Tulkit ja omakieliset ohjaajat torjuvat eriarvoisuutta
Asioimistulkit ja heidän tavoin kieltä välittävät omakieliset ohjaajat mahdollistavat eri kieliä käyttävien ja erilaisesta taustasta tulevien ihmisten välisen viestinnän. Näin he edistävät muunkielisten palvelujen saavutettavuutta ja parantavat eriarvoisessa asemassa olevien yhteiskunnallista osallisuutta.
Diakin tammikuussa järjestämässä Vaikuttavampi sote – kohti kestävää hyvinvointia -seminaarissa pohdittiin, mitä vaikuttavuus on. Keskeisenä määritelmänä tuli esille, että vaikuttavuudessa on kyse muutoksen aikaansaamisesta.
Myös tulkkaus ja muu kielellinen välittäminen on muutoksen aikaansaamista. Muutos tapahtuu jo kielellisellä tasolla, kun tulkki toiselle kielelle tulkatessaan muuttaa puhutut sanat ja kieliopilliset rakenteet toisiksi. Tulkit ja omakieliset ohjaajat mahdollistavat muutosta kuitenkin myös laajemmalla tasolla. Heidän avullaan viranomaisten muunkieliset asiakkaat voivat hyötyä palveluista ja kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kieli vaikuttaa osallisuuden kokemukseen
Kieli on monin tavoin yhteydessä hyvinvointiin, ja sillä on tärkeä merkitys osallisuuden kokemuksessa. Sosiaalisen eriarvoisuuden tavoin kielellinen eriarvoisuus tekee yksilöstä haavoittuvan.
On vaikeaa pärjätä arjessa ilman kielitaitoa. Vielä haastavampaa se on tilanteissa, joissa asioidaan viranomaisten kanssa ja käytetään erikoisterminologiaa. Väärinymmärrys palvelun tarkoituksesta tai kokemus siitä, ettei ole tullut ymmärretyksi, voivat estää asiakasta hyötymästä palvelusta. Kielellinen eriarvoisuus voi viime kädessä johtaa syrjäytymiseen.
Kieli on monin tavoin yhteydessä hyvinvointiin, ja sillä on tärkeä merkitys osallisuuden kokemuksessa.
Asioimistulkkien välityksellä viranomaiset voivat keskustella muunkielisten asiakkaidensa kanssa kielimuurista huolimatta. Tulkit sanoittavat suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä ja käytäntöjä toisella kielellä. Kielellisen saavutettavuuden kautta tulkit tekevät palveluista saavutettavampia muunkielisille asiakkaille. Asioimistulkit eivät siis pelkästään auta eri kieliä puhuvia osapuolia viestimään keskenään vaan myös osaltaan torjuvat yhteiskunnallista eriarvoisuutta.
Omakieliset ohjaajat ovat uudenlaisia kielityöntekijöitä
Monet tulkkauspalveluja käyttävät instituutiot ovat pyrkineet vastaamaan monikielisten viestintätilanteiden haasteisiin myös kehittämällä omiin tarpeisiinsa vastaavia ratkaisuja. Omakielisten ohjaajien yhtä aikaa kielellinen ja sosiaalinen rooli pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin.
Vaikka omakielisiä ohjaajia ei yleensä mielletä kieli- ja käännösalan työntekijöiksi, kyky välittää kieltä on heidän toimintansa ydintä. Esimerkiksi kouluissa omakielisten ohjaajien tehtävä ei ole ainoastaan mahdollistaa viestintä huoltajien ja koulun työntekijöiden välillä vaan myös edistää muunkielisten perheiden sopeutumista suomalaiseen koulujärjestelmään.
Omakielisten ohjaajien keskeinen tehtävä on selvitellä ja sovitella kulttuurieroista aiheutuneita väärinkäsityksiä. Asioimistulkkeja laajemman toimijuutensa ansioista omakieliset ohjaajat voivat myös ohjata perheitä näiden tarpeita vastaaviin palveluihin.
Omakielisten ohjaajien ammattiala on uusi ja toimenkuvaltaan vakiintumaton. Diakissa heidän merkityksensä on kuitenkin tullut jo esille esimerkiksi taannoisessa Virtaa ohjaukseen -hankkeessa. Maija Toivonen ja Leena Udo selvittivät opinnäytetyössään omakielisten ohjaajien käsityksiä työnsä merkityksellisyydestä. Omakielisten ohjaajien työhön suoraan valmentavaa koulutusta ei ole, mutta Diakista valmistuneita tulkkeja on työllistynyt näihin tehtäviin
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125726