Juttutyyppi  Blogi

Onko puhdas hengitysilma kaikkien oikeus?

Hajusteet ja tuoksut ovat joillekin jopa este opiskelulle tai työssä käymiselle. Oppilaitoksilla on vastuu suojella työntekijöitään ja opiskelijoitaan kemikaalien ja tupakansavun tuottamilta haitoilta ja terveysriskeiltä.

Kemikaalit kuuluvat ihmisen jokapäiväiseen elämään, ja niitä on kaikkialla, missä olemme. Tuoksut ja hajusteet sisältävät usein kemikaaleja, jotka aiheuttavat oireita jopa 40 prosentille väestöstä.

Hajusteilla ja tuoksuilla tarkoitetaan esimerkiksi haju- ja partavesiä, hajusteellisia hiusten muotoilutuotteita, pesuaineita ja käsisaippuoita sekä hajusteellisella pesuaineella pestyjä vaatteita. Ne saattavat aiheuttaa oireita myös niille, jotka eivät ole hajusteyliherkkiä.

Hajusteettomuus vaikuttaa myönteisesti niin keskittymiskykyyn, terveyteen kuin työtehokkuuteen.

Tyypillisiä oireita ovat päänsärky ja migreenioireet, pahoinvointi, iho-oireet, silmien tai kurkun ärsytysoireet tai hengenahdistus. Pahimmassa tapauksessa hajusteet voivat aiheuttaa vakavan allergisen reaktion, jopa anafylaksian.

Kemikaalit, hajusteet ja tuoksut ovat joillekin jopa opiskeluiden tai työssä käymisen este. Hajusteettomuus vaikuttaa myönteisesti niin keskittymiskykyyn, terveyteen kuin työtehokkuuteen. Myös perinteisessä siivouksessa kertyy kemikaalijäämiä, ja kemikaalitonta siivousta onkin kokeiltu Suomessa yhä useammassa ympäristössä.

Tupakoinnin lopetusta tulee edistää

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, joka johtaa suureen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Suomessa 13 prosenttia 20–64-vuotiaista tupakoi päivittäin. Ympäristön tupakansavu sisältää haitallisia yhdisteitä ja altistaa myös tupakoimattomat tupakasta aiheutuville sairauksille.

Nuorilla tupakointi on edelleen yleistä.

Vaikka tupakointi on vähentynyt viime vuosikymmenien aikana merkittävästi, nuorilla tupakointi on edelleen yleistä. Ammattiin opiskelevista nuorista 23 prosenttia tupakoi päivittäin, ja tupakkatuotteisiin suhtaudutaan myönteisesti. Odottavista äideistä 13 prosenttia tupakoi, ja alle 20-vuotiaista äideistä tupakoivia on jopa 43 prosenttia.

Vuonna 2016 voimaan tulleen tupakkalain tavoitteena on tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppuminen vuoteen 2030 mennessä. Suurin osa nikotiiniriippuvuudesta kärsivistä haluaisi lopettaa tupakoinnin.

Terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuutena on edistää ja tukea tupakoimattomuutta. Tupakoinnista vieroitukseen on erilaisia korvaus- ja lääkehoitotuotteita, joiden vaikuttavuutta voidaan tehokkaasti tukea ryhmä- ja yksilöohjausinterventioilla.

Kohti tuoksuttomia ja tupakoimattomia oppilaitoksia ja työpaikkoja

Suosittelemme, että oppilaitoksissa ja työpaikoissa siirrytään noudattamaan hajusteettomuuden ja tupakoimattomuuden periaatteita systemaattisesti. Tämä koskee sekä työntekijöitä että opiskelijoita.

Suosittelemme, että oppilaitoksissa ja työpaikoissa siirrytään noudattamaan hajusteettomuuden ja tupakoimattomuuden periaatteita systemaattisesti.

Päätöksellä olisi kiistattomat terveyshyödyt. Elinympäristön kemikaalien määrän lisääntymisellä on todettu olevan vaikutusta esimerkiksi monikemikaaliherkkyyden kehittymiseen sekä muihin terveyteen vaikuttaviin asioihin, lapsilla esimerkiksi puberteetin aikaistumiseen.

Näillä pienillä mutta merkityksellisillä valinnoilla voimme tehdä työskentely- ja opiskeluympäristöstä sisäilman osalta entistä esteettömämmän, tasa-arvoisemman ja terveellisemmän. Samalla edistämme asiakkaiden ja potilaiden hyvää ja turvallista kohtaamista, sekä toimimme työturvallisuuslain edellytysten mukaisesti takaamalla kaikille puhtaan hengitysilman.

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019080123375