Moninaisuusosaaminen ja kielitietoisuus – avaimet työyhteisön yhdenvertaiseen tulevaisuuteen

Moninaisuus tarkoittaa ihmisten ja ryhmien välistä erilaisuutta ja ainutlaatuisuutta. Se kattaa muun muassa kulttuuriset, kielelliset, katsomukselliset sekä sukupuoleen, ikään ja toimintakykyyn liittyvät erot. Moninaisuutta voi tarkastella myös arvojen, kokemusten, elämäntapojen ja ajattelutapojen näkökulmasta. (Sahonen & Halonen, 2024.)

Diakonia-ammattikorkeakoulussa on rakennettu koulutuskokonaisuus, joka tukee tämän osaamisen kehittämistä työyhteisössä. Kokonaisuuden avulla työyhteisöt voivat tarkastella osaamisensa tasoa ja nykytilaa ja saada konkreettisia välineitä erilaisten taustojen kohtaamiseen ja esimerkiksi kielitietoisuuden vahvistamiseen osana työyhteisön toimintakulttuuria.

Moninaisuusosaaminen on tärkeä voimavara organisaatiossa, sillä se vahvistaa organisaation mainetta arvostavana ja inklusiivisena toimijana, mikä voi houkutella osaavia työntekijöitä sekä lisätä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden luottamusta. Moninaisuusosaava työyhteisö tukee avointa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta, auttaa ehkäisemään väärinkäsityksiä ja konflikteja ja parantaa yhteistyötä sekä työilmapiiriä. Moninaisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen edistää myös työhyvinvointia, vähentää syrjinnän kokemuksia ja luo turvallisemman työympäristön, jossa jokainen voi tuntea itsensä arvostetuksi ja osalliseksi.

Koulutuskokonaisuus tekee moninaisuudesta voimavaran

Koulutus on suunniteltu erityisesti työyhteisöille, jotka haluavat kehittää valmiuksiaan kohdata ja hyödyntää moninaisuutta voimavarana. Koulutuksessa tarkastellaan moninaisuutta laajasti: kulttuurisista taustoista ja kielistä arvoihin, ajattelutapoihin ja elämäntilanteisiin. Koulutuksen näkökulmaa voidaan räätälöidä työyhteisön tarpeiden mukaan.

Koulutuskokonaisuuden sisällöt pohjautuvat Diakin asiantuntijapalveluiden kehitystyöhön sekä ajankohtaiseen tutkimustietoon. Koulutuksessa hyödynnetään myös kokemuksellista oppimista ja osallistujien omaa työyhteisöä reflektoivia tehtäviä.

Moninaisuusosaamista lisäävät koulutukset tarjoavat työyhteisöille yhteisen tietopohjan moninaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inklusiivisuuteen liittyvistä käsitteistä ja ilmiöistä.

Moninaisuusosaamista lisäävät koulutukset tarjoavat työyhteisöille yhteisen tietopohjan moninaisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inklusiivisuuteen liittyvistä käsitteistä ja ilmiöistä. Jaettu ymmärrys luo vahvan perustan, jonka pohjalta työyhteisö voi yhdessä kehittää käytäntöjä, kuten yhdenvertaisuussuunnitelmia, työyhteisön pelisääntöjä tai kielilinjauksia. Koulutusten jälkeen järjestettävissä työpajoissa tämä tietopohja toimii lähtökohtana yhteiselle kehittämiselle, edistäen osallistavaa ja kestävää muutosta työyhteisön toimintakulttuurissa.

Yksi moninaisuusosaamisen kehittämiskoulutuksen keskeisistä teemoista on kielitietoisuus, jota koulutuksessa lähestytään sekä yksilön osaamisena että organisaation strategisena valintana. Kehittämiskoulutus voisikin siis alkaa Diakissa tarjolla olevalla yhden opintopisteen (1 op) laajuisella kielitietoisuuden mikrokurssilla, jonka avulla organisaatiot voivat kehittää työntekijöidensä kielitietoisia työtapoja. Yhteisen tietopohjan rakentamisen jälkeen opittuja asioita voidaan ottaa haltuun ja viedä käytäntöön työpajoissa.

Kielitietoisuus edistää osallisuutta

Kielitietoisuus tarkoittaa tietoisuutta kielen merkityksestä vuorovaikutuksessa, valtasuhteissa ja yhteisön toiminnassa. Se ei ole vain kielellisten taitojen hallintaa, vaan ymmärrystä siitä, miten kieli voi sulkea ihmisiä ulkopuolelle – tai toisaalta lisätä osallisuutta.

Kielitietoisuus edistää palvelujen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja työn sujuvuutta. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten kokouksissa huomioidaan ei-suomea äidinkielenään puhuvat työntekijät, miten selkokieltä käytetään asiakastyössä tai miten monikielisyys huomioidaan viestinnässä.

