Ryhmästä voimaa
Ryhmäytyminen voi ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Siksi sitä on syytä opetella läpi elämän.
Suomalaisessa kulttuurissa elää vahvana ajatus siitä, että apua ei sovi tarvita. Varjelemme yksityisyyttämme ja mieluummin kärsimme hiljaa yksin kuin pyydämme apua. Tätä asennetta voi kuitenkin alkaa muuttamaan jo varhaisessa vaiheessa. Joukkoon kuuluminen ennaltaehkäise yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Samassa tilanteessa ja elämävaiheessa olevien ryhmien merkitys voi olla merkittävä apu yksilön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Miten ryhmäytymistä voi tukea eri elämänvaiheissa?
Joukkoon kuuluminen ennaltaehkäise yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.
Ryhmäytyminen alkaa neuvolasta
Osassa lastenneuvoloita järjestetään ryhmäneuvoloita vauvan ollessa kuuden kuukauden ikäinen. Niissä äidit voivat tavata samassa elämänvaiheessa olevia aikuisia. Äidit voivat kysellä ja kuulla muiden arjesta ja saada vinkkejä lapsen hoitoon.
Ryhmistä voi löytää myös vapaa-ajalle seuraa, esimerkiksi ulkoiluun. Vertaistuki vauva-arkeen auttaa äitejä arjessa jaksamisessa ja tuo sosiaalisia kontakteja. Myös lapsi saa virikkeitä toisista lapsista. Neuvolassa terveydenhoitaja voi myös tukea ryhmähengen luomista ja kannustaa äitejä kontaktien luomiseen.
Päiväkodin ryhmästä yksin kouluun
Päiväkodeissa ollaan vielä tiiviissä ryhmässä ja toimitaan ryhmissä. Kouluun mentäessä ryhmät kuitenkin rikkoutuvat. Merkit lapsen syrjäytymisestä tai yksinäisyydestä alkavat usein näkyä jo alakouluissa. Juuri silloin siihen pitäisi puuttua.
Päiväkodeissa ollaan vielä tiiviissä ryhmässä ja toimitaan ryhmissä. Kouluun mentäessä ryhmät kuitenkin rikkoutuvat.
Kouluissa voisi olla enemmän ryhmätoimintaa, joka tukisi lapsen kehitystä ja sosiaalisuutta. Kouluun voisi sisällyttää kerhotoimintaa, joka tukisi myös lapsen osallisuuden kokemusta.
Nuori tarvitsee tukea
Ryhmä luo yhteenkuuluvuutta. Toisten tuki ja kannustus ovat nuorelle tärkeitä ja ne vievät tätä eteenpäin elämässä.Osa nuorista saa paljon tukea vanhemmiltaan. Jos nuori ei saa tukea kodista käsin, muun lähipiirin merkitys kasvaa. Koulu tukee nuorta opiskeluissa ja auttaa tätä näkemään tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Opettajien rooli on myös tärkeä. Onko opettajilla kuitenkaan riittävästi aikaa ja resursseja nähdä nuoren avun ja tuen tarve, jotta he eivät pääsisi putoamaan yhteiskunnasta?
Panostusta ennaltaehkäisevään työhön
Nuorten parissa tehtävää työtä, pitäisi voida tehdä niin, että sillä tavoittaisi mahdollisimman hyvin apua tarvitsevat. Aikaa pitäisi olla enemmän syrjäytymisvaarassa oleville tai jo yksinäisille nuorille. Aikaa ja voimavaroja pitäisi olla riittävän luottamuksen rakentamiseen, sillä luottamuksen luominen apua tarvitsevaan nuoreen vie aikaa.
Terveydenhoitaja voi omassa työssään esimerkiksi neuvolassa tai koulun terveydenhoitajana tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Millä keinoin yksinäisyyden tai syrjäytymisen merkkeihin voisi puuttua ajoissa?
Terveydenhoitaja voi omassa työssään esimerkiksi neuvolassa tai koulun terveydenhoitajana tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.
Erilaisten ryhmien ja keskusteluavun tarjoaminen nuorille ovat keinoja auttaa nuortaAsiakasta voi kannustaa ja luoda hänelle juuri häntä tukevan ilmapiirin. Jos itse uskon asiakkaan kykyihin, voi hän myös itsekin nähdä oman potentiaalinsa ja alkaa uskomaan omiin kykyihin ja tulevaisuuteen.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittaminen alkaa jo varhain. Samanaikaisesti rahoja viedään jatkuvasti pois ennaltaehkäisevästä työstä. Yhden lapsen syrjäytyminen maksaa valtiolle miljoonia. Siksi kannattaisi panostaa ennaltaehkäisevään työhön ja yksinäisyyden torjumiseen jo aikaisessa vaiheessa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018111347999