Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Ihmiset

”Vaikuttamishalu syntyy siitä, että on jotain, jota pitää korjata tai muuttaa”

Diakin alumni Johanna Linner Matikka pyrkii tekemään maailmasta parempaa ekofeministin roolissa. Matikka pitää tärkeänä omien näkemystensä kyseenalaistamista, ja myöntää myös oman ajattelunsa muuttuneen paljon. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on esikoiskirjansa julkaisseelle Matikalle tärkeää.

Johanna Linner Matikka luonnehtii itseään uteliaaksi ihmiseksi, joka omaksuu uusia asioita nopeasti. Matikka haluaa kyseenalaistaa myös omia uskomuksiaan, kun uutta tietoa tulee lisää.

Vaikka Matikka on kiinnostunut laajasti erilaisista aiheista kuten psykologiasta, filosofiasta, joogasta, traumateoriasta ja kehollisista menetelmistä, niin identiteetiltään hän on kuitenkin yhteiskuntatieteilijä.

– Ihan ikuinen sossu ja kukkahattutäti, naurahtaa Matikka.

Diakissa reflektoitiin lähes kyllästymiseen asti

Matikka oli kiinnostunut sosiaali- ja terveysalasta jo peruskoulun jälkeen vuonna 1995, mutta lähihoitajaopintoihin vaadittiin vuosi enemmän ikää. Välivuosi ei tullut perheen painostuksesta kysymykseen, ja Matikka päätyi eri alojen opintojen ja työtehtävien jälkeen useaksi vuodeksi asiakaspalvelutehtäviin vakuutusalalle. Matikka aloitti opiskelun Diakissa vuonna 2007 ollessaan 28-vuotias.

Opiskelu Diakissa vahvisti Matikan luontaista vaikuttamishalua ja herätti tahdon vaikuttaa häntä itseään suurempiin kysymyksiin.

Matikalle on erityisesti jäänyt mieleen sosiaalipolitiikan peruskurssi, jota piti Sanna-Maija Kohonen. Matikan mukaan Kohonen oli lahjakas luennoitsija ja pystyi välittämään innostuksen isompiin rakenteellisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joita ei aiemmin ollut osannut pohtia.

Opiskelu Diakissa vahvisti Matikan luontaista vaikuttamishalua ja herätti tahdon vaikuttaa häntä itseään suurempiin kysymyksiin.

Kurssi vaikutti siihen, että Matikka jatkoi opintojaan myöhemmin yliopistossa. Parhaillaan tekeillä on väkivallasta toipumisen polkua tarkasteleva väitöskirja.

Diakin pienryhmätöissä painottui reflektoinnin eli oman oppimisen arvioinnin tärkeys. Sitä tehtiin niin usein, että se alkoi olla Matikan mielestä jopa ”kirosana”.

Matikka kuitenkin myöntää, että reflektointi oli hyödyllistä, ja se on kulkenut hänen matkassaan myös Diakin jälkeen.

– Ajattelen, että se on kriittisen ajattelun pohja.

Diak loi pohjan tarttua yhteiskunnallisiin kysymyksiin

Matikka työskenteli opintojen ohella sekä valmistumisensa jälkeen keikkaluontoisesti Helsingin ensikotiyhdistyksessä, joka on tiivistä tukea tarvitsevia vauvaperheitä ja heidän läheisiään auttava kansalais- ja lastensuojelujärjestö.

Helsingin ensikoti vahvisti Matikan ammatillista ja käytännöllistä osaamista.

– Se oli erittäin opettavainen paikka nuorelle sosiaalialan opiskelijalle.

Vuonna 2013 Matikka siirtyi Ensi- ja turvakotien liittoon, joka tukee ja kehittää jäsenyhteisöidensä työtä, vaikuttaa ja toteuttaa erilaisia kampanjoita.

Ammattikorkeakouluopiskelun vahvuudeksi Matikka mainitsee käytännönläheisyyden ja sen, että taidot ovat heti sovellettavissa työelämään. Yliopiston vahvuus puolestaan on tiedon laaja-alaisuus, jota voi soveltaa hyvin monenlaisessa työssä.

Sosiaalityön maisteriopinnoissa 2014–2017 tietoa tuli merkittävästi lisää, mutta pohja dialogiseen keskusteluun, reflektioon ja uskallus tarttua yhteiskunnallisiin asioihin syntyi Diakissa.

– Kyllä nämä kaikki on ikään kuin kylvetty minuun jo täälläoloni aikana, kuvaa Matikka Diakin merkitystä elämälleen.

Ekofeminismi kritisoi talousjohtoista tunteettomuutta

Matikka luonnehtii itseään ekofeministiksi. Matikan mukaan ekofeminismi käsittelee ilmastokriisin yhteyttä ihmisoikeuksien toteutumattomuuteen.

Ajatuksena on, että patriarkaalisessa kapitalismissa kaikki päätöksenteko perustellaan aina taloudella. Tämä on yhteydessä myös hyvinvointipalvelujen heikentymiseen.

Johanna Linner Matikka nojaamassa puuhun talvella.

– Vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan, meillä ei silti ole varaa huolehtia vanhuksistamme, lapsistamme ja peruspalveluista.

Hyvinvointivaltion malli on nyt rakennettu nojaamaan talouskasvuun, ja se on ongelma, koska maapallomme ei kestä tätä talouskasvua.

Patriarkaaliseen kulttuuriin liittyy Matikan mukaan myös se, että me etäistämme itsemme tunteista, ikään kuin tunteet olisivat järkeä vähempiarvoisia. Naistapaisuus eli naisiin liitetyt kulttuurisesti rakentuneet toimintamallit kuten hoiva ja huolenpito työnnetään yksityisyyteen, ja päätöksenteossa korostuu vahvimman valta.

