Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tarvitaan sosiaaliohjausta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos keräsi osana FinLapset-tutkimusta kyselyaineiston esikouluikäisten lasten vanhemmilta vuonna 2024. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset vanhemmat voivat pääosin hyvin: vanhemmista yli 80 prosenttia oli elämäänsä tyytyväisiä ja noin 90 prosenttia suhtautui tulevaisuuteen optimistisesti. (Vuorenmaa ym., 2025, s. 3, s. 20–24.)

Vanhemmilla on kuitenkin myös tuen tarpeita (Vuorenmaa, 2019, s. 1; Vuorenmaa ym., 2025, s. 4). Heistä neljäsosa koki terveytensä vain keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi ja noin 40 prosenttia tunsi uupumuksen oireita. Yksinäisyyttä koki kymmenesosa vanhemmista. (Vuorenmaa ym., 2025, s. 3, s. 20–24.)

Vanhemmat tarvitsevat ammattilaisilta tukea muun muassa lapsen kehityksen ja käyttäytymisen edistämiseen, esimerkiksi lapsen impulsiivisen ja häiritsevän käyttäytymisen hallintaan. Myönteistä on, että noin 70 prosenttia tukea tarvinneista vanhemmista koki saaneensa tukea ammattilaisilta. (Vuorenmaa ym., 2025, s. 4, s. 49–57.)

Myös suomalaiset lapset ja nuoret voivat enimmäkseen hyvin. Heidän elämässään on silti havaittavissa hyvinvointia ja terveyttä uhkaavia tekijöitä. Huolestuttavia kehityssuuntia ovat esimerkiksi lasten ja nuorten lisääntynyt liikkumattomuus ja ylipaino (Vuorenmaa & Mäki, 2024).

Myös neuropsykiatriset haasteet ovat yleistyneet: alakouluikäisistä noin 11 prosentilla pojista ja 4 prosentilla tytöistä oli ADHD-diagnoosi vuonna 2023. Samana vuonna 13–17-vuotiailla pojista 10 prosentilla ja tytöistä 6 prosentilla oli ADHD-diagnoosi. (Vuori ym., 2025.)

Lisäksi mielenterveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Nuorten kokemus hyvinvoinnistaan, elämään tyytyväisyydestä ja onnellisuudesta on laskenut, ja heidän optimisminsa ja luottamuksensa tulevaisuuteen ovat ohentuneet (Niemelä & Laaninen, 2024; Happonen & Kiilakoski, 2025, s. 81–85). Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä yli viidennes 8.- ja 9.-luokkalaisista kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (Aalto-Setälä ym., 2023). Lisäksi joka kolmas suomalainen pikkulapsi on kokenut kiusaamista (Vuorenmaa, 2019, s. 1, s. 5).

Sosiaalialan ammattilaiset edistävät varhaiskasvatuksen tavoitteita

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää ja tukea lapsen kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja terveyttä sekä oppimista. Jokaisen lapsen yksilölliset tuen tarpeet on tärkeää tunnistaa, ja niihin tulee vastata monialaisella yhteistyöllä. Olennaista on yhteistyö lapsen vanhempien ja huoltajien kanssa. Heille tulee tarjota myös neuvontaa ja ohjausta varhaiskasvatuspalveluista. (L 540/2018 3. §, 7. §, 15.–16. §, 23. §.)

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on muun muassa kehittää lapsen vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä toimimista vertaisryhmässä. Lisäksi tavoitteena on ohjata lasta kestävään ja vastuulliseen toimintaan, kuten toisen ihmisen kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen. (Määttä ym., 2017.)

Lasten vanhemmilla ja huoltajilla on oltava mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Myös heidän keskinäisiä vuorovaikutussuhteitaan ja yhteistyötään on pyrittävä vahvistamaan. (Opetushallitus, 2023, s. 37–38.)

Sosiaalialan ammattilaisten osaamista tarvitaan varhaiskasvatuksessa, jotta sen moninaisiin tavoitteisiin voidaan vastata. Sosiaalialan ammattilaiset varmistavat työllään, että pikkulasten ja heidän perheidensä avun ja tuen tarpeet voidaan ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti.

