Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Ihmiset

”Uskontojen väliseen dialogiin tulee ottaa mukaan myös oma vakaumus”

Esko Kähkönen on teologian tohtori ja uskontotutkija, joka on tehnyt väitöskirjansa islamin uskosta. Hiljattain ilmestyi Kähkösen erillistutkimus ”Islamtaustaista ääriajattelua kohtaamassa: Dialogi ja uskonnollinen motivaatio”, jossa hän analysoi muun muassa ääriajatteluun liittyviä ilmiöitä ja pyrkimyksiä.

Esko Kähkösen parisataasivuisen tutkimuksen lähdeaineisto on laaja: se sisältää noin 15 eri haastattelua, tilastoja viharikoksista sekä viranomaisdokumentteja kotimaisilta ja kansainvälisiltä lähteiltä. Mukana on myös laajalti videoaineistoa, kuten muslimien saarnoja.

Haluan uskoa, että vuorovaikutus on aina arvokasta, oli vastapuolella miten torjuvia tai vihamielisiä tahoja tahansa.

– Valitsin julkaisuun näkökulman, joka veisi eteenpäin yhteiskunnallista keskustelua ja uskonnollisten yhteisöjen välistä kohtaamista. Haluan uskoa, että vuorovaikutus on aina arvokasta, oli vastapuolella miten torjuvia tai vihamielisiä tahoja tahansa.

Huoli nuorista, jotka tulkitsevat islamia äkkiväärästi, on aito. Radikalisoitumisen ehkäisy on Suomessa ja kansainvälisesti vielä lastenkengissä.

– Nykyiset metodit eivät riitä, mukana pitää olla uskontotieteellistä osaamista ja asiantuntemusta islamista. Mikäli uskonnon näkökulma sivutetaan, ei yhteistä ymmärrystä voida saavuttaa.

Dialogi ja aito uskonnollisuus

Yhteisen dialogin rakentaminen lähtee toisen arvostuksesta. Edusti sitten kristinuskoa tai islamia, on molemmilla yhteinen ja vakavasti otettava aito uskonnollisuus.

– Kun lähdin kohtaamaan islamia, ajatuksenani oli, että otan islamin niin vakavasti, että on ”vaarana” kääntyä muslimiksi. En kuitenkaan kääntynyt, mutta Euroopassa on paljon, erityisesti nuoria ihmisiä, jotka ovat luopuneet kristinuskosta ja kääntyneet muslimiksi.

Esko Kähkönen

Kähkösen mukaan ilman dialogia hänen julkaisunsa olisi täynnä äärimmäisiä, suttuisia ja vihamielisiä somekeskusteluja ja villejä väitteitä. Tosiasioita voidaan jakaa vääränlaisessa paketissa, jolloin niillä pyritään jakamaan ihmisiä eri leireihin.

Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä rakentamaan suvaitsevaisuutta. Mukana pitää olla inhimillinen ulottuvuus ja aito vuorovaikutus.

– Uskontotutkijoiden parissa tämä on noteerattu. Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä rakentamaan suvaitsevaisuutta. Mukana pitää olla inhimillinen ulottuvuus ja aito vuorovaikutus. Muutoin tosiasia voi kääntyä itseään vastaan.

Radikalisoituminen ja islamtaustainen ääriajattelu

Radikalisoituminen ei anna tilaa dialogille. Julkisessa keskustelussa radikalisoitumista usein selitetään syrjäytymisellä, ja uskonnollisen motivaation merkitys sivuutetaan. Monet tutkimukset ja asiantuntijalausunnot toteavat kuitenkin toisin.

– Ilmiönä radikalisoituminen on monitahoinen ja moniulotteinen, ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Kun haastattelin imaameja, jotka tekevät ohjaus- ja neuvontatyötä radikalisoituneiden kanssa, minua kiinnosti, tuleeko tapauksissa näkyviin uskonto. Kyllä se tulee. Radikalisoituneet ovat lähinnä nuoria, jotka ovat saaneet päähänsä lähteä taistelemaan esimerkiksi Syyriaan. Imaamit ovat yrittäneet vaikuttaa mielipiteisiin esittämällä asioita Koraanista ja islamilaisesta perinteestä, mutta näille nuorille se on kuin laskisi vettä hanhen selkään.

Islamtaustainen ääriajattelu ei liity suoraan mihinkään tiettyyn islamilaiseen ryhmittymään. Äärimmäisen siitä tekee väkivallan käyttö.

– Väkivalta on rikkova elementti. Olen keskustellut ääriajattelua edustavien nuorten kanssa, ja heistä on tullut minulle hyviä ystäviä. Olemme yhdessä pohtineet, miksei ole oikein esimerkiksi ampua rynnäkkökiväärillä bussillista turisteja. Tällaiset ajatukset ovat järkyttäviä, vaikka nuori  olisikin persoonaltaan viehättävä.