Kielitietoisuus auttaa työyhteisöä tunnistamaan kielen vaikutuksen vuorovaikutukseen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Se edistää selkeää viestintää, vähentää väärinymmärryksiä ja tukee kaikkien työntekijöiden tasavertaista osallistumista. (Lehtimaja ym. 2023, s. 19, 203–206.)

Kielitietoisuus osaksi organisaatiokulttuuria

Usein kielitietoisuus mielletään yksilön osaamiseksi. Moninaisuusosaamisen vahvistamisen koulutuksessa nostetaan esiin myös työyhteisön ja organisaation rooli: kielitietoisuus tulisi sisällyttää organisaation kielistrategiaan tai kielilinjauksiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että organisaatiolla on linjaukset kielellisestä saavutettavuudesta, kielikoulutuksesta, selkokielen käytöstä ja työyhteisön kielivarannon hyödyntämisestä.

Kielitietoisuuden lisääminen tuo työyhteisölle merkittävää lisäarvoa. Se parantaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä, kun viestintä mukautuu erilaisiin kielitaustoihin ja tarpeisiin. Samalla se vahvistaa osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, kun jokaisella on mahdollisuus tulla ymmärretyksi ja osallistua täysipainoisesti työyhteisön toimintaan. Kielitietoinen toimintatapa auttaa myös tunnistamaan ja hyödyntämään monimuotoisuuden tarjoamia voimavaroja, mikä edistää luovuutta ja ongelmanratkaisua.

Diakin rakentamassa koulutuskokonaisuudessa tavoitteena on usein konkreettinen kehittämiskohde, jonka työyhteisö itse valitsee. Esimerkiksi näitä voisivat olla

• kielitietoisuustyöryhmän perustaminen
• selkokielisten mallien ja työkalujen käyttöön ottaminen
• uuden työntekijän perehdytysohjelman täydentäminen kielitietoisuusteemalla.

Kielellinen moninaisuus on voimavara

Työyhteisöt – samoin kuin myös suomalainen yhteiskunta – monikielistyvät hurjaa vauhtia. Monikielisyys ei ole este vaan mahdollisuus. Diakin koulutus rohkaisee työyhteisöjä hyödyntämään työntekijöiden kielivarantoa esimerkiksi asiakaspalvelussa, ohjauksessa ja viestinnässä. Kielellinen moninaisuus tuo työyhteisöön uusia näkökulmia, vahvistaa kulttuurista ymmärrystä ja rikastuttaa vuorovaikutusta.

Erilaiset kielitaustat voivat avata uusia yhteyksiä asiakkaisiin, kumppaneihin ja markkinoihin, erityisesti monikielisessä tai kansainvälisessä toimintaympäristössä. Monikieliset työntekijät voivat toimia siltana eri ryhmien välillä ja edistää inklusiivista ilmapiiriä. Kun kielellistä moninaisuutta arvostetaan ja hyödynnetään tietoisesti, se voi lisätä luovuutta, yhteisöllisyyttä ja ongelmanratkaisukykyä koko työyhteisössä.

Koulutus vaikuttaa

”Se, että ymmärrän enemmän kielitietoisuudesta, ei ole muuttanut vain puhettani – vaan koko tapaani olla työssäni läsnä.”

Osallistujien palautteen perusteella moninaisuusosaamisen vahvistamisen koulutus on lisännyt ymmärrystä kielitietoisuuden merkityksestä ja antanut välineitä sen vahvistamiseen. Moni osallistuja on kertonut saaneensa uudenlaista perspektiiviä esimerkiksi siihen, miten kokousten kielivalinnat vaikuttavat osallistumiseen tai miten asiakkaan näkökulmasta tarkastelu auttaa selkeyttämään viestintää. Samalla kielitietoisuutta lisäävä koulutus on auttanut osallistujia ymmärtämään, millaisia kielellisiä haasteita omaan työhön liittyy ja miten voi esimerkiksi hyödyntää selkokieltä osana omaa työtään. Yhdenvertaisempi, saavutettavampi ja osallistavampi työyhteisö rakentuu kieleen liittyvien valintojen kautta.

Lähteet

Lehtimaja, I., Korpela, E., Komppa, J., Kotilainen, L., & Kurhila. S. (2023). Monikielisen työyhteisön opas. Alma Talent.

Sahonen, P., & Halonen, A. (18.4.2024) Moninaisuusosaamista ammattikorkeakouluun – Diakin henkilöstökyselyn tuloksia ja kehittämisehdotuksia. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2024/04/18/moninaisuusosaamista-ammattikorkeakouluun-diakin-henkilostokyselyn-tuloksia-ja-kehittamisehdotuksia/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963161