Sosiaalialan ammattilaisten osaamista tarvitaan varhaiskasvatuksessa, jotta sen moninaisiin tavoitteisiin voidaan vastata.

Tyypillistä on, että varhaiskasvatuksessa työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset ovat suorittaneet ammattikorkeakoulussa sosionomin tutkinnon. Ammattinimikkeenä on tavallisesti varhaiskasvatuksen opettaja tai sosionomi (L 540/2018 26.–27. §, 75. §).

Avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa, esimerkiksi leikkipuistoissa, työskentelee sosionomeja myös sosiaaliohjaajan ammattinimikkeellä (Helminen, 2022, s. 45–51). Lisäksi sosiaalialan ammattilaisia työskentelee muun muassa varhaiskasvatuksen kuraattorin sekä lapsi- ja perheohjaajan tehtävissä (Ahonen, 2020; Kantola, 2023).

Kouluissa tarvitaan sosiaalialan osaamista

Varhaiskasvatuksesta lapsi siirtyy perusopetukseen, jonka tehtävänä on antaa oppilaalle elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Opetuksen on edistettävä oppilaan mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja kehittää itseään. Sen tulee tukea myös oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. (L 628/1998 2. §.)

Perusopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisen koulutuksen toimintaa ohjaa vuonna 2013 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Lain tarkoituksena on edistää oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta sekä ehkäistä ongelmien syntymistä ja taata varhaisen tuen mahdollisuus. (L 1287/2013 2. §.)

Kouluissa sosiaalialan työtä tehdään osana moniammatillista opiskeluhuoltoa (L 1287/2013 3. §). Kuraattoreina toimivat sosiaalihuollon ammattihenkilöt, sosiaalityöntekijät tai sosionomit (L 817/2015 7.–8. §; Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024, s. 22). Lisäksi sosionomin tutkinnon suorittaneet voivat toimia esimerkiksi sosiaaliohjaajina tai koulusosionomeina (Helminen, 2022, s. 51–54; Kettunen, 2018).

Sosiaalialan koulutuksen saaneet työskentelevät myös muissa tehtävissä vaihtelevilla nimikkeillä, kuten kouluvalmentajina, koulukoutseina ja kasvatusohjaajina (Mäenpää, 2023; Isometsä-Ahoniemi, 2017; Ruuskanen, i.a.). Esimerkiksi Porin kaupunki on rekrytoinut kouluvalmentajia oppilashuoltoonsa ”ekstra-aikuisiksi koulun arkeen” (Jokinen, 2024).

Sosiaaliohjaus tukee lapsia ja vanhempia

Sosiaaliohjaus on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen neuvontaa, ohjausta ja tukea palvelujen käytössä sekä niiden yhteensovittamisessa. Tavoitteena on lisätä yksilöiden ja perheiden elämänhallintaa ja toimintakykyä sekä vahvistaa heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan. (L 1301/2014 16. §.)

Avoimessa varhaiskasvatuksessa ja erityisesti leikkipuistoissa sosiaaliohjaaja tukee lasten kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää koko perheen hyvinvointia ja osallisuutta. Työssä korostuvat lasten ja vanhempien ryhmäntoiminnan organisointi sekä vanhemmille tarjottava palveluohjaus (Helminen, 2022, s. 45–51).

Varhaiskasvatuksen sosiaaliohjausta kuvataankin usein lasten ja vanhempien rinnalla kulkemisena, mikä tarkoittaa tuen tarpeiden varhaista havaitsemista ja oikea-aikaista avun tarjoamista (Marttila, 2016, s. 56–70).

Ammattikorkeakouluissa on tehty opinnäytetöitä varhaiskasvatuksen ja koulun sosiaaliohjauksesta (Taulukko 1). Tutkimusten mukaan leikkipuistojen sosiaaliohjauksen tulee toimia matalan kynnyksen palveluna, jonka ytimessä ovat kohtaaminen ja vuorovaikutus. Ohjaajalla on oltava riittävästi aikaa keskustella perheiden huolista, kertoa heille lapsiperheiden palveluista ja kannustaa osallistumaan. (Henriksson & Kerkkänen, 2016; Karhu, 2017.)

