyä maantieteellisiin alueisiin (Tervonen & Alastalo, 2024).
Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisessä tärkeintä on heikoimmassa asemassa olevien tukeminen. Tämä vaatii eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tietoa siitä, keihin ja mille alueille toimia pitäisi kohdentaa.
Karttapalvelu helpottaa palveluiden ja tukitoimien suuntaamista sinne, missä tarve on suurin. Tämä parantaa palvelujärjestelmän vaikuttavuutta etenkin, jos eriarvoisuutta lisääviä kehityskulkuja onnistutaan ehkäisemään jo ennalta. (Wiens ym., 2021; Zitting ym., tulossa.)
Karttapalvelun tarjoamasta tiedosta on hyötyä monialaisessa paikallisessa yhteistyössä. Siinä on tärkeää reagoida haitalliseen kehitykseen mutta myös kiinnittää huomiota myönteisiin muutoksiin. (Wiens ym., 2021.)
Jos jokin alue tai kunta on onnistunut parantamaan tilannettaan esimerkiksi toimivilla palveluilla ja hankkeilla, tästä kannattaa viestiä laajasti, jotta muutkin voivat hyödyntää hyviä käytäntöjä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös aluerajojen yli.
Lähteet
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.). Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto. Saatavilla 17.3.2025 https://karttasovellus.diak.fi
Rantamäki, N., Kattilakoski, M., & Halonen, M. (2021). Alueellinen yhdenvertaisuus maakunnallistuvissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa. Yhteiskuntapolitiikka, 86(4), 383–394.
Tervonen, L., & Alastalo, M. (2024). Visualisoinnit hallinnassa? Tapaus TEAviisari suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa. Yhteiskuntapolitiikka, 89(2), 162–173.
Wiens, V., Zitting, J., & Kytölä. L. (2021). Hyvinvoinnin alueelliset ankeuttajat – muutosta hakemassa. Focus Localis, 49(3), 116–124.
Zitting, J., Andersson, M., Wiens, V., & Kainulainen, S. (tulossa). Huono-osaisuus Suomessa -karttasovelluksen hyödyntäminen avun tarpeen kohdentamisessa – Case Suomen Punainen Risti.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125738