Maahanmuuttajat haastavat käsityksemme suomalaisuudesta
Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Sujuva kotoutuminen ja vähemmistöjen oikeudenmukainen kohtelu edellyttävät eri hallinnonalojen toimivaa yhteistyötä.
Suomalainen identiteetti on rajussa murroksessa suhteessa suomalaisuuden määritelmään. Toisaalta tunnistamme, että syntyvyys Suomessa on niin alhaista, ettemme pärjää ilman maahanmuuttajia. Ja kuitenkaan kantaväestömme ei näytä olevan valmis erilaisuuden kohtaamiseen omalla maaperällään.
Vieraskielisten oppilaiden, opiskelijoiden, nuorten ja aikuisten määrä on Suomessa kasvanut ja kasvun ennakoidaan edelleen jatkuvan. Vuoden 2015 ennätyssuuri turvapaikanhakijoiden määrä tulee vaikuttamaan opetusalalla vielä vuosia.
Vieraskielisten oppilaiden, opiskelijoiden, nuorten ja aikuisten määrä on Suomessa kasvanut ja kasvun ennakoidaan edelleen jatkuvan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti marraskuussa 2015 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ja sovittaa yhteen turvapaikanhakijatilanteesta ja kasvavasta maahanmuutosta aiheutuvat ministeriön ja hallinnonalan toimenpiteet. Ohjausryhmä tuotti väliraportin Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset sekä loppuraportin Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. Raporteissa esitetyistä toimenpiteistä valtaosa on toteutettu tai käynnissä.
Turvapaikanhakijoiden määrä on sittemmin laskenut. Vuonna 2016 Suomeen tuli enää 5 657 turvapaikanhakijaa ja vuonna 2017 vain 5 059 turvapaikanhakijaa. Määrä on kuitenkin edelleen aikaisempia vuosia suurempi.
Hallituksen 4.1.2018 hyväksymä maahanmuuttopoliittinen ohjelma tähtää työperäisen maahanmuuton vahvistamiseen ja edellyttää toimenpiteitä koulutus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisosektoreilta. Hyvien väestösuhteiden edistäminen on tärkeää maahanmuuttajien integroitumisen ja työperäisen maahanmuuton edistämisen näkökulmasta.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti 9.4.2018 jatkotyöryhmän, jonka tehtävänä on ollut seurata maahanmuuttajien koulutusta ja kotoutumista koskevien uudistusten etenemistä ja tehdä ehdotukset tarvittavista uusista toimenpiteistä.
Näyttäisi siis, että Suomessa on tehty paljon työryhmätyötä ja pyritty ratkaisemaan maahanmuuttajien kotoutumista uuteen kotimaahansa. Ongelmat eivät kuitenkaan ole pyyhkiytyneet pois työryhmillä, vaan jatkotyötä on tarvittu.
Diakin hankkeet ovat olleet edistämässä muun muassa maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen ja korkeakouluopintoihin. Kokemuksemme osoittavat, että erilaisuuden kohtaamisen kanssa on edelleen haasteita.
Ennakkoluulot nousevat aina uudelleen pintaan, kun mediassa nousee esille yksittäisten maahanmuuttajien syyllistyminen rikoksiin tai väkivaltaan. Mediamme ei kuitenkaan kerro kotoutumisen onnistumisista, vaan yksittäisillä uutisilla syyllistetään koko maahanmuuttajaväestö.
Mediamme ei kuitenkaan kerro kotoutumisen onnistumisista, vaan yksittäisillä uutisilla syyllistetään koko maahanmuuttajaväestö.
Maahanmuuttajien kohdalla nähdään, että hallinnonalojen keskinäistä yhteistyötä tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän. Opetussektori ei voi ratkaista ongelmia, jotka liittyvät maahanmuuttoviraston, poliisin, sosiaalityön, työvoimahallinnon tai vaikkapa terveydenhuollon tapaan kohdella vähemmistöryhmiämme. Tarvitaan eri hallinnonalojen työskentelyä samanaikaisesti ja samaan suuntaan. Tässä työssä monet kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat toimia hyvänä liimana maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja kantaväestön asenteiden muokkaamiseksi vieraanvaraisemmiksi.
Suomalainen identiteetti voi elää ja muuttua ilman, että se katoaa tai hajoaa. Identiteetin sävyjen tulee saada vahvistua erilaisuuden hyväksymisen suuntaan.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121050293