Taulukko 1. Varhaiskasvatuksen ja koulun sosiaaliohjauksesta tehdyt opinnäytetyöt.

Koulun sosiaaliohjauksessa keskeistä on lapsen ja nuoren kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen. Sosiaaliohjaus sisältää ohjausta ja tukea sekä koulunkäyntiin että arjen sujuvuuteen liittyvissä asioissa. Yhteistyö perheen kanssa ja palveluohjaus ovat tärkeä osa toimintaa. (Helminen, 2022, s. 51–54.) Koulun sosiaaliohjauksella pyritään erityisesti vahvistamaan lapsen, nuoren ja perheen osallisuutta sekä ehkäisemään syrjäytymistä (Pesonen & Laine, 2016, s. 71–82).

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tarvitaan sosiaaliohjausta

Sosiaaliohjaukselle on selkeä tarve varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Näissä ympäristöissä lapsilla ja nuorilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittyä ja oppia. Tärkeää on myös, että lapsi ja nuori voi toimia vertaisryhmässä ja osana laajempaa yhteisöä. Ryhmän jäsenenä hän oppii arvostamaan muita ihmisiä, kuuntelemaan erilaisia näkemyksiä ja etsimään rakentavia ratkaisuja ristiriitatilanteissa. Kokemus toimintaympäristön turvallisuudesta vahvistaa osallistumista ja osallisuutta.

Sosiaaliohjauksen ammattilaiset luovat työllään sosiaalisesti turvallista toimintaympäristöä, jossa jokaisen lapsen ja nuoren on hyvä kasvaa ja oppia yksilöllisistä lähtökohdistaan. Lisäksi sosiaaliohjaajat voivat vastata vanhempien tuen tarpeisiin etsimällä ratkaisuja kuormittavaan arkeen ja vanhemmuuden haasteisiin. He neuvovat perheitä tarkoituksenmukaisten palvelujen, esimerkiksi kotipalvelun, perheneuvolan tai parisuhdetyön, käytössä.

Sosiaaliohjaukselle on selkeä tarve varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

Lapsiperheille tarkoitettua varhaista tukea on lisättävä, ja sen vaikuttavuutta on vahvistettava (Pitkänen ym., 2024). Tämä tavoite näkyy myös Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa, jonka mukaan matalan kynnyksen perhepalveluja on kehitettävä siten, että vanhemmuuden tukeminen otetaan huomioon. Lisäksi varhaiskasvatuksessa lapselle on tarjottava yksilöllistä tukea oppimiseen ja koulujen oppilashuollon palvelujen saatavuutta on parannettava. (Valtioneuvosto, 2023, s. 33–34, s. 81.)

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sosiaaliohjauksen avulla voidaan tarttua perheiden kohtaamiin haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa sekä luoda kannattelevia ratkaisuja haastaviin elämäntilanteisiin.

Sosiaaliohjauksen ammattinimikkeitä on yhtenäistettävä

Sosiaaliohjauksen ammattilaisia tarvitaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa, mutta heidän ammattinimikkeissään on kirjavuutta. Olisi johdonmukaista, että sosiaaliohjausta tekevät asiantuntijat työskentelisivät varhaiskasvatuksessa vain ”varhaiskasvatuksen sosionomin” ja kouluissa vain ”koulusosionomin” ammattinimikkeellä.

Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen sisältää useita sosiaaliohjauksen keskeisiä osa-alueita. Hän tukee lapsen ja perheen hyvinvointia, vahvistaa heidän voimavarojaan ja osallisuuttaan sekä käyttää osallistavia työmenetelmiä. Lisäksi hän tuntee palvelujärjestelmän ja osaa ohjata perheitä sopiviin tukimuotoihin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2021, s. 82–83; ks. myös Talentia, i.a.)