Ideologioiden takana on aina ihminen. Lupaus paratiisista puree tietyntyyppisiin nuoriin.

– Julkaisussani olen selvitellyt ja purkanut näitä ajatuksia ja koen, etten halua enää palata näihin. Tällaiset ristiriidat ovat vaivanneet minua vuosia, mutta nyt ympyrä on sulkeutunut. Ääriajattelu on vakava uhka yhteiselämälle.

Ovatko suomalaiset islamofobisia?

Kähkönen käy julkaisussaan läpi perustavanlaatuisia tutkimuksia, joiden tuloksia on uutisoitu laajalti myös Suomessa.

– Suomen mediassa tulokset tulkittiin siten, että olisimme yksi Euroopan rasistisimmista ja islamofobisimmista maista. Yleisarvosanan mukaan olemme kuitenkin keskivaiheilla.

Joillain osa-alueilla suomalaiset ovat paljon myönteisempiä islamia kohtaan kuin muualla Euroopassa. Suomalaiset hyväksyvät muita mutkattomammin esimerkiksi musliminaisten pukeutumisen, muslimien läsnäolon yhteiskunnassa sekä sen, että perheeseen tulisi muslimi.

Alamme helposti ajatella, että olemme rasisteja, koska meidän on sanottu olevan.

– Mielestäni meitä suomalaisia läksytetään enemmän, kun on aihetta. Suomalaiset ovat kärkikastia siinä, kuinka vähän meitä häiritsee muslimien läsnäolo Suomessa. Tällainen uutisointi vain lisää vieraantuneisuutta ja haluttomuutta keskusteluun. Alamme helposti ajatella, että olemme rasisteja, koska meidän on sanottu olevan.

Kriittisimpiä suomalaiset ovat sen suhteen, miten islamilaiset arvot sopivat suomalaiseen yhteiskuntaan. Länsimaisen oikeusjärjestelmän on vaikea hyväksyä sitä, että konflikteja ratkaistaisiin yhteisön sisällä lakijärjestelmän sijaan.

– Suomalaiset ovat keskimäärin vapaamielisempiä kuin muslimit esimerkiksi perhesuhteissa ja miesten ja naisten välisissä suhteissa. Minusta kyse ei ole islamofobiasta, jos tällaiset arvot ovat ristiriidassa.

Ääriajattelun kitkeminen rakenteisiin

Ääriajattelun kitkemisen työkaluja ovat keskinäinen vuorovaikutus, yhteinen toiminta sekä konkreettiset hankkeet, joilla puututaan selviin tuntomerkkeihin. Suomessa tulisi olla selkeä lainsäädäntö ja ymmärrys siitä, miten kohdata ääriajattelu, jos sellainen lähtee toteutumaan esimerkiksi väkivallan tai vihapuheen kautta.

– Itse määrittelen vihapuheen sellaiseksi, joka pyrkii väärin tiedoin ja aikomuksin vähättelemään ja mitätöimään toisinajattelijoita. Ihmiset pitää saattaa keskustelemaan keskenään.

Uskontolukutaitoa on tärkeää opettaa eri ammattialoille. Opetus pitää saada syvemmälle rakenteisiin ja toimintakulttuureihin.

– Esimerkkinä näistä sanoisin viranomaiset, sotealan, valtionhallinnon, koulut ja nuorisotyön sekä ministeriöiden henkilökunnan. Aina ei voida hakea erillisrahoitusta tällaisia koulutuksia varten.

Ohjausta, opetusta ja vuorovaikutusta pitää lisätä paitsi kirkoissa ja seurakunnissa myös islamilaisissa yhteisöissä. Muslimien tulee kokea, että heillä on paikka suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Meillä on Suomessa tehokas uskonnonopetus, ja ihmiset lukevat sanomalehtiä ja seuraavat mediaa. Me olemme valistuneita monessakin asiassa, ja koulutustasomme on korkea verrattuna moneen eurooppalaiseen verrokkimaahan. Kaiken kaikkiaan suomalaisella yhteiskunnalla on erittäin hyvät lähtökohdat myönteiseen yhteiselämään islamin uskon kanssa.

Abrahamilaiset uskonnot

Kristinusko ja islam ovat molemmat abrahamilaisia uskontoja. Molemmissa uskonnoissa aikakäsitys on lineaarinen, Jumala viimeinen tuomari ja Jeesus profeetta, vaikkakin hänen roolinsa pelastajana poikkeaa.

Meidän ei tarvitse tapella siitä, kumpi oppi on oikeassa.

