Juttutyyppi  Blogi

Sisäilmasairaus voi syrjäyttää

Sairas sisäilma on aihe, joka kietoutuu niin rakennuksiin, niiden sisällä oleviin ihmisiin, terveydenhuoltoon kuin sosiaaliturvaankin. Asia on monimutkainen ja yhteiskunnalle kallis, mutta ennen kaikkea se voi aiheuttaa yksilöille kohtuutonta kärsimystä.

Sisäilmasairaudelle ei ole olemassa Suomessa yhtä varsinaista diagnoosia. Myös kansainvälinen tutkimus aiheesta on varsin kirjavaa. Sisäilmaongelman syyt voivat olla moninaisia, mutta usein ihmisten oireilun taustalla on rakennuksen kosteus- tai homevaurio. Oireet voivat ilmaantua päiväkodissa, koulussa, kodissa tai työpaikassa. Pahimmassa tapauksessa terveys ei palaudu, vaikka oireita aiheuttavassa ympäristössä ei enää oleilisi.

Pahimmassa tapauksessa terveys ei palaudu, vaikka oireita aiheuttavassa ympäristössä ei enää oleilisi.

Koska kaikki eivät välttämättä saa oireita samoissa rakennuksissa, oireilun syytä ei aina ymmärretä. Useimmiten sisäilmasairas ei ole kyvytön opiskelemaan tai tekemään töitä, vaan kyvytön menemään rakennuksiin joissa saa oireita.

Tiedetäänkö sisäilman vaikutuksesta riittävästi?

Ihminen joka sairastuu sisäilmasta, on vaarassa syrjäytyä koko yhteiskunnasta. Terveydenhuollossa potilaan oireita ei välttämättä ymmärretä sisäilmasta johtuviksi. Tutkimustieto aiheesta on Suomessa ristiriitaista, minkä vuoksi asiaan ei aina uskalleta ottaa terveydenhuollossa kantaa.

Koululaisella saattaa olla poissaoloja kuumeen, hengitystieoireiden tai päänsäryn takia, ja kun lopulta asia yhdistetään sisäilmaan, hän ei välttämättä pystykään enää palaamaan kouluun. Kotikoulun järjestämisessä kunnilla on vaihtelevia käytäntöjä, ja kotikoululainen voi jäädä syrjään koulun sosiaalisesta yhteisöstä. Kouluissa ei tehdä automaattisesti oirekyselyjä, minkä vuoksi oireilun laajuutta ei välttämättä tiedosteta. Myös vastuut asian hoitamisessa ovat usein kouluyhteisössä hajaantuneet.

Oireileva joutuu usein valikoimaan jatko-opinnot sen mukaan, mikä rakennus on puhdas ja missä oireita ei esiinny.

Työpaikoilla sisäilmaongelmat aiheuttavat pitkiä sairauslomia. Ammattitautidiagnoosi edellyttää usein PEF-puhalluksia, mutta sairastunut ei voi välttämättä palata työpaikalle tekemään niitä.

Sisäilmasairastuneilla on kokonaisuudessaan heikko sosiaali- ja vakuutusturva. Sisäilmasairauksista vain astma luokitellaan tällä hetkellä ammattitaudiksi. Osa joutuu lopulta irtisanoutumaan työstään.

Kun koti vie terveyden

Sisäilmasta sairastuneet kokevat usein olevansa asian kanssa yksin. Homekodissa asuvan voi olla vaikea saada tutkimuksia vuokra-asuntoon, tai kuntokartoitetun hometalon ostanut ei pääsekään talosta enää eroon. Myös korjaukset maksavat paljon, eikä takuita korjausten onnistumisesta edes ole. Pahimmassa tapauksessa sairastunut voi joutua maksamaan lainaa, vuokraa ja korjauskuluja yhtä aikaa.

Osa sairastuneista kiertää kymmeniä koteja, ja puhdasta kotia voi olla vaikea löytää.

Osa sairastuneista kiertää kymmeniä koteja, ja puhdasta kotia voi olla vaikea löytää. Sairastuneet saavat oireita myös vaurioituneissa rakennuksissa olleista tavaroista. Kodin sisäilmaongelmien takia joudutaan usein ostamaan uuteen kotiin kokonaan uusi irtaimisto vaatteita myöten. Suomessa ei ole erikseen suunniteltuja rakennuksia sisäilmasairaiden toipumiseen, joten sisäilmasairaus voi altistaa myös asunnottomuudelle.

Sisäilmasairaan potilaan hoito vaatii kehittämistä

Suomessa ei ole olemassa sisäilmasta sairastuneille hoitopolkua tai poliklinikoita, vaan suositus ohjaa hoitamaan potilaat perusterveydenhuollossa. Asiakkaat kiertävät usein lääkäriltä ja poliklinikalta toiselle oireidensa mukaisesti, ja kun selittävää sairautta ei löydy, nimetään oireet toiminnalliseksi häiriöksi. Tällä hetkellä toiminnallisiin häiriöihin suositellaan terveydenhuollossa esimerkiksi kuntouttavaa valmennusta. Oireet ovat kuitenkin potilaalle todelliset.

Potilaat, jotka saavat välittömästi fyysisiä oireita sairaissa tiloissa, kokevat, että he eivät saa tällä hetkellä apua ja että ongelma kielletään. Myös terveydenhuollon yksiköissä voi esiintyä sisäilmaongelmia. Tällöin potilaat saavat oireet ennen kuin pääsevät lääkärin vastaanotolle. Jos julkinen terveydenhuolto ei osaa auttaa, potilas voi turvautua vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin.

Tukea sairastuneille tarvitaan

Sisäilmasairaan ihmisen tilanne vaatii uudenlaisia järjestelyitä niin hoidon suunnitteluun ja toteutukseen kuin potilaan koulutuspolkuun ja työllistymiseen. Tutkimusta, tutkitun tiedon jakamista ja ammattilaisten koulutusta tarvitaan lisää. Tärkeintä on, että potilaiden asemaa yhteiskunnassa pyritään parantamaan.

Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman avulla pyritään vaikuttamaan niin sairastuneiden hoitoon ja tukeen, rakennusten ongelmatilanteisiin kuin koulutukseen. Sisäilmasairaudet tulevat kalliiksi myös yhteiskunnalle menetetyn terveyden ja työkyvyn myötä.

Sisäilmasairauden ennaltaehkäisy on halvempaa kuin jo sairastuneiden hoito, mutta myös sairastuneet tarvitsevat apua.

Terveydenhuolto tarvitsee koulutusta sisäilmaan liittyvistä terveysvaikutuksista. Valtakunnallisesti tarvitaan yhteinen ymmärrys sisäilmaongelmien terveysvaikutuksista ja hoidosta. Tarvitaan sisäilmapoliklinikoita, joissa potilaan tilanteeseen pystytään paneutumaan laaja-alaisesti. Tämä vaatii eri alojen yhteistyötä.

Sisäilmasairauden ennaltaehkäisy on halvempaa kuin jo sairastuneiden hoito, mutta myös sairastuneet tarvitsevat apua.

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901293360