Myös koulusosionomin tehtävä sijoittuu luontevasti sosiaaliohjauksen kenttään. Esimerkiksi Kankaanpään kaupungin mukaan koulusosionomin työssä korostuvat oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen sekä kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Työn tavoitteena on tukea oppimista ja koulunkäynnin sujuvuutta. (Kankaanpää, i.a.; myös esim. Jokinen, 2020; Reimi, 2022.)

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa lapsilla, nuorilla ja perheillä on monenlaisia palvelujen ja tuen tarpeita, joihin sosiaaliohjaus voi vastata. Sosiaaliohjauksen ammattilaisten ammattinimikkeitä on kuitenkin yhtenäistettävä. Nimikkeiden yhtenäistäminen vahvistaa heidän työnsä tunnistettavuutta varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Lisäksi nimikkeiden yhtenäistäminen helpottaa sosiaaliohjauksen ammattilaisten työn tutkimista. Tutkimusta tarvitaan muun muassa siitä, millaisin työmenetelmin sosiaaliohjauksen tehtävissä työskentelevät voivat vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden kokemusta osallisuudesta ja yhteisöön kuulumisesta.

Lähteet

Aalto-Setälä, T., Kiviruusu, O., & Helenius, J. (2.6.2023). THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän. https://thl.fi/-/thl-n-kouluterveyskysely-8.-ja-9.-luokkalaisten-ahdistuneisuus-ei-osoita-laantumisen-merkkeja-koronan-jalkeen-kiusaamista-aiempaa-enemman

Ahonen, R. (1.6.2020). Kuraattorina päiväkodissa. https://www.talentia.fi/talentia-lehti/kuraattorina-paivakodissa/

Ekroos, I., & Salo, T. (2018). Etappiluokan sosiaaliohjaajan työn prosessikuvaus Vantaan kaupungille [Opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313800

Happonen, K., & Kiilakoski. T. (toim.). (2025). Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024. (Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) nro 189). Valtion nuorisineuvosto, Nuorisotutkimusseura & Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla 30.3.2025 https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2025/03/nuorisobarometri-2024.pdf

Helminen, J. (2022). Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. (Diak Työelämä 27). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-400-8

Henriksson, H., & Kerkkänen, N. (2016). ”…rohkeus ottaa asioita puheeks…sellasis pienis asioissa mahdollisimman varhain”. Lapsiperheiden perhetyön sosiaaliohjaajien näkemyksiä varhaisesta tuesta ja verkostoyhteistyöstä [Opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605046136

Isometsä-Ahoniemi, K. (2017). Kasvatusohjaajan tehtävänkuvan laadinta [Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060212111

Jokinen, J. (1.9.2024). Kahdeksassa porilaiskoulussa aloitti uusi ammattilainen – Näin he auttavat oppilaita, opettajia ja koko muuta henkilökuntaa. Satakunnan Kansa. https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000010645204.html

Jokinen, S. (2020). Koulusosionomi osana kouluyhteisöä. Uuden työnkuvan kehittyminen Tampereella [Opinnäytetyö, LAB ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091220383

Kankaanpää. (i.a.). Koulusosionomi. Saatavilla 30.3.2025 https://www.kankaanpaa.fi/varhaiskasvatus-ja-koulutus/perusopetus/koulusosionomi/

Kantola, M. (13.1.2023). Tällainen on lapsi- ja perheohjaajan työpäivä päiväkodissa. https://www.vantaa.fi/fi/blogit/vantastinen/tallainen-lapsi-ja-perheohjaajan-tyopaiva-paivakodissa

Karhu, T. (2017). ”Hiekkalaatikkohöpöttelyä?” Leikkipuiston kasvatuskumppanuuden kehittäminen [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803022955

Kettunen, I. (21.5.2018). Koulusosionomi tukee koko luokan hyvinvointia. https://www.talentia.fi/talentia-lehti/koulusosionomi-tukee-koko-luokan-hyvinvointia/

Krigsholm, K. (2016). Jalkautuvan sosiaaliohjauksen toimintamalli Vantaan yläkouluille [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817816

L 817/2015 Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 26.6.2015/817. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/817

L 1287/2013. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 30.12.2013/1287. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2013/1287

L 628/1998. Perusopetuslaki 21.8.1998/628. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/628

L 1301/2014. Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301

L 540/2018. Varhaiskasvatuslaki 13.7.2018/540. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540

Marttila, M. (2016). Sosiaaliohjaus varhaiskasvatustyössä. Teoksessa J. Helminen (toim.), Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä (s. 56–70). Edita Publishing Oy.