– Meidän ei tarvitse tapella siitä, kumpi oppi on oikeassa. Yhteinen näkemys eskatologiasta eli viimeisistä tapahtumista kannustaa siihen, ettei kummankaan osapuolen tarvitse tuomita toista. Jätetään se viimeiseen päivään.

Kristinuskolla ja islamilla on yhteisiä elementtejä myös uskontohistoriallisesti, kuten pyhien kirjoitusten kautta.

– Olen vetänyt Raamattu ja Koraani -piiriä, jossa molempia kirjoja luettiin rinnakkain. Löydöt puolin ja toisin ilahduttivat sekä osanottajia että minua. Toki riitaakin voi syntyä, jos tilanteen annetaan mennä riidaksi. Usein ajatellaan, että akateemiset ihmiset ovat kyvykkäitä käymään keskusteluja, joissa syntyy vuorovaikutusta, mutta aina näin ei ole.

Oikean tiedon levittäminen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen muokkaa koko yhteiskuntaa

Medialla on suuri rooli ja vastuu yhteiskunnassa. Kun toimittaja joutuu parhaimmillaan tekemään tusinan verran artikkeleita päivässä, ei kaikkiin aiheisiin voi paneutua huolellisesti.

– Meillä on Suomessa keskimäärin hyvä lehdistö ja media, mutta on siinä tiettyjä sokeitakin pisteitä. Median on löydettävä polkunsa uskontojen esittelyssä eikä vain tehtävä karkeita yleistyksiä.

Suomessa virkamieskoneiston neutraalius on viety äärimmäisyyksiin. Esimerkiksi Australiassa sosiaalityöntekijöiden ammattietiikkaan on tietoisesti tuotu vakaumuksen huomioiminen ja oikeus tuoda se esille.

Dialogin ja uskontolukutaidon tehtävä on tuoda ihmiset samalle tasolle.

Jos tietoisesti suljetaan osa minuudesta pois, jokin olennainen seikka toisesta jää ymmärtämättä. Silloin katsellaan ikään kuin ylhäältä. Dialogin ja uskontolukutaidon tehtävä on tuoda ihmiset samalle tasolle. Toisen kulttuurin kunnioittamista on se, että ottaa mukaan kokonaisuuteen myös oman vakaumuksensa.

Yhteiskuntaan integroituminen vaatii sen, että molemmat osapuolet ovat aktiivisia.

– Meidän ei tule hylkiä konservatiivista uskonnollisuutta, vaikka sen edustajat eivät kannattaisikaan dialogia. Meillä on individualistinen yhteiskunta, jossa vapaudet, kuten uskonnonvapaus, on viety hyvin pitkälle. Muslimeilla on oma paikkansa ja oikeutensa, halusivat he sitten yhtyä dialogiin tai eivät. On kuitenkin tärkeää, että he ymmärtäisivät suomalaista yhteiskuntaa, demokratian lähtökohtaa ja vapauden perusteita.

Nykyisellään Suomen tilanne on eurooppalaisittain ja maailmanlaajuisestikin erittäin hyvä muslimien ja kristittyjen yhteiselämän kannalta. Oikean tiedon levittämiseen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen tulee kuitenkin satsata tulevaisuudessa. Näiden kautta muokataan koko suomalaista yhteiskuntaa.

Ennen kaikkea haluan lähettää rohkaisevan viestin tavallisille suomalaisille: te olette hyviä tyyppejä, teillä on paljon tietoa ja ammattitaitoa ja ymmärrystä. Suomalaiset ovat nähneet paljon maailmaa moneen kansallisuuteen verrattuna, ja meillä on ollut mahdollisuus saada virikkeitä. Lehdistö ja media ovat ensiluokkaisia, ja meillä on erittäin hyvät ainekset saada aikaan hyvää ja parempaa. Aina ei tarvitse pukea ylle syyllisyyden kaapua.

Lue lisää Esko Kähkösen julkaisusta ”Islamtaustaista ääriajattelua kohtaamassa: Dialogi ja uskonnollinen motivaatio”.

Kuvat: Ville Jaako

Sana-assosiaatio:  

Esko Kähkönen vastasi 11 sanan sana-assosiaatioon. Ajatusviivan vasemmalla puolella on sana ja oikealla puolella haastateltavan vastaus. 

Islam – profeetta

Raamattu – Jumalan sana vai sana Jumalasta vai jotain muuta

Ääriajattelu – ohjaus

Radikalisoituminen – keskustelu

Suomalaisuus – hyvinvointi

Imaami – rukouksen johtaja

Diak – neljä ilmansuuntaa

Lumettomat talvet – ei lumitöitä

Dialogi – työväline

Islamofobia – ideologia

Media – vastuu