– Hyvinvointivaltion malli on nyt rakennettu nojaamaan talouskasvuun, ja se on ongelma, koska maapallomme ei kestä tätä talouskasvua.

Matikan esikoiskirja Muutoksentekijä – kohti lempeyden vallankumousta julkaistiin syksyllä 2019. Myös kirjassa Matikka halusi tuoda esiin ilmastokriisiä ja eriarvoisuutta sekä kuvata näiden taustalla olevia tekijöitä.

Moniammatillisen ja poikkitieteellisen yhteistyön tärkeys

Televisiossa esiintyvät pankkien ekonomit eivät Matikan mukaan pysty yksin sanomaan, mikä on yhteiskunnalle oikea suunta, sillä he eivät ole sitoutumattomia.

Ratkaisuksi Matikka ehdottaa viisaiden päiden lyömistä yhteen siten, että yhteiskuntatieteilijät, sosiaalitieteilijät ja taloustieteilijät etsivät yhdessä ratkaisuja.

– Tarvitsemme moniammatillista, poikkitieteellistä yhteistyötä, jotta löydämme kestävän mallin nopeasti.

Matikka huomauttaa, että kriittiset taloustieteilijät ovat tuottaneet vaihtoehtoisia malleja kapitalismille, näistä esimerkkinä moderni lahjatalous. Niistä ei vain pidetä melua.

Tarvitsemme moniammatillista, poikkitieteellistä yhteistyötä, jotta löydämme kestävän mallin nopeasti.

Lobbaamista Matikka ei pidä sinänsä vääränä. Kyse on siitä, minkälaisten lobbaajien työ vaikuttaa lopulta päätöksentekoon.

– Väittäisin, että tietoa ja ideoita on. Kyse on siitä, keitä kuunnellaan, toteaa Matikka.

Vaikuttaminen ei kiinnosta korkeakouluopiskelijoita tarpeeksi

Kysyttäessä ovatko suomalaiset korkeakouluopiskelijat tarpeeksi kiinnostuneita politiikasta ja vaikuttamisesta, Matikka vastaa terävästi ”ei”.

– Haluaisin todella nähdä kriittistä ajattelua, kantaaottavuutta ja vaikuttamishalua huomattavasti nykyistä enemmän.

Hänen hämmennyksekseen yliopistossa sosiaalityön opinnoissa suhtauduttiin paljon pidättäytyväisemmin poliittiseen vaikuttamiseen kuin Diakissa, vaikka hän odotti päinvastaista. Akateemisuuteen liittyi tietynlainen viileys, eikä omia tunteita tai henkilökohtaisia näkemyksiä haluttu tuoda esiin.

– Kun meillä on Suomessa mahdollista hankkia korkeakoulutusta pääsääntöisesti maksutta, niin siihen sisältyy myös velvollisuus osallistua yhteiskuntaan – palauttaa sitä hyvää, mitä on itse saanut.

Matikan mielestä on ongelmallista, että Suomessa vaikuttaminen ja hyvinvointivaltion puolustaminen nähdään aina jotenkin poliittisena. Esimerkiksi Ranskassa käydään politiikasta kiihkeitä keskusteluja kahviloissa, päivällisillä ja baareissa eikä heti olla sanomassa toiselle, että sinun pitäisi olla mukana puoluepolitiikassa.

– On luvallista näyttää tunteita ja olla jotain mieltä, Matikka huomauttaa.

Vaikuttamishalu syntyy lapsuudessa

Entä miten opiskelijat saadaan mukaan ottamaan kantaa ja vaikuttamaan? Matikan mukaan vaikuttamishalu syntyy kahdesta asiasta: epäkohtien huomaamisesta ja kokemuksesta, että pystyy itse vaikuttamaan.

– Vaikuttamishalu syntyy siitä, että on jotain, jota pitää korjata tai muuttaa.

Matikka viittaa sote-alaan ja toteaa, että olisi ihmeellistä, jos ei löytäisi epäkohtia opiskelemaltaan alalta, jolta koko ajan viedään resursseja, josta säästetään ja jota tehostetaan.

Vaikuttamishalun perusta luodaan Matikan mukaan lapsuudessa. Aikuisten täytyy luoda lapsille turvallisia kasvuympäristöjä, joissa he jo nuoresta saakka kokevat pystyvänsä vaikuttamaan.

Lasten täytyy saada kokemus, että heidän ajatuksillaan, mielipiteillään ja toimillaan on vaikutusta.

Lasten täytyy saada kokemus, että heidän ajatuksillaan, mielipiteillään ja toimillaan on vaikutusta.

– Jos esimerkiksi joutuu sietämään kiusaamista, eikä asialle tapahdu mitään, vaikka kertoo opettajille, niin kyllähän se syö uskoa siihen, voiko vaikuttaa itseään suurempiin asioihin.

Lasten täytyy saada kokemus, että heidän ajatuksillaan, mielipiteillään ja toimillaan on vaikutusta.

– Kokemus vaikutusmahdollisuuksista luo pohjan sille, että lapsi kasvaa aikuiseksi, joka haluaa osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisesti.

Kuvat: Maria Kärkkäinen ja Laura Kallahti

Sana-assosiaatio

Johanna Linner Matikka vastasi 11 sanan sana-assosiaatioon. Ajatusviivan vasemmalla puolella on sana ja oikealla puolella haastateltavan vastaus.

Diak – kivaa

Opiskelu – raskasta

Parisuhdeväkivalta – ongelma

Alumni – tietoa

Väitöskirja – omg

Stressi – säätely

Sosionomi – käytäntö

Yhteiskunta – monimuotoinen

Twitter – sananhelinää

Jooga – rentoutuminen

Lapsi – tulevaisuus