Mäenpää, T. (7.8.2023). Kouluvalmentajat auttavat oppilasta tulemaan kouluun ja pärjäämään siellä – heitä palkataan nyt lisää, sillä poissaolot halutaan kuriin. Yle. https://yle.fi/a/74-20043204

Määttä, S., Koivula, M., Huttunen, K., Paananen, M., Närhi, V., Savolainen, H., & Laakso, M.-L. (2017). Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa. (Raportit ja selvitykset 2017:17). Opetushallitus. Saatavilla 30.3.2025 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lasten_sosioemotionaalisten_taitojen_tukeminen_varhaiskasvatuksessa.pdf

Niemelä, M., & Laaninen, M. (2024). Suomalaisten koettu hyvinvointi kriisien aikana. Teoksessa A. Rajavuori (toim.), Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 (s. 19–46). Kalevi Sorsa -säätiö. Into Kustannus Oy. Saatavilla 30.3.2025 https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/eriarvoisuuden-tila-suomessa-2024.pdf

Opetushallitus. (2023). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). Opetushallitus. Saatavilla 30.3.2025 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-876-2

Pesonen, A.-E., & Laine, T. (2016). Sosiaaliohjaus koulujen sosiaalisessa työssä. Teoksessa J. Helminen (toim.), Sosiaaliohjaus – lähtökohtia ja käytäntöjä (s. 71–82). Edita Publishing Oy.

Pitkänen, S., Ranta, T., Mäkkylä, K., Aro, R., Aro, N., Kortelainen, J., Koski, N., & Stenvall, J. (2024). Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut. Varhaisen tuen tilannekuva ja kehittämistarpeet. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:15). Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-392-0

Reimi, P. (2022). Koulusosionomin työnkuva. Hollolan kunnalle suunnattu toimenkuvaehdotus koulusosionomin työsuhteesta [Opinnäytetyö, LAB ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121730668

Ruuskanen, M. (i.a.). Kasvatusohjaaja. Saatavilla 30.3.2025 https://peda.net/varkaus/lehtoniemen-koulu/oppilashuolto/kasvatusohjaaja

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Sosiaalihuoltolain soveltamisopas 2024. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:13). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7155-4

Talentia. (i.a.). Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuva. Saatavilla 30.3.2025 https://www.talentia.fi/nain-vaikutamme/talentia-vaikuttaa-varhaiskasvatuksessa/varhaiskasvatuksen-sosionomin-tehtavakuva/

Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Vuorenmaa, M. (2019). Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018. (Tilastoraportti 10/2019). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050214035

Vuorenmaa, M., Klemetti, R., Paavilainen, M., Tuovinen, E., & Viitanen, E. (2025). Mitä esikouluikäisten lasten perheille kuuluu? FinLapset-tutkimuksen kyselytiedonkeruun perustulokset. (Työpaperi 3/2025). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-452-9

Vuorenmaa, M., & Mäki, P. (3.12.2024). Uutta tietoa lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyydestä – toimia lapsen terveen kasvun tukemiseen tarvitaan. https://thl.fi/-/uutta-tietoa-lasten-ja-nuorten-ylipainon-ja-lihavuuden-yleisyydesta-toimia-lapsen-terveen-kasvun-tukemiseen-tarvitaan

Vuori, M., Aalto-Setälä, T., & Paavilainen, M. (11.3.2025). Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen – alueelliset erot yhä suuria, mutta sukupuolierot kaventumassa. https://thl.fi/-/lasten-ja-nuorten-adhd-diagnoosit-yleistyvat-edelleen-alueelliset-erot-yha-suuria-mutta-sukupuolierot-kaventumassa

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125757