Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Mielikuvien valta ohjaa suhtautumista globaaliin liikkuvuuteen

Vallan käytössä on usein kysymys mielikuvien vallasta – mielikuvia käytetään, jotta toivotunlainen tulevaisuus olisi mahdollista. Globaalin liikkuvuuden lisääntyessä yksilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin kohdistuva vallankäyttö monimutkaistuu, eikä valtaan liittyviä globaaleja riippuvuussuhteita ole helppo havaita yksittäisen yhteiskunnan tai kansakunnan näkökulmasta. Koska valtaan liittyy mielikuvia ja uhkakuvia, lähtökohtana tulisi olla muutoksen aikaansaaminen, mielikuvien purkaminen sekä tietoisuuden lisääminen.

Asiantuntijavalta, poliittinen päätöksenteko ja median eri muodot vahvistavat erilaisten yhteisöjen välistä kuilua. Tämän takia keskittyminen vuoropuheluun, ihmisiä yhdistäviin huoliin ja esimerkiksi globaaleihin riippuvuuksiin vaikuttaa mahdottomalta. Vaikka tieteen, julkisten tiedotusvälineiden ja taiteen pitäisi olla neutraaleja, avoimia ja arvoista vapaita, myös niiden avulla uusinnetaan vallitsevia valtarakenteita ja mielikuvia.

Liikkumista säätelevä valta piiloutuu mielikuviin 

Ihmiset ja ihmisyhteisöt ovat aina liikkuneet. Tällä hetkellä liikkumista säädellään kuitenkin entistä enemmän poliittisella, rakenteellisella ja arvoihin liittyvällä vallalla sekä valtaan liittyvillä mielikuvilla. Valta on usein piilossa erilaisissa järjestelmissä ja rakenteissa. Jotta valtaa on mahdollista ymmärtää, on tultava tietoiseksi tiedostamattomasta.

Valta on usein piilossa erilaisissa järjestelmissä ja rakenteissa.

Miten viestinnässä jaetut signaalit sitten vaikuttavat mielikuviimme liikkujista ja siirtolaisuudesta? Kysymys on siitä, miten ja milloin viestintää käytetään, ja kuinka hyvin viestin vastaanottajat ovat tietoisia narratiivista, joiden avulla mielikuvia luodaan.

Erityisesti sosiaalisessa mediassa toistetaan narratiiveja, kertomuksia, joiden retoriikassa korostetaan kuvaa esimerkiksi turvapaikanhakijasta tunkeilijana, järjestyksen rikkojana ja turvallisuusuhkana, taloudellisena taakkana tai avuntarvitsijana. Jopa vieraslajina. Huomio siirtyy epätasa-arvoa luovista rakenteista kohti yksilöä.

Tutkimus tekee valtaa näkyväksi  

Koska ihmisten mielikuvia siirtolaisuudesta tai pakolaisuudesta on mahdollista muokata ja hyödyntää vallankäytön useilla tasoilla, on tärkeää tehdä tiedostamattomasta vallasta tietoista. Tällöin näkymätöntä valtaa on mahdollisista lähestyä myös tutkimuksen avulla.

Steven Lukes muotoilee vallan tasot vuonna 1974 julkaistussa tutkimuksessaan Power: A Radical View. Ne huomioivat valtaa käyttävän ja vallan kohteen perimmäiset intressit, tietämättömyyden vallankäytön vaikutuksista ja sen, että myös päätöksen tekemättä jättämistä voi käyttää vallankäytön välineenä.

Vallankäytössä onkin oleellista, tiedostavatko ihmiset vallankäyttäjien intressit.

Vuonna 2005 ilmestyneessä tutkimuksessaan Lukes kirjoittaa näkymättömästä vallasta, joka on vallan kaikkein voimakkain muoto. Se vaikuttaa esimerkiksi yksilön valintoihin ja mieltymyksiin. Vallankäyttö on tehokkainta silloin, kun vallankäytön kohde ei itse ole tietoinen vallankäytöstä tai sen perimmäisistä intresseistä eikä kyseenalaista itseensä kohdistuvaa vallankäyttöä. Vallankäytössä onkin oleellista, tiedostavatko ihmiset vallankäyttäjien intressit.

Vallankäyttäjä toimii sääntöjen mukaan etiikasta välittämättä 

Vallankäyttöä kuvaa se, että toimitaan sääntöjen mukaan silloinkin, kun ne ovat yksilön tai yhteisön omien eettisten periaatteiden vastaisiaSe tekee vallan osapuolten välisestä vuorovaikutuksesta ikään kuin normaalia ja luonnollista, jopa arvokasta tai suojeltavaa. Sitä ei kyseenalaisteta.

Vallankäyttöä kuvaa se, että toimitaan sääntöjen mukaan silloinkin, kun ne ovat yksilön tai yhteisön omien eettisten periaatteiden vastaisia.

Esimerkiksi sääntöjen vastaisesta toiminnasta sopii ruotsalainen ihmisoikeusaktivisti, joka asettui reittikoneessa puolustamaan pakkokäännytetyn oikeuksia jäädä maahan. Sääntöjen mukaisesti toimivat sen sijaan eivät puuttuneet tilanteeseen, vaikka toiminta olisikin heidän omien eettisten periaatteidensa vastaista, sillä he ehkä katsoivat, ettei heillä ollut valtuuksia puuttua asiaan.

Toinen esimerkki sääntöjen vastaisesta toiminnasta on ilmiö, jossa miljoonat lapset ja nuoret ympäri maailmaa ovat jääneet ilmastoaktivisti Greta Thunbergin esimerkin innoittamana pois koulusta osallistuakseen ilmastonsuojeluun liittyviin mielenosoituksiin.

Edellä mainittu Steven Lukesin teoria näkymättömästä vallasta on käsitteistö, jolla globaalia liikkuvuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä voi tarkastella. Myös empiirisen tutkimuksen avulla on mahdollista purkaa valtasuhteita ja asettua heikommassa asemassa olevien siirtolaisten ja pakolaisten puolestapuhujaksi. Tämä vaatii kuitenkin kriittistä suhtautumista omaan roolin sekä omiin mielikuviin ja lähtökohtiin suhteessa valtaan ja vallankäyttäjiin sekä vallan alaisena oleviin.

Kuvitus: Nelli Ahosola